Helsingin yliopisto
Keväällä valmisteltu tieteellistä julkaisemista koskeva EU-julkilausuma on nostamassa aiemman välittömän avoimuuden rinnalle myös julkaisemisen maksuttomuuden kirjoittajalle. Toistaiseksi on epäselvää, mitä tekeillä oleva julkilausuma käytännössä tarkoittaisi, mutta asiantuntija-arvioissa sitä pidetään luontevana askeleena EU:n avoimen julkaisemisen politiikassa. Pyrkimys edistää kirjoittajille maksutonta avointa julkaisemista (diamond open access) on nyt esillä Euroopassa muutenkin. Suomessa se on ollut avoimen tiedejulkaisemisen valtavirtaa jo pitkään.
Teksti: Juuso Ala-Kyyny & Mika Holopainen
EU-maat ovat valmistelleet kevään aikana yhteistä tiedejulkaisemista koskevaa julkilausumaa, jonka lähtökohtana on välitön ja maksuton avoin julkaiseminen. Aiemman välittömän avoimuuden rinnalle oltaisiin siis nostamassa myös julkaisemisen maksuttomuus kirjoittajalle eli niin sanottu diamond open access eli timantti-OA-malli.
Science/Business-lehti kertoi helmikuussa EU-julkilausuman ensiluonnoksesta, joka lehden mukaan sai laajasti tukea jäsenmailta. Julkilausuma on tarkoitus hyväksyä vielä Ruotsin EU-puheenjohtajakauden aikana, eli kesäkuun loppuun mennessä.
- Lue myös: Euroopan unionin neuvoston julkilausuma valmistui – High-quality, transparent, open, trustworthy and equitable scholarly publishing (23.5.2023)
Suomi muodostaa kantaansa yhdessä muiden EU-maiden kanssa.
”Lähtökohtana on jatkuvuus avoimen tieteen edistämisessä kaikilla rintamilla. Suomi on muiden jäsenmaiden mukana valmistelemassa linjausta ja lopullinen versio on aina kaikkien osapuolten hyväksymä neuvottelutulos. Päävastuu Suomen kantojen määrittelystä on kilpailukykyneuvoston päätelmien tapaisissa asioissa toimivaltaisilla ministeriöillä (työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö)”, opetusneuvos Sami Niinimäki OKM:stä sanoo.
Pelkät julkilausumat eivät tuo muutosta
Vielä on kuitenkin liian aikaista heittää hyvästejä kirjoittajamaksuille. Niinimäen mukaan julkilausumat pohjustavat kehitystä, mutta eivät yksinään saa aikaan muutosta.
”Voisi sanoa, että julkilausumat ovat välttämätön mutta eivät riittävä ehto muutokselle. Riippuu paljon siitä, kuinka jyrkkäsanainen tai selkeä tuleva linjaus on – oletettavasti se on käänne ainakin isoille kustantajille. Toisaalta, linjaus ei välttämättä ole yllätys, sillä painetta muutokseen on koko ajan enemmän. Voi olla, ettei lopullisessa julkilausumassa mainita eksplisiittisesti diamond OA -mallia. Mielestäni se on kuitenkin luonteva kehityskulku. Käytännön vaikutus on tieteellisen julkaisumaailman muutos kohti vastuullisesti toimivia julkaisukanavia, jotka hyödyntävät digitalisaatiota tehokkaasti”, Niinimäki arvioi.
”Suomessa ollaan melko hyvin ajan tasalla avoimen tieteen linjausten ja kehityksen kanssa, kiitos siitä etenkin Suomen Akatemialle ja Tieteellisten seurain valtuuskunnalle. Tulevat kilpailukykyneuvoston linjaukset uivat ennen pitkää myös meillä arjen toimintaan.”
- Lue myös: Mitkä EU-tason poliittisista linjauksista ovat tärkeimpiä? OKM:n Sami Niinimäen katsaus avainpapereihin vuoden 2019 blogiartikkelissa.
Uusin avaus osa jatkumoa EU:ssa
EU on jo vuosia edistänyt avoimen julkaisemisen politiikkaa. Avoimen tieteen asiantuntija ja tutkija Mikael Laakso näkee tuoreimmankin julkilausumaprosessin osana pitempää kehitystä ja nykyisen linjan tarkentamista. Hän kiinnittää huomiota kuitenkin myös uusiin avauksiin.
”Tässä nousee kaksi uutta elementtiä selvästi esiin: se, että kannustetaan jäsenvaltioita selvittämään mahdollisuuksia sallia rinnakkaistallentaminen julkisesti rahoitetuille tutkimustuotoksille niin kuin muutamissa maissa on jo tehty; ja toisena niin sanotun timantti-OA:n tärkeyden korostaminen, koska kansainvälisten kaupallisten toimijoiden kustannukset käyvät koko ajan korkeammiksi”, apulaisprofessorina Hankenissa työskentelevä Laakso sanoo.
Laakso huomauttaa, että molemmat ovat olleet Suomessa jo pitempään esillä: tieteellisten julkaisujen rinnakkaistallennusoikeuden lainsäädännöllisiä edellytyksiä selvitettiin jo vuonna 2017 ja diamond OA -julkaiseminen on kotimaisten open access -lehtien yleisin malli, jota esimerkiksi useimmat Journal.fi-lehdet toteuttavat. Maksuttomuuden ohella diamond OA:n toinen keskeinen kriteeri on julkaisuiden välitön avoimuus ilman embargoja.
”Timantti-OA on aina ollut se yleisin malli, jota Suomessa toimivat tiedelehdet käyttävät: maksua ei peritä kirjoittajilta tai lukijoilta, vaan rahoitus toimintaan tulee muuta kautta. Kansainväliset isot kustantajat eivät kuitenkaan hyödynnä tällaista mallia avoimen julkaisemisen mahdollistamiseksi. Lausuma auttaa varmasti kansallisesti toimivia isoja ja keskisuuria kustantajia ja julkaisijoita avoimen julkaisemisen rahoituksessa, jos julkiset rahavirrat lehtien suuntaan vahvistuvat linjauksen johdosta. Valitettavasti luulen, että tällainen linjapaperi on melko hampaaton tuomaan muutoksia isojen kansainvälisten kustantajien liiketoimintamalleihin. En näe että isot kaupalliset kustantajat tulevat muuttamaan toimintamallejaan pelkästään tällaisen linjauksen takia, korkeintaan hiovat markkinointi- ja sopimustekstejä pinnallisesti”, Laakso toteaa.
Rinnakkaistallennusoikeus oli esillä tänä vuonna uudistetun tekijänoikeuslain valmisteluprosessissa, mutta lopulliseen lakiin sitä ei kirjattu. Tilanne voi Sami Niinimäen mukaan myöhemmin muuttua, kun OKM arvioi uuden lain toimivuutta (ks. Edilex 2.3.2023).
”Tämä seuranta on käynnistymässä ja sen pohjalta voidaan tarvittavia muutoksia ehdottaa”, Niinimäki kertoo.
Timantti-OA on aina ollut se yleisin malli, jota Suomessa toimivat tiedelehdet käyttävät: maksua ei peritä kirjoittajilta tai lukijoilta, vaan rahoitus toimintaan tulee muuta kautta. Kansainväliset isot kustantajat eivät kuitenkaan hyödynnä tällaista mallia avoimen julkaisemisen mahdollistamiseksi.
Millaisella strategialla hintaongelma ratkaistaan?
Mitä pitemmälle julkaisemisen avoimuudessa on edetty, sitä enemmän avoimen julkaisemisen kustannukset ovat olleet esillä. EU-julkilausumaluonnoksen mukaan kirjoittajilta perittävät korkeat käsittelymaksut (article processing charges, APC) ovat kasvava ongelma, kun tieteellinen kustantaminen etenee kohti avointa mallia. EU:n tavoitteena onkin taloudellisesti kestävä ja tutkijoiden kannalta tasavertainen avoimen julkaisemisen malli.
Hintatietoisuudessa ei sinällään ole mitään uutta: tiedejulkaisemisen hinnasta on käyty keskustelua koko 2000-luvun ajan. Julkaiseminen on ollut tiedeyhteisölle ja veronmaksajille kallista lehtitilausmaksujen aikana, ja tilausmaksujen osittainen muutos avoimen julkaisemisen maksuiksi ei ole kustannuksia – ainakaan toistaiseksi – laskenut. Eurooppalaisen ALLEA-tiedejärjestön raportin mukaan kustantajat tienaavat avoimen julkaisemisen maksuilla jo noin kaksi miljardia dollaria vuodessa (ks. myös kotimainen selvitys avoimen julkaisemisen hinnasta).
Tiedejulkaisemisen rahavirtoja tutkinut Mikael Laakso on peräänkuuluttanut kestävämpiä ratkaisuja, ”uudenlaista ajattelua ja toisenlaisia arvoja” suurten kustantajien pyörittämän kalliin julkaisubisneksen rinnalle.
”Timanttimalli on avainasemassa osana tällaista isompaa muutosta, jota tarvitaan. Hyvin toteutettuna rahavirrat eivät silloin kohdistuisi pelkästään lopputuotteisiin, vaan samalla investoitaisiin kestäviin ja kasvaviin infrastruktuureihin. Minulla ei ole varmaa lähdettä tähän lainaukseen, mutta se kuvastaa hyvin ajattelumuutosta: ’Stop Spending. Start Investing.’ Nyt suurin osa rahasta menee kansainvälisille jäteille, ja ainut mikä jää jäljelle on lopputuote ja iso lasku – ja ensi vuonna taas sama juttu uudestaan. Jotta tästä päästäisiin jossain vaiheessa irti, olisi tarpeen rakentaa ja rahoittaa sellaisia julkaisemisen reittejä, jotka toimivat niiden arvojen mukaisesti, joita haluamme tiedejulkaisemisen kentällä tukea”, Laakso kuvaa.
Nyt suurin osa rahasta menee kansainvälisille jäteille, ja ainut mikä jää jäljelle on lopputuote ja iso lasku – ja ensi vuonna taas sama juttu uudestaan. Jotta tästä päästäisiin jossain vaiheessa irti, olisi tarpeen rakentaa ja rahoittaa sellaisia julkaisemisen reittejä, jotka toimivat niiden arvojen mukaisesti, joita haluamme tiedejulkaisemisen kentällä tukea.
”On selvää, että Euroopassa on nyt tiedepoliittisesti kova tahtotila tehdä asioille jotain. Se tulee näkymään kansallisten Journal.fi-tyyppisten palveluiden perustamisissa eri maissa, ja varmasti kehitetään myös uudenlaisia rahoitusmalleja tukemaan lehtiä, jotka julkaisevat avoimesti tällaisissa palveluissa. Suomessa tuo tekninen puoli on jo hyvin kunnossa meidän kansallisen Journal.fi-portaalin kautta, mutta rahoituspuolelle olisi tarvetta löytää uudenlainen ratkaisu, joka ottaisi avoimen julkaisemisen piirteet huomioon (vrt. kotimaisten tiedelehtien rahoitusmalliehdotukset). Haluaisin myös nähdä, että tämä pyrkimys ja linjaus kannustaisi korkeakoulujen kaikilla tasoilla osallistumaan intensiivisemmin timanttimallisten tiedelehtien tekoon ja toimittamiseen, sekä kotimaisissa että kansainvälisissä lehdissä. Se työ pitäisi olla vahvemmin integroitunut tutkijanuramalleihin, jotta ei huomioida pääosin vain kirjoitettuja artikkeleita, vaan myös sitä että on omalla panoksella edistänyt oman tieteenalan tärkeitä foorumeja merkittävällä tavalla.”
Tahtotilaa testataan kotimaisen FinELib-konsortion tulevissa sopimusneuvotteluissa, joissa uusitaan transformatiivisia lehtisopimuksia vuodelle 2024 – muun muassa Elsevierin, Springerin ja Oxford University Pressin sopimukset ovat katkolla. FinElib on asettanut neuvotteluille kovat tavoitteet, ja erityisesti lehtipakettien kokonaishintoja on tarkoitus neuvotella selvästi nykyistä alemmaksi (ks. Avointiede.fi-artikkeli neuvottelutavoitteista).
Diamond OA -infrastruktuuria kehitetään
Julkaiseminen ei ole ilmaista timanttimallissakaan. Se edellyttää muun muassa ”investointeja kestäviin ja kasvaviin infrastruktuureihin”, kuten Laakso edellä totesi. Tätä pyritään parhaillaan edistämään parissakin projektissa.
Eurooppalainen DIAMAS-projekti (Developing Institutional Open Access Publishing Models to Advance Scholarly Communication) 2022–2025 pyrkii vahvistamaan voittoa tavoittelemattoman diamond OA -julkaisemisen infrastruktuuria. EU:n rahoittaman projektin tavoitteena on parantaa institutionaalisten julkaisijoiden toimintaedellytyksiä ja luoda yhteiset standardit julkaisemiselle, ja tätä kautta rakentaa korkeatasoista ja kestävää ”julkaisemisen ekosysteemiä” Euroopassa. Suomesta DIAMAS-konsortiossa on mukana TSV (Tieteellisten seurain valtuuskunta), joka vastaa Journal.fi– ja Edition.fi-julkaisupalveluista.
Vuonna 2022 käynnistyi globaali Action Plan for Diamond Open Access -suunnitelma, jonka tavoitteena tukea ja kehittää maksutonta avointa julkaisemista.