Tieteidenvälisillä poluilla löysi lopullisen muotonsa monien vaiheiden jälkeen – tämä on tarina kirjan synnystä

”Ei me tiedetty kauhean selvästi tästä HOB-asiasta silloin, kun aloitimme, mutta se tuli kyllä enemmän kuin tarpeeseen”, Risto Willamo kertoo Helda Open Booksin valitsemisesta. Willamon lausahdus kuvaa kenties yleisemminkin sitä käänteidentäyteistä matkaa, jonka opinnäytteiden ohjaamisen tueksi elokuussa 2022 julkaistu Tieteiden välisillä poluilla -kirja on kulkenut. Tässä blogiartikkelissa tekijät kertovat, miten kaikki sai vuonna 2019 alkunsa ja mitä sen jälkeen tapahtui.

Vuonna 2019 Helsingin yliopistossa tehtiin kysely, jossa kartoitettiin opiskelijoiden sekä tutkielmien ohjaajien ja arvioijien näkemyksiä ja kokemuksia tieteidenvälisten opinnäytteiden ohjaamisesta ja arvioinnista. Kysely tuotti noin 300 vastauksen aineiston, jonka pohjalta julkaistu kirja Tieteidenvälisillä poluilla: Kokemuksia tieteidenvälisten tutkielmien tekemisestä, ohjaamisesta ja arvioinnista julkaistiin Helsingin yliopiston Helda Open Books -kokoelmassa elokuussa 2022.

Väliin mahtuu kirjan tarina, joka on kertomisen arvoinen – ehkä monelle kirjantekijälle tuttukin. Tieteidenvälisillä poluilla -kirjan tarinan kertovat Risto Willamo ja Päivi Salmesvuori, jotka yhdessä Maijaliisa Erkkolan, Harri Kettusen, Mika Rekolan ja Anna-Maija Virtalan kanssa toteuttivat kirjaprojektin. Tämä artikkeli pohjautuu pitkälti Willamon ja Salmesvuoren Helda Open Books -pikkujouluwebinaarissa joulukuussa 2021 pitämään esitykseen.

Artikkelista kyselyyn, kyselystä yhteen artikkeliin…

Kirjaa (jota ei vielä alussa ajateltu kirjaksi) lähti toteuttamaan hyvin tieteidenvälinen porukka. Risto Willamo on bio- ja ympäristötieteellisestä, Maijaliisa Erkkola ja Mika Rekola ovat maatalous-metsätieteellisestä, Harri Kettunen humanistisesta, Päivi Salmesvuori on toiminut sekä teologisessa että humanistisessa tiedekunnassa ja Anna-Maija Virtala on eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.

Risto Willamo: ”Olemme kaikki Opettajien akatemiassa, ja vuonna 2017 perustimme tämän ryhmän, kun totesimme, että tieteidenvälisestä tutkielmien, kanditöiden, gradujen ja väitöskirjojen arvioinnista on vähän tietoa. Meillä oli kaikilla kokemuksia siitä, että tässä asiassa on enemmän kuin tarpeeksi kaikenlaisia haasteita. Ryhdyimme innolla puuhaamaan, tavoitteena tieteellinen artikkeli.”

RW: ”Kävimme läpi kaikki tutkielmien arviointia ohjeistavat dokumentit, ja ajattelimme, että siitä tulee hieno artikkeli. Mutta siitä tuli ihan vain vesiperä. Arviointimatriisit ja -kriteeristöt olivat niin neutraalisti ja yleisellä tasolla kirjoitettuja, että oli tutkielma tieteidenvälinen tai ei, se ei vaikuta. Päätettiin tehdä kysely, johon saatiin 205 opiskelija- ja 105 opettajavastausta Helsingin yliopistosta. Todettiin, että tästä tulee se meidän tieteellinen artikkeli.”

…kahteen, kolmeen ja neljään artikkeliin – ja kirjaan!

Haluaisitko julkaista kirjasi HOB:ssa? Lisätietoja avoimesta julkaisemisesta HOB-oppaasta.

RW: ”Lähdimme innolla kirjoittamaan, ja homma eteni hyvin. Jossain vaiheessa totesimme, että opiskelijoiden ja opettajien aineistoa oli niin paljon, että tästä tulee kaksi artikkelia. Sitten ryhdyimme tekemään johtopäätöksiä ja kehitysehdotuksia – ja niitä vasta tulikin. Oli selvää, että tästä tulee kolme artikkelia. Ja tietysti, jos on kaksi artikkelia aineistosta ja yksi yhteenveto, täytyyhän siinä olla myös johdanto. Eli lopulta meillä oli neljä artikkelia, ja meidän oli kysyttävä: kuka julkaisee neljä artikkelia? Ei kukaan. Sitten löysimme tämän mainion ratkaisun.”

Willamo vaihtaa joulukuisessa webinaariesityksessään sliden, jossa lukee: ”Tehdään HOB-kirja!”

Päivi Salmesvuori: ”Kävimme keskustelua myös Yliopistopedagogiikka-lehden kanssa. Heillä oli kuitenkin niukkuutta henkilökuntaresursseissa, ja he arvelivat voivansa julkaista yhden artikkelin vuodessa. Ajattelimme, että artikkelit linkittyvät toisiinsa ja tieteidenvälisyys on niin ajankohtainen aihe, että 4–5 vuotta on hitsin pitkä aika. Meitä innostaa HOBissa juuri nopea prosessi ja avoin julkaisu – taloudellisia intressejä meillä ei tässä ole. Tärkeätä oli saada aineisto ja tutkimus keskusteluun.”

Meitä innostaa HOBissa juuri nopea prosessi ja avoin julkaisu – taloudellisia intressejä meillä ei tässä ole. Tärkeätä oli saada aineisto ja tutkimus keskusteluun.

Kirja päätettiin vielä vertaisarvioida…

Visualisoinnit kuvaavat (ylh.) tieteenalakohtaisuutta, monitieteisyyttä, tieteidenvälisyyttä ja poikkitieteisyyttä. (Lähde: Tieteiden välisillä poluilla, 2022: 36)

PS: ”Meillä on huikea porukka eri alojen ihmisiä, mikä on rikastuttanut tätä työtä. Yhteistyömme on sujunut tosi hyvin. Samalla meillä on myös yhteinen huoli. Juhlapuheissa tieteidenvälisyys nähdään ratkaisuna isoihin ja vaikeisiin ongelmiin. Mutta sitten kun olet tieteidenvälinen, huomaat putoavasi rotkoon – et sovi kunnolla mihinkään, tai sovit liian moneen paikkaan.”

PS: ”Tässä teoksessa problematisoimme tieteidenvälisyyttä, ja mietimme ratkaisuja. Aineisto on kerätty Helsingin yliopistossa, mutta tutkimus on sovellettavissa kaikille aloille ja eri yliopistoihin. Uskon, että kirja ja sen eri osat kiinnostavat muuallakin.”

Mutta kirjaa ei julkaistu ihan vielä joulukuussa, koska sen tarina jatkui.

PS: ”HOB ei tarjoa vertaisarviointia, mutta halusimme itse linkittää tähän mukaan avoimen vertaisarvioinnin, jossa tieteidenvälisyyden asiantuntija ja pedagoginen asiantuntija kävisivät teoksen vielä kriittisesti läpi. Emme ole laskeneet tunteja, mitä tähän on käytetty. Mutta olemme kyllä puhuneet siitä, onko meillä liian kivaa, ja sen takia keksimme aina uusia juttuja ja jatketaan ja jatketaan.”

Kirjan ympärillä käydyt keskustelut ovat itsessään olleet tieteidenvälisiä.

PS: ”Tämän kirjan tekeminen on johdattanut meidät keskustelemaan muun muassa valkohäntäpeurojen saapumisesta Suomeen ja Habermasin tiedonintressien soveltamisesta parisuhteessa. Mutta nämä keskustelut on jätettävä toisen kertaan, kun odotamme innolla, että saamme tämän ulos HOBissa!”

…kuinkas sitten kävikään, eli kevään 2022 tarina

PS: ”Käsikirjoitus lähti joulun alla vertaisarviointiin. Luimme tarkkaan yliopistonlehtori Anne Nevgin ja professori Arto O. Salosen hyvin positiiviset ja myös erinomaisia kehitysehdotuksia sisältävät arviot. Työstimme kirjaa vielä useaan otteeseen ja kirjaimellisesti pilkkujakin viilaten. Kehitimme muun muassa erilaisia demokraattis-diktatorisia sääntöjä: kolmen päivän sisällä piti reagoida viesteihin, muuten viestin lähettäjä sai käyttää diktatorista valtaa. Tämä toimi hyvin, juhannuksen alla teos lähti taittajalle ja heinäkuussa tuli valmista.”

Ja tässä kirja lopulta on: Tieteidenvälisillä poluilla: Kokemuksia tieteidenvälisten tutkielmien tekemisestä, ohjaamisesta ja arvioinnista (2022), vapaasti luettavissa ja ladattavissa Helda Open Booksista.