Helsingin yliopisto
Viime vuonna koekäyttöön avattu Edition.fi-julkaisupalvelu tarjoaa mahdollisuuden avointen monografioiden ja kokoomateosten julkaisemiseen. Se sopii teosten avoimeen julkaisemiseen myös takautuvasti. Julkaisemisen lisäksi Journal.fi:n sisarpalvelua voi käyttää kirjojen toimitustyöhön ja vertaisarviointiin.
Suomalainen tiedeyhteisö saa käyttöönsä uuden julkaisukanavan avointen monografioiden ja kokoomateosten julkaisemiseen. Tieteellisten seuran valtuuskunnan (TSV) ylläpitämä Edition.fi-palvelu avattiin koekäyttöön viime vuonna, ja se on jatkossa kaikkien TSV:n jäsenseurojen käytössä.
Edition.fi käyttää julkaisemiseen Public Knowledge Projectin (PKP) kehittämää Open Monograph Press -alustaa (OMP), joka soveltuu myös vertaisarvioinnin toteuttamiseen. PKP:n lehtijulkaisemiseen tarkoitettu Open Journal Systems -alusta on monille tutkijoille tuttu kotimaisten tiedelehtien Journal.fi-palvelusta ja Helsingin yliopiston Editori-palvelusta.
Tässä haastattelussa suunnittelija Antti-Jussi Nygård TSV:n IT- ja verkkopalveluista kertoo monografiapalvelusta. Myös TSV:n julkaisupäällikkö Sami Syrjämäki on ollut mukana jutun valmistelussa. Lopuksi Susanna Virtanen Suomalais-Ugrilaisesta Seurasta kertoo julkaisemisesta Edition.fi-alustalla.
”Tieteelliset seurat ovat alustaa kyselleet”
Mistä Edition.fi-palvelu sai alkunsa ja millaiseen julkaisemiseen se parhaiten soveltuu?
Antti-Jussi Nygård: ”Avointen kirjojen julkaisuun tarkoitetusta alustasta on puhuttu jo usean vuoden ajan Tieteellisten seuran valtuuskunnassa. Journal.fi-palvelun julkaisun (tammikuu 2017) jälkeen asiaa ryhdyttiin selvittämään tosissaan ja valmisteluja on nyt tehty reilun kolmen vuoden ajan.”
”Toiveena on ollut saada seuroille järkevä paikka avoimiksi muuttuneille kirjoilleen. Monet julkaisevat avoimia kirjojaan kotisivuillaan, josta niitä on vaikea löytää ja sisällön kuvailu jää tekemättä. Samalla pystymme varautumaan siihen, että kirjoissakin edetään kohti välitöntä avoimuutta ja pystymme tarvittaessa tarjoamaan julkaiseville jäsenseuroille siihen tarkoitukseen sopivan palvelun.”
”OMP-alusta tarjoaa myös työkalut kirjojen vertaisarviointiin ja toimitustyöhön. Mikäli Edition.fi-palvelun ajatellaan olevan kansallinen palvelu, ei vastaavia palveluita ole minun tiedossani. OMP-käyttäjiä on toki paljon, useimmat niistä ovat yksittäisen julkaisijan ylläpitämiä sivustoja.”
Millainen tarve palvelulle on?
AJN: ”Palvelu on herättänyt jonkin verran mielenkiintoa seurojen keskuudessa ja jotkin seurat ovat kirjoille sopivaa alustaa kyselleet. Meillä on nyt alkuvaiheessa reilu viisi seuraa, jotka ovat lähtemässä mukaan alustalle todennäköisesti kevään aikana.”
Miten paljon julkaiseminen vaatii osaamista käyttäjältä, esimerkiksi tutkijalta?
AJN: ”Mikäli järjestelmää käyttää vain valmiiden kirjojen julkaisemiseen, on uuden kirjan lisäys yksinkertaisimmillaan kuvailutietolomakkeen täyttämistä. Tällöin työstä vastaavat vain toimituskunnan jäsenet.”
”Arviointiprosessin käyttö vaatii enemmän tutustumista järjestelmään, onhan vertaisarviointi jo itsessään monivaiheinen prosessi. Tällöin järjestelmää käyttävät myös kirjoittajat ja arvioijat. OJS ja OMP jakavat paljon samaa koodipohjaa, joten käyttöliittymä on suurelta osin tuttu. Varsinkin juuri kirjoittajille ja arvioijille järjestelmä näyttää käytännössä samalta.”
”Vuosikirjoja olemme ottaneet mukaan Journal.fi-palveluun, vaikka sen metadatamalli ei sovellukaan tähän tarkoitukseen täydellisesti. Journal.fi-palvelun käyttämä OJS-alusta on kuitenkin joustavampi artikkelikohtaisessa vertaisarvioinnissa. Edition.fi-palvelun Open Monograph Press on suunniteltu kirjoilla ja kokoomateoksille sillä ajatuksella, että kirjan sisältö lähetetään arvioitavaksi yhtenä pakettina.”
Millaista tukea julkaisijoille on tarjolla?
AJN: ”Tuki tulee olemaan samanlaista kuin Journal.fi-palvelun kohdalla. Tarjoamme tutustumiskoulutuksen, kirjoitettuja ohjeistuksia sekä normaalin teknisen tuen. Tuki keskittyy nimenomaan teknisiin seikkoihin, eli järjestelmän ja palvelun sekä sen oheistoimintojen (esim. DOI-tunnisteet) käyttöön. Journal.fi-palvelusta olemme kuitenkin oppineet, että monet kysymykset koskevat tästä huolimatta myös julkaisijan omia valintoja – esimerkiksi tekijänoikeuteen, lisensseihin ja taittoratkaisuihin liittyviä asioita. Näissä pyrimme auttamaan mahdollisuuksien mukaan, vaikka ne eivät kuulukaan virallisesti tuen piiriin.”
Suomalais-Ugrilainen Seura julkaisi ensimmäiset teokset
Edition.fi-palvelusta löytyy tällä hetkellä Suomalais-Ugrilaisen Seuran kirjoja. Susanna Virtanen (TUHAT, ORCID) kertoo seuran kokemuksia uudesta palvelusta.
Miten kiinnostuitte Edition.fi-palvelusta?
Susanna Virtanen: ”Meillä oli hyvin selkeä tarve tällaiselle alustalle. Olimme jo siirtäneet artikkelijulkaisumme Journal.fi’hin, ja halusimme saada myös monografiasarjoille vastaavan alustan. TSV:ltä ehdotettiin Editionia, kun kyselimme heiltä vaihtoehtoja. Meiltä oli juuri sopivasti tulossa kirja, joka ei kelvannut Journal.fi-palveluun sarjan luonteen vuoksi, joten Edition.fi tuli kuin tilauksesta.”
Miten luonnehtisit Edition.fi-palvelun käyttöä tieteellisten seurojen tai tutkijan näkökulmasta?
SV: ”Minulla ei vielä ole kokemusta palvelun teknisistä ominaisuuksista, mutta sen pitäisi toimia monografioiden tai monografiasarjoissa julkaistujen artikkelikokoelmien julkaistualustana. Mahdollisesti sitä voisi käyttää myös toimitusalustana. Meillä on myös toiveet aika korkealla sen suhteen, että sinne saisi moderneja multimodaalisia verkkojulkaisuja, joissa on muutakin kuin tekstiä ja kuvia.”
Millaisia julkaisusuunnitelmia teillä on Edition.fi:n suhteen?
SV: ”Seuralla on useampikin sarja, jonka julkaisut sopivat julkaistaviksi Editionissa. Kesällä SUST-sarjassa julkaisu teoksemme on jo tulossa sinne ensimmäisten joukossa. Jos julkaisusuunnitelmamme muutoin pysyy aikataulussa, voimme julkaista Editionissa useita teoksia seuraavan parin vuoden aikana.”