Helsingin yliopisto
Avoimen tieteen puolivuotiskatsauksen avausosa summaa kotimaan tapahtumat. Avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) verkostossa on alkuvuoden aikana muun muassa julkaistu tutkimusmenetelmien avoimuutta koskeva linjaus ja ohjeet FAIR-periaatteiden soveltamiseen tutkimuksessa sekä viety tulevaisuuden kannalta keskeistä avoimen tieteen viitearkkitehtuurityötä eteenpäin. Elokuussa tehtiin myös kotimaisten tiedelehtien rahoittamiseksi ehdotus, joka on syyskuun ajan kommentoitavana. Puolivuotiskatsauksen toisessa osassa luodaan katsaus alkuvuoden muihin uutisiin ja lukusuosituksiin.
AVOTT on jatkanut ATT:n viitoittamalla tiellä – Suomi on luonut oman mallinsa avoimen tieteen kansalliseen yhteistyöhön
Think Open 2018 – avauskuukauden blogijutut uudelleentarkastelussa! Blogin kolmas juttu 29. toukokuuta 2018 on uutinen Avoimen tieteen ja datan toimenpideohjelmasta, johon sisältyy myös avoimen tieteen kansallisen koordinaation aloittaminen Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) johdolla. Kuluneet viisi vuotta ovat olleet tarmokasta ohjelman toteuttamisen aikaa. TSV:n avoimen tieteen sihteeristöön kuuluvan Ilmari Jauhiaisen mukaan kahdeksankohtaisesta ohjelmasta vain avoimen tieteen rahoituksen varmistaminen on jäänyt – toistaiseksi – kartoittamattomaksi kohdaksi.
Avoimen tieteen vuosikatsaus 2022: kansallisia linjauksia ja muita AVOTT-toiminnan tuloksia
Avoimen tieteen kansallisen koordinaation (AVOTT) työryhmät valmistelivat syksyn 2022 aikana useita linjauksia ja muita dokumentteja. Työn tuloksena syntyi avoimen oppimisen linjaus, kotimaisten tiedelehtien rahoitusmalliesitys ja kansalaistieteen opas – myös avoimen tieteen kansallinen seuranta valmistui viime vuonna. Tässä blogiartikkelissa – avoimen tieteen vuosikatsauksen 1. osassa – palautetaan mieliin työryhmien työn tuloksia. Artikkeli jatkaa ja täydentää Think Openissa elokuussa julkaistua avoimen tieteen puolivuotiskatsausta, joka vetää yhteen alkuvuoden 2022 aikana julkaistut linjaukset, ohjeet ja suositukset. Tutustu myös vuosikatsauksen kakkososaan (pääteemat) ja vuosikatsauksen kolmososaan (uutiset ja lukusuositukset).
Avoimen tieteen puolivuotiskatsaus, osa 1: kansalliset linjaukset ja suositukset
Avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) kotimainen koordinaatiotyö on tuottamassa tänä vuonna suuren määrän uusia kansallisia linjauksia. Työn alla on ollut toimintakulttuuriin, avoimeen oppimiseen, tieteellisiin kirjoihin ja tutkimusmenetelmiin liittyviä teemoja. Tämä blogikatsaus summaa alkuvuoden 2022 aikana valmistuneet ja kommentoitavana olleet linjaukset, ohjeet ja suositukset. Avoimen tieteen puolivuotiskatsauksen toinen osa käy läpi uutiset ja lukuvinkit.
Jatka lukemista ”Avoimen tieteen puolivuotiskatsaus, osa 1: kansalliset linjaukset ja suositukset”
Mistä puhutaan, kun puhutaan avoimen julkaisemisen vaatimuksista? Yhteenvetoa ja havaintoja Bottan tilaisuudesta
Helsingin Bottalla ja verkossa 23. maaliskuuta järjestetty tilaisuus ”Avoimen julkaisemisen vaatimus − haitaksi vai hyödyksi tieteelle?” tarjosi vahvoja jännitteitä ja polveilevia puheenvuoroja. Vaikka näkemysten kirjavuudessa oli oma kiehtovuutensa, tilaisuuden seuraamista olisi saattanut auttaa keskustelun selvempi fokusointi ja liittäminen esimerkiksi valmisteilla olevaan kansalliseen monografialinjaukseen. Kotimaisten tiedekirjojen ja niistä saatavien tulojen ympärillä keskustelu kuitenkin enimmäkseen pyöri. Laajempi näkökulma tieteen avoimuuteen jäi tuleviin debatteihin.
Avoimen tieteen vuosikatsaus 2021 – kolme puheenaihetta
Avoimen tieteen vuosikatsauksen 2021 avausosassa kootaan yhteen keskeisiä puheenaiheita viime vuodelta. Pääteemoiksi nousevat avoimen tieteen lainsäädännön uudistaminen, kotimaisten tiedelehtien rahoitus ja avoimen tieteen kansallisen yhteistyön aikaansaannokset. Vuosikatsauksen toisessa osassa käydään läpi avoimen tieteen uutisia viime vuodelta.
Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2021 – kolme puheenaihetta”
16 nostoa avoimesta tieteestä – puolivuotiskatsaus listaa pääteemat, lukuvinkit ja tutkimuscaset
Kotimaisten tiedelehtien rahoitus, tutkimusdatan linjaus, kirjojen avoimuus ja avoimuuden hinta. Siinä muutamia aiheita Think Open -blogin puolivuotiskatsauksesta, joka kokoaa pääteemojen ohella yhteen alkuvuoden luku- ja kuunteluvinkit ja avointa tiedettä hyödyntävät tutkimusesimerkit.
Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 1 – Plan S:n viilauksia, kotimaan linjauksia ja katoavia OA-lehtiä
Avoimen tieteen vuoden 2020 katsauksen ensimmäisessä osassa pureudutaan Plan S:n tarkennuksiin ja julkaisukanavien Plan S -yhteensopivuuden tarkistavaan työkaluun, luodaan tiivis silmäys kansallisessa avoimen tieteen koordinaatiossa tehtyihin linjauksiin, suosituksiin ja ohjeistuksiin sekä tarkastellaan koronavuoden vaikutuksia tieteellisen tiedon avoimuuteen. Erikoisteemana käsitellään verkosta katoavia open access -lehtiä ja tutkijan mahdollisuuksia vaikuttaa oman tutkimuksensa säilyttämiseen. Avoimen tieteen vuosikatsauksen toinen osa (uutiset) julkaistaan 14. tammikuuta ja kolmas osa (blogijutut) 19. tammikuuta.
Korona avaa tiedettä, kansallisessa koordinaatiossa ahkeroidaan ja Plan S lähestyy – katsaus avoimen tieteen alkuvuoteen
Mitä avoimessa tieteessä on tänä vuonna tapahtunut? Tämä blogiartikkeli summaa alkuvuoden keskeiset asiat, ja kertoo, millaisia vaikutuksia koronapandemialla on ollut tieteen avoimuuteen, mitä linjauksia avoimen tieteen kotimaisessa yhteistyössä on tuotettu ja mitä viilauksia vuodenvaihteessa 2021 voimaan astuvaan Plan S -suunnitelmaan on tehty.
Verkkolehti kokoaa yhteen avoimen opetuksen vinkkejä opettajille
Think Open Digest -verkkolehden uusi numero kokoaa yhteen kiinnostavia artikkeleita ja käyttökelpoisia palveluita avoimeen opetukseen ja oppimateriaaleihin liittyen. Teemanumero on suunnattu erityisesti korkeakouluopettajille.
Jatka lukemista ”Verkkolehti kokoaa yhteen avoimen opetuksen vinkkejä opettajille”