Datan uumenista Plan S:n viitoittamaan tulevaisuuteen – lue, mitä blogissa kirjoitettiin vuonna 2018

Tähän blogipostaukseen on koottu kaikki Think Open -blogissa viime vuonna julkaistut kirjoitukset teemoittain järjestettynä. Tutkijalle suunnatut palvelut olivat blogitekstien ydinaiheita, mutta kirjoituksissa käytiin myös laajempaa keskustelua avoimeen tieteeseen ja digitaalisuuteen liittyen sekä nostettiin esiin tutkijantyön kannalta relevantteja ajankohtaisia aiheita. Tutkija on jatkossakin blogin keskiössä, mutta mistä blogissa pitäisi kirjoittaa vuonna 2019?

(There is also a summary of Think Open blog posts 2018 in English.)

Vararehtori Jouko Väänäsen ja tutkija Mikko Tolosen keväinen keskustelu käynnisti Think Open -blogin viime vuoden toukokuussa. Kahdeksan kuukauden saldona oli 44 blogipostausta, joukossa mukana myös uuden vararehtorin Paula Eerolan ja tutkija Tuuli Toivosen syksyinen keskustelu.

Mitä vuodesta jäi käteen? Alla olevassa katsauksessa on tehty yhdenlainen hahmotus menneestä vuodesta. Siihen on koottu teemoittain viime vuonna Think Open -blogissa julkaistut artikkelit (pl. englanninkieliset abstraktit – englanninkielinen vuosikooste 2018).

Vuonna 2019 blogi jatkaa ydinteemojensa, digitaalisten tutkimuspalveluiden ja avoimen tieteen, parissa, ja pyrkii nostamaan esiin tutkijoiden kannalta kiinnostavia aiheita. Tässä tarvitaan jatkossakin yliopistoyhteisön tukea: kirjoitusideoita voi esittää Think Open -wikisivulla tai ottamalla yhteyttä vastaavaan toimittajaan (juuso.ala-kyyny@helsinki.fi) – ideoita voi kirjoittaa myös tämän postauksen kommenttikenttään.

Tutkijalle suunnatut palvelut ja tietolähteet

Tähän osioon on koottu ne blogikirjoitukset, joissa käsitellään tutkijan työhön liittyviä keskeisiä palveluita, joita Helsingin yliopisto tarjoaa tai joiden käyttöä yliopisto suosittelee. Digitalisaation myötä tutkimusdatan ja sen hallinnan merkitys korostuu yhä uusilla tutkimusaloilla, ja tässä kehityksessä yliopisto – erityisesti Datatuen asiantuntijaverkosto – on tutkijan tukena.

Current Status of Open Researcher Identifier ORCID and Greetings from Nordics Workshop (5.6.)
”Enter once, reuse often” describes the goals of Open Researcher Identifier – to be linkable, global and transparent. To gain improvements for researchers, ORCID among other persistent identifiers need better infrastructure and wider implementation in the research process, including research funding application and reporting. These issues were discussed in Nordics ORCID workshop on May 29th, 2018.

Eurostatin data tutkijoiden käyttöön – miksi aineiston käyttöä rajoitetaan ja mitä Eurostatin datalla voi tehdä? (29.8.)
Helsingin yliopiston tutkijoilla on ollut keväästä lähtien mahdollisuus anoa EU:n tilastotoimiston Eurostatin mikrodatoja käyttöön. Yhteiskuntatieteiden tutkijat Reijo Sund, Antti Kaihovaara ja Ville-Veikko Pulkka kertovat tutkimusluvallisten aineistojen – ”suljettujen avointen aineistojen” – erityispiirteistä ja Eurostatin datan käyttömahdollisuuksista.

Käsitteletkö tutkimuksessasi henkilötietoja? Tietoturvaryhmältä voit pyytää apua riskien arviointiin (10.9.)
Tietoturvaryhmä tukee Helsingin yliopiston tutkijoita ja tutkimusryhmiä henkilötietojen käsittelyyn liittyvien riskien arvioinnissa järjestämällä räätälöityjä työpajoja.

Self-archiving made easy at the University of Helsinki (19.10.)
The Helsinki University Library has launched a new self-archiving service. It is especially for full-texts of publications from 2017 and 2018. As there has been need for archiving also older materials, full-texts of publications from 2010–2016 are also welcome.

IT Consultation Solutions for research – the university’s best kept secret? (5.11.)
The University of Helsinki IT Center provides a supporting service for researchers and research communities few know about. Yet the university’s IT Consultation Solutions specialists have successfully tackled complex research-related IT challenges since 2012. So what is the IT Consultation Solutions service and how can your research benefit? IT consultation specialists Janne Markkanen, Jonne Viljanen and Ville Virtanen explain how the service works.

Testissä uudet preprint-arkistot OSF ja Science Open (19.11.)
Turhautuminen julkaisuprosessin hitauteen on lisännyt niin sanottujen preprint-arkistojen suosiota. Vertaisarvioimattomien artikkelien julkaiseminen tarjoaa mahdollisuuden tulosten nopeaan esittelyyn ja artikkelin parantamiseen avoimen vertaisarvioinnin keinoin. Tässä blogipostauksessa tarkastellaan kahta uutta preprint-arkistoa.

Avoimen tieteen oppaat ja tukea datanhallintaan

Edellisen osion tapaan, myös tämän osion kirjoitukset liittyvät tutkijan työn tukemiseen, erityisesti Helsingin yliopiston kirjaston julkaisemiin ja päivittämiin tutkimusoppaisiin. Opasesittelyiden ohella blogikirjoitukset tarjoavat myös näkemyksellisempää otetta erityisesti tutkimusdatanhallintaan liittyen.

Tutkijan muistilista tutkimusdatan julkaisemiseen (14.6.)
Mitkä asiat kannattaa ottaa jo hyvissä ajoin huomioon, kun miettii tutkimusdatansa julkaisemista? Datatuki kertoo.

Nerokkaan aineistonhallintasuunnitelman tekeminen (8.8.)
Millainen on hyvä aineistonhallintasuunnitelma (=datanhallintasuunnitelma, data management plan, DMP)? Esimerkkejä ja malleja hyvistä suunnitelmista toivotaan jatkuvasti. Tässä blogitekstissä annetaan kymmenen neuvoa erinomaisen suunnitelman tekemiseen.

Dataopas pyrkii vastaamaan keskeisiin datanhallinnan kysymyksiin.

Datanhallinnan perusopas on julkaistu (27.8.)
Uusi opas esittelee datanhallinnan perusteet tiiviisti ja käytännönläheisesti. Helsingin yliopiston kirjastossa tehty opas on suunnattu kaikille datanhallintaa aloitteleville opiskelijoille ja tutkijoille.

Make a better data management plan with UH DataSupport! (5.9.)
University of Helsinki DataSupport will help researchers again this year in preparing data management plans (DMPs), which have become mandatory when applying for funding from Academy of Finland. DataSupport’s services consist of workshops that are held at all campuses as well as of DMP commenting service, which is open until 19th of September.

Mitä jokaisen tutkijan tulee tietää dokumentoinnista – uusi opas tiivistää perusasiat 12 sivuun (10.12.)
Helsingin yliopiston Datatuen julkaisema opas kokoaa yhteen dokumentoinnin perusasiat. Kompakti yleisopas vastaa useimpien tutkijoiden dokumentointitarpeisiin.

Avoin tiede käytännön tutkimustyössä

Tähän osioon on koottu kirjoituksia, jotka tuovat esiin avoimen tieteen käytännön sovelluksia, esimerkkejä elävästä elämästä. Esimerkit tulevat pääasiassa tutkimusdatan puolelta, ja kirjoituksissa tuodaan esiin datan avaamiseen ja avoimen datan hyödyntämiseen liittyviä havaintoja ja näkemyksiä. Vuoden viimeisessä blogiartikkelissa käsiteltiin avointa julkaisemista tieteellisen lehden tekijöiden – tutkijoiden – näkökulmasta.

Digital Humanities Hackathonin loppukatselmuksessa esiteltiin työn tuloksia.

Datan uumenissa eli kuinka humanisti selviää hackathonista hengissä (15.6.)
Kirjastolaistunut perinteinen filosofi-humanisti laittoi itsensä ihmiskokeeseen ja ilmoittautui Digital Humanities Hackathon (DHH) 2018- tapahtumaan. Miten käy, kun uppoutuu suureen dataan kahdeksaksi päiväksi? Lue tästä!

Enthusiasm about the new horizons – automatic data science adapted to European history and its everyday documents: newspapers (21.6.)
The NewsEye project builds an automatic Research Assistant based on artificial intelligence. Research will benefit from the tools and possibilities of searching and browsing huge amounts of text material. Kick off meeting of the project was held in France in May.

”Aineiston avaaminen ei ole vain sitä, että laitetaan aineistoja nettiin” – OpenFIREssa data avattiin käyttäjiä ajatellen (1.8.)
Mitä datan avaaminen tarkoittaa käytännössä? Mitä se vaatii? Mikä rooli on käyttäjillä? Millaisia ongelmia matkan varrella on ratkaistava? Seismologian instituutissa toteutettu OpenFIRE-hanke toi esiin sekä datan avaamisen vaatiman työn ja osaamisen että ne kipupisteet, joita eteen tulee. Prosessin lopputulos, OpenFIRE-palvelun täysversio, julkaistiin tänä kesänä.

Mikko Ojasen (oik.) tutkimus käsittelee Erkki Kurenniemen (vas.) soittimia. @Perttu Rastas

Erkki Kurenniemen sähkösoittimet -tutkimusprojekti ja tutkimuksen avoimuus (19.10.)
Tutkimusprojektin avaaminen on aikaa ja resursseja vievää – erityisesti, jos avaaminen ei ole ollut projektin tavoite aivan sen alusta alkaen. Tässä tekstissä tarkastellaan Erkki Kurenniemen sähkösoittimet -tutkimusprojektin avaamisessa kohdattuja ongelmia ja niiden ratkaisuyrityksiä.

Tilausmaksullinen lehti avautuu – Suomen Antropologin päätoimittajat kertovat, miten open access toteutetaan (19.12.)
Suomen Antropologi -lehdessä suunniteltiin lehden muuttamista avoimeksi lehdeksi pitkin 2010-lukua. Sysäyksen vuonna 2016 tehdylle muutokselle antoivat open access -julkaisukulttuurin vahva asema tieteenalalla, Suomen Antropologisen Seuran jäsenistön tuki ja Kotilava-hanke. Lehden avaaminen on lisännyt käyttöä ja vähentänyt toimitustyöhön liittyvää stressiä. Kustannuspuoli piti kuitenkin miettiä uudelleen.

Haastatteluja ja keskustelua avoimesta tieteestä

Avoimen tieteen ympärillä käydään koko ajan vilkasta keskustelua tavoitteista ja keinoista. Think Open -blogi on dokumentoinut oman osansa tästä debatista, jossa on etsitty vastauksia moniin peruskysymyksiin: Mitä hyötyä on avoimesta tieteestä? Millä tavalla tutkimuskulttuuria muutetaan nykyistä avoimemmaksi? Ja kuka maksaa?

Kamppailu datasta on alkanut – Jouko Väänäsen ja Mikko Tolosen keskustelu digitalisaatiosta ja avoimesta tieteestä (7.5.)
Uuden Think Open -blogin avauspostauksessa vararehtori Jouko Väänänen ja professori Mikko Tolonen keskustelevat digitalisaatiosta, avoimesta julkaisemisesta ja avoimesta datasta.

”Tutkimuskulttuurin on muututtava, jotta datan jakamisesta tulisi sääntö eikä poikkeus” – Tuuli Toivosen Open Data Champions -haastattelu (9.7.)
Julkisin varoin tuotetun datan saatavuuteen liittyvät monenlaiset esteet – ja datan hyödyntämisen mahdollisuudet – saivat maantieteilijä Tuuli Toivosen aikoinaan kiinnostumaan avoimesta datasta. Open Data Champions -tunnustuksella palkitun Toivosen mukaan tutkijoiden koulutuksessa pitäisi jo varhaisessa vaiheessa kiinnittää huomiota datan jakamisen käytäntöihin.

”Avoimuus on a ja o, ja se vahvistuu koko ajan” – Ari Asmin Open Data Champions -haastattelu (17.7.)
Datan jakamisen on oltava tutkijalle helppoa ja palkitsevaa, jotta avoimuus yleistyisi, toteaa Open Data Champions -tunnustuksella palkittu Ari Asmi. Asmille avoimessa datassa on kysymys tutkijantyön ja -uran edistämisen lisäksi tieteen periaatteiden toteutumisesta: avoimuus on tieteen edellytys. Läpinäkyvyys on erityisen tärkeää, kun tutkimukseen kohdistuu poliittista painetta.

”Avoimuus pitää saada mukaan ytimeen, kaikkeen tekemiseen ja kaikkeen koulutukseen” – Mikko Tolosen Open Data Champions -haastattelu (23.7.)
Ratkaisevaa eri tieteenaloilla on osoittaa se, että avoimen tieteen käytännöt ovat parempi tapa tehdä tiedettä – tätä kautta kulttuuri muuttuu. Näin toteaa Open Data Champions -tunnustuksella palkittu Mikko Tolonen, joka on raivannut tietä avoimille käytännöille humanistisen tutkimuksen puolella.

Tuuli Toivosen ja Paula Eerolan keskustelussa käsiteltiin avoimen tieteen ydinaiheita.

Miten edistää avoimuutta? Paula Eerola ja Tuuli Toivonen keskustelevat julkaisemisesta ja tutkimuksen arvioinnista (osa 1/2) (22.10.)
Think Open -blogin dialogihaastattelun ensimmäisessä osassa vararehtori Paula Eerola ja geoinformatiikan apulaisprofessori Tuuli Toivonen keskustelevat Plan S -julkilausumasta, avoimen julkaisemisen kannustavuudesta ja tutkimuksen arvioinnista.

”Mihin haluamme mennä ja kuka maksaa?” – Paula Eerola ja Tuuli Toivonen keskustelevat tutkimusdatasta (osa 2/2) (24.10.)
Dialogihaastattelun toisessa osassa vararehtori Paula Eerola ja geoinformatiikan apulaisprofessori Tuuli Toivonen keskustelevat tutkimusdatasta, yritysyhteistyöstä ja tutkimusinfrastruktuureista.

”Jos tämä olisi helppo ratkaista, tämä olisi ratkaistu jo” – Avoimen tieteen iltapäivässä etsittiin uutta suuntaa tiedejulkaisemiseen (31.10.)
Plan S ja muut avoimen julkaisemisen syksyn puheenaiheet olivat kattavasti esillä avoimen tieteen teemaviikon päätapahtumassa Tiedekulmassa. Avoimen tieteen iltapäivän puheenvuoroissa kantavaksi ajatukseksi nousi yhteistyön välttämättömyys tieteellisen julkaisukulttuurin muuttamisessa kestävämpään suuntaan.

Jaana Bäck toi esiin tutkijan näkökulman avoimeen tieteeseen. @Veikko Somerpuro

”It does not help if the data is open but impossible to understand” – Jaana Bäck’s thoughts on open science (17.12.)
”As a fundamental concept for helping in open science, the FAIR principle should be brought to the attention of everybody at the university”, writes professor Jaana Bäck in this blog post. For Bäck, following the principles of open science is a natural way of doing research because it improves the impact of her scientific work. ”Open access to the data allows efficient collaboration, co-authorship with researchers from other countries and continents, and overall, larger visibility and impact of the work we do.”

Kansainvälisen Open Access -viikon yhteydessä Helsingin yliopiston kirjasto järjesti elokuvanäytöksen Kaisa-talossa (ks. Think Open -blogin tiedote). Jason Schmittin dokumentti Paywall: The Business of Scholarship (2018) kertoo tieteellisen julkaisemisen liiketoiminnasta ja avoimen tieteen tarpeellisuudesta. Elokuva on avoimesti saatavilla elokuvan verkkosivulla.

Avoimen tieteen linjaukset, ohjeistukset ja tilastot

Avoimen tieteen tiimoilta ei ole vain keskusteltu, vaan viime vuoden aikana on tehty myös päätöksiä ja esitetty tärkeitä linjauksia – mikä näkyy myös blogikirjoituksissa. Kotimaisessa tarkastelussa keskeisimpiä oli päätös avoimen tieteen kansallisesta koordinoinnista, ja Tieteellisten seurain valtuuskunta on tarttunut riuskasti tehtävään syksyn aikana. Kansainvälisesti kiinnostavin avaus oli tieteellistä julkaisemista uudistava Plan S -julkilausuma.

Data matkalla tunnustetuksi tutkimustuotokseksi – tiekartta ohjaa tiedeyhteisöä kohti parempia dataviittauskäytäntöjä (22.5.)
Tutkimusdata-asioissa otettiin tänä keväänä taas askel eteenpäin, kun ensimmäinen kansallinen ohjeistus dataviittauskäytännöistä julkaistiin. Tuore tiekartta osoittaa, miten viittaamisesta avautuu näkymä moniin keskeisiin datateemoihin, kuten tutkimusdatanhallintaan, datan asemaan tieteellisessä julkaisemisessa ja hyviin tieteellisiin käytäntöihin.

Avoimen tieteen ohjelma julki – TSV saa kansallisen koordinoijan roolin (29.5.)
Tuore avoimen tieteen ja datan suunnitelma jatkaa opetus- ja kulttuuriministeriön ATT-hankkeessa tehtyä työtä, ja esittää tiedeyhteisölle kahdeksan toimenpidettä avoimen tieteen kulttuurin edistämiseksi. Tieteellisten seurain valtuuskunnalla on jatkossa koordinoiva rooli avoimen tieteen kansallisissa kysymyksissä.

Avoimen julkaisemisen Plan S: paljon voimaa, pieniä heikkouksia (7.9.)
Avointa tiedettä ja julkaisemista tukevien julkilausumien historia on pitkä ja toivorikkailla tavoitteilla silattu. Eurooppalaisten tutkimusrahoittajien Science Europen tiistaina julkaisema Plan S eroaa monista edeltäjistään siinä, että sen hihojen läpi siintävät lihasten ääriviivat.

Avoimuus lisääntyy hitaasti mutta varmasti – tarkastelussa avoimen julkaisemisen kehitys kampuksittain viime vuosina (23.10.)
Avoimen julkaisemisen asema on vahvistunut vuosi vuodelta Helsingin yliopistossa. Vuoden 2020 OA-tavoitteen saavuttaminen vaatii yliopistoyhteisöltä kuitenkin lisää aktiivisuutta. Palveluiden kehittäminen tukee tavoitteen saavuttamista.

Tieteellistä julkaisemista uudistava Plan S tarkentui – suunnitelmaluonnos on kommentoitavana helmikuun alkuun (3.12.)
Tiederahoittajien cOAlition S esittää Plan S -toimeenpanosuunnitelmassaan askelmerkit kohti avoimempaa tieteellistä julkaisukulttuuria. Tavoitteena on, että tieteelliset tutkimukset ovat avoimesti saatavilla vuodesta 2020 eteenpäin koalition rahoittamissa tutkimuksissa. Avoimen julkaisemisen muotoina hyväksytään ensisijaisesti OA-julkaisukanavat ja julkaisuarkistot. Aiemmin pannaan julistettu hybridijulkaiseminen sallitaan tietyin ehdoin vuonna 2024 päättyvän siirtymäkauden ajan.

Avoimen tieteen infrastruktuuri ja koulutus

Avoimen tieteen edistäminen edellyttää, että valmiudet sen toteuttamiseen ovat olemassa. Alle on koottu blogissa julkaistuja tekstejä, joissa avoimen tieteen perustan muodostamista on lähestytty koulutuksen ja infrastruktuurin näkökulmasta – samoja teemoja löytyy myös yllä olevista kirjoituksista. Lisäksi

Koulutusohjelmat etsivät tapoja tuoda avointa tiedettä perusopintoihin pilottihankkeessa (12.9.)
Avoimen tieteen koulutusyhteistyöpilotti on kartoittanut avoimen tieteen opetuksen keinoja Kumpulan, Viikin ja Keskustan tieteenaloilla. Keväällä alkanut pilotti pyrkii tuomaan eri alojen käytäntöjä kaikkien käyttöön.

DARIAH-tapahtumassa puhuneen Jon Tennantin esityksen otsikko kiteyttää: ”Open science is just good science”. @Encre Noire

Open Science infrastructures in the Humanities? Greetings from DARIAH in Paris (14.9.)
Open science and data infrastructures can greatly support certain research areas in the humanities. The 2018 annual DARIAH meeting gathered a number of researchers, librarians, and other parties to discuss these topics in Paris. This blog post provides a summary and some highlights from the meeting.

Finnish repositories support stronger national coordination in OpenAIRE harvesting – a summary of the OpenAIRE survey results (19.9.)
The survey’s key message to OpenAIRE is related to the changing metadata requirements. National coordination in OpenAIRE harvesting is seen as a solution for laborious metadata work. This is a short summary of the survey; a more detailed report is available in the OpenAIRE blog (in Finnish).

Introduction to Open Data Science (you may become a data scientist!) (15.10.)
Open Data, Open Science, and Data Science – our newest course combines these hot topics with an attractive twist. Introduction to Open Data Science (IODS) is open for everyone willing to learn how to use RStudio, R Markdown and GitHub (state-of-the-art tools of data science) to visualise and analyse open data with multivariate statistical methods following principles and practices of reproducible research. Cha(lle)nge your plans and become a data scientist!

Yksi vastaus artikkeliin “Datan uumenista Plan S:n viitoittamaan tulevaisuuteen – lue, mitä blogissa kirjoitettiin vuonna 2018”

Kommentit on suljettu.