”Kirja on hyvä julkaista avoimena, koska haluan, että sitä käytetään”

Yliopistonlehtori Ulrike Richter-Vapaatalo halusi julkaista saksan kielen oppikirjansa ensin painettuna. Sähköinen avoin julkaiseminen Helda Open Booksissa osoittautui kuitenkin hyväksi vaihtoehdoksi; avoin saatavuus varmistaa sen, että monikieliseen kontekstiin suunniteltu oppi- ja tietokirja on helposti erilaisten kielten opiskelijoiden saatavilla.

Vuosi sitten Helda Open Books -kokoelmassa julkaistiin Ulrike Richter-Vapaatalon (TUHAT, ORCID) oppi- ja tietokirja Eine *Tasche Kaffee, *danke! Deutsch und Finnisch kontrastiv und im mehrsprachigen Kontext: Ein Arbeitsbuch (2019). Kirja tarkastelee saksan ja suomen kieltä kontrastiivisesti eli vertaillen monikielisessä kontekstissa.

”Olen kerännyt materiaalia kirjaan ainakin 20 vuotta, ja kirja perustuu pohjimmiltaan siihen, mitä jokapäiväisessä työssäni kuulen ja näen liittyen siihen, miten suomalaiset oppivat saksaa – ja miten suomi, ruotsi ja englanti ovat mukana tässä prosessissa. Kieliä pitäisikin opiskella niin, että hyödynnetään aiemmin opittuja kieliä”, Helsingin yliopiston germaanisen filologian yliopistonlehtorina työskentelevä Richter-Vapaatalo sanoo.

Tässä haastattelussa Richter-Vapaatalo kertoo julkaisuprosessista Helda Open Booksissa, jossa hänen kirjaa on ladattu jo lähemmäs 3000 kertaa. Haastattelu on osa blogin HOB-artikkelisarjaa.

Miksi halusit julkaista teoksesi Helda Open Booksissa?

Ulrike Richter-Vapaatalon oppikirja on pitkän opetustyön tulosta.

Ulrike Richter-Vapaatalo: ”Rehellisesti sanoen, en aluksi halunnutkaan! Etsin kustantajaa, joka julkaisisi tämän painettuna kirjana. Suomessa ei kuitenkaan enää oikeastaan julkaista tämäntyyppisiä, yliopiston käyttöön suunnattuja saksan kielen oppi- ja työkirjoja. Julkaisijat olivat kiinnostuneita, mutta ne pitivät kohderyhmää liian pienenä. Kokeilin myös Helsinki University Pressin kautta, ja sain sieltä myönteistä palautetta. HUP teki kuitenkin myöhemmin linjauksen, etteivät he julkaise oppikirjoja. Sieltä kuitenkin suositeltiin Helda Open Booksia, ja se tuntui hyvältä vaihtoehdolta. Ajattelin jo siinä vaiheessa, että kirja on hyvä julkaista avoimena, koska haluan, että sitä käytetään – se on pääasia. Ja koska kyseessä on suomea ja saksaa kontrastiivisesti monikielisessä kontekstissa tarkasteleva kirja, sen pitäisi olla laajan yleisön saatavilla. Open access -kirjana se on muidenkin kielten opiskelijoiden käytössä.”

Millainen julkaisemisen prosessi oli?

URV: ”Se meni loppujen lopuksi erittäin helposti ja sujuvasti. Otin ensimmäisen kerran yhteyttä toukokuussa 2019. Silloin materiaali ei ollut vielä valmis, mutta kysyin, millaisella aikataululla tämän voisi tehdä. Silloin arvioitiin, että kaksi viikkoa materiaalin toimittamisesta julkaisemiseen voisi riittää – ja se myös riitti. Allekirjoitin julkaisusopimuksen marraskuussa 2019, ja kirja tuli ulos ennen joulua.”

URV: ”Oikeuksien hankintaa ei onneksi tarvinnut tehdä, koska tein lopulta kaiken itse. Kirjassa on kuvia, mutta ne on teetetty sitä varten. Ja kirjan valokuvat ovat itse ottamiani. Ensimmäisessä versiossa oli pari valokuvaa muualta, mutta arvelin, että lupien hankinta voisi olla vaikeaa, ja laitoin kirjaan vain omia kuviani.”

Kontrastiivinen tarkastelu hyödyntää kuvia: Miten lauseet voisi kääntää saksaksi, ilman että ne ymmärtäisi kuvien lailla? Kirsten Sainio on tehnyt piirroskuvitukset kirjaa varten.

URV: ”Prosessi oli mielestäni ajateltu hyvin läpi. Olin ilmeisesti niitä ensimmäisiä, jotka julkaisivat HOB:ssa. Tapasin julkaisemisesta vastaavia henkilöitä, ja kerroin, mitä tarpeita minulla on julkaisemisen suhteen. Prosessi oli myös joustava: Olin jo jättänyt käsikirjoituksen julkaisemista varten, kun huomasin, että siinä on virheitä. Käsikirjoitus meni ainakin pari kertaa edestakaisin, mutta tähän suhtauduttiin hyvin ystävällisesti. Nyt, kun olen käyttänyt kirjaa, olen löytänyt siitä muutamia kohtia, joita haluaisin parantaa seuraavaan painokseen.”

Mitä teoksen avoimen julkaisemisen jälkeen on tapahtunut?

URV: ”Kun kirja oli julkaistu, lähetin siitä aktiivisesti tietoa sähköpostilistoille ja kollegoille ympäri Eurooppaa. Viesteissä oli linkki, josta kirjaa pääsi katsomaan – minulla on linkki myös yliopiston sähköpostiviestien allekirjoituskentässä. Olen saanut kollegoilta ja opiskelijoilta hyvää palautetta. Vähän aikaa sitten kollega Greifswaldin yliopistosta kertoi, että hän käyttää kirjaa fennistiikan opiskelijoiden kanssa: materiaali toimii siis myös toisinpäin, saksasta suomeen. Olin tästä erittäin iloinen, koska tähtäsin siihen, että kirja olisi laajasti käytettävissä. Yksi monikielisyyden alalla toimiva saksalainen verkkolehti haluaa julkaista kirjasta arvostelun, ja toivoisin, että tällaista palautetta tulisi vielä jatkossakin.”

Avoin julkaiseminen on henkilökohtainen makukysymys, mutta se on suunta, mihin mennään. Mielestäni se on hyvä tapa julkaista silloin, kun kirjan haluaa oikeasti käyttöön.

URV: ”On tosi hyvä, että kirja on helposti ja ilmaiseksi saatavissa sähköisessä muodossa. Mutta koska kyseessä on oppikirja, jossa on harjoituksia mukana, kirjaan pitäisi oikeastaan pystyä myös kirjoittamaan. Jos olisi jokin sähköinen oppikirjapohja, jolla tällaisen voisi toteuttaa, se olisi fantastinen asia.”

URV: ”Avoin julkaiseminen on henkilökohtainen makukysymys, mutta se on suunta, mihin mennään. Mielestäni se on hyvä tapa julkaista silloin, kun kirjan haluaa oikeasti käyttöön. Tutkijanakin olen kiitollinen siitä, että artikkelit löytyvät sähköisesti ja niitä voi käyttää. Olen suositellut Helda Open Booksia kollegoille, ja tiedän ainakin yhden ottaneen jo yhteyttä. Tällaiselle kirjalle, joka tulee käyttöön ja joka voi olla yleishyödyllinen, HOB on tosi hyvä vaihtoehto.”