Avoimen tieteen alkuvuoden uutiskatsaus – ja muutama lukusuositus

Julkaistu kirjoittanut Juuso P Ala-Kyyny

Avoimen tieteen puolivuotiskatsauksen toinen osa nostaa esiin muutamia kiinnostavia uutisia ja lukusuosituksia alkuvuodelta. Käsittelyssä on muun muassa Euroopan unionin neuvoston julkilausuma tieteellisestä julkaisemisesta ja uuden tekijänoikeuslain vaikutukset tutkimukseen. Tieteellisen julkaisemisen kulttuuria tarkastellaan eri kulmista. Seitsemän suuren kustantajan kanssa aloitettavat lehtineuvottelut tuovat omaa jännitystä syksyyn ja talveen. Puolivuotiskatsauksen avausosassa tehtiin yhteenveto alkuvuoden kotimaan tapahtumista.

Tämä artikkeli sisältää seuraavat uutiset ja lukusuositukset:

Uutiset x 10

  1. EU-julkilausuma avaa tietä maksuttomalle avoimelle julkaisemiselle
  2. Web of Science poisti lehtiä tietokannastaan, mukana kaksi MDPI-lehteä
  3. Uusi käytäntö eLifessa: kaikki vertaisarviointiin lähetyt julkaistaan
  4. Uusi tekijänoikeuslaki helpottaa tiedonlouhintaa tutkimuksessa
  5. Twitter-data muuttui tutkijoille maksulliseksi
  6. Kahden Elsevier-lehden editorit irtisanoutuivat APC-maksujen takia
  7. Datan Organisoinnin ABC -materiaalit auttavat alkuun datan hallinnassa
  8. Open access -lehtien tekemiseen uusi työkalupaketti OA Journals Toolkit
  9. Raportti tieteellisen julkaisemisen tekijänoikeuskäytännöistä julkaistu
  10. Lisää vettä avoimen julkaisemisen timanttimyllyyn – Craft OA käynnistyi

Luettavaa x 5

  1. Miltä näyttää transformatiivisten lehtisopimusten tulevaisuus?
  2. Ehdotus uudeksi tieteellisen julkaisemisen kulttuuriksi
  3. Kansalaistiedettä käsittelevä artikkelisarja
  4. Pieni kirja avoimen tieteen filosofiasta
  5. Varjokirjastot ja avointen julkaisujen viittausetu

Uutiset x 10

EU-julkilausuma avaa tietä maksuttomalle avoimelle julkaisemiselle

Toukokuussa julkaistiin Euroopan unionin neuvoston julkilausuma tieteellisestä julkaisemisesta, High-quality, transparent, open, trustworthy and equitable scholarly publishing. Esitys ottaa kantaa välittömän avoimuuden ohella myös julkaisemisen maksuttomuuden puolesta. Kirjoittajalle ja lukijalle maksuton julkaiseminen tarkoittaisi niin sanottua timanttimallia (diamond open access). Think Open -blogissa arvioitiin julkilausuman merkitystä, ja sitä pidettiin luontevana askeleena EU:n avoimen julkaisemisen politiikassa jos kohta nopeita muutoksia nykytilanteeseen ei ole luvassa. Tutkimusyhteisön puolelta julkilausuma on saanut kannatusta, mutta kustantajapuolella siihe on suhtauduttu varauksella.

At the heart of the goals spelled out in the conclusions and the statement of support is the creation of a “publicly owned and not-for-profit” infrastructure for scholarly publications. – – – This declaration tackles the root of the replicability, affordability and functionality crises. It aims to treat the disease, not the symptoms and has the potential to develop into an effective vaccine against parasitic businesses striving to leech the public purse.
– Björn Brembs: The beginning of the end for academic publishers?

Web of Science poisti lehtiä tietokannastaan, mukana kaksi MDPI-lehteä

Tieteellisten julkaisujen haku- ja indeksointipalvelu Web of Science (WoS) poisti helmikuussa yli 50 lehteä tietokannastaan. Lehtien joukossa oli myös Helsingin yliopiston tutkijoille tutun MDPI-kustantajan kaksi julkaisua, International Journal of Environmental Research and Public Health (IJERPH) ja Journal of Risk and Financial Management (JRFM). Poiston myötä lehtien viittausdataa ei enää kerätä eivätkä lehdet saa vaikuttavuuskerrointa (impact factor, IF). WoS perusteli ratkaisua laatukriteereillään. Maailman suurimpiin open access -julkaisijoihin kuuluva MDPI julkaisee yli 400 lehteä, ja sen verkkosivun mukaan yli 200 lehteä löytyy WoS-tietokannasta. Wos-tietokannoissa seurataan lähes 25 000 tieteellistä lehteä. MDPI-kustantajasta löytyy lisätietoa Helsingin yliopiston kirjaston Julkaisukanavan valinta -oppaasta.

Uusi käytäntö eLifessa: kaikki vertaisarviointiin lähetyt julkaistaan

Biotieteiden alaan kuuluva avoimen julkaisemisen eLife-lehti otti tammikuusta lähtien käyttöön uuden julkaisumallin, jossa se julkaisee kaikki vertaisarviointiin lähettämänsä artikkelit. Vertaisarviot julkaistaan artikkelin yhteydessä, mutta kirjoittajat voivat itse päättää artikkelin muokkaamisesta arvioiden perusteella. Vuonna 2012 perustetun eLifen uusi linja on saanut osakseen sekä kannatusta että kritiikkiä. Debatin ytimessä on lehden rooli portinvartijana ja vertaisarvioinnin merkitys yhtäältä julkaisupäätöksen perusteena, toisaalta arviona tieteellisestä laadusta. Uusi toimintatapa – ”peer review without gatekeeping” – on jatkoa lehden julkaisuprosessia avaavalle linjalle: pari vuotta aiemmin eLife otti käyttöön ”preprint first” -mallin, jossa se edellytti käsikirjoitusten julkaisemista preprint-julkaisuarkistoissa ennen toimituksellista käsittelyä.

Uusi tekijänoikeuslaki helpottaa tiedonlouhintaa tutkimuksessa

Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta astui voimaan huhtikuussa. Tietoasiantuntija Soile Manninen on avannut DSM-direktiiviin (direktiivi tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla) liittyvää lainmuutosta tiedeyhteisön näkökulmasta Signum-lehden artikkelissa. Tutkimuksen ja opetuksen kannalta olennaisimmat muutokset liittyvät tekstin- ja tiedonlouhintaan (tekijänoikeuslaissa 13 b §) ja teosten käyttöön opetustoiminnassa (tekijänoikeuslaissa 14 ja 14 a §, 64 c §). Tutkimukseen liittyvää louhintaa voi tehdä jatkossa vapaasti, kunhan organisaatiolla on laillinen pääsy aineistoon. Opetuksessa voi käyttää myös aineistoja, joihin ei ole saatavilla käyttölisenssiä – lisenssi on kuitenkin ensisijainen vaihtoehto eikä lupa koske muiden tuottamia oppimateriaaleja. Lainmuutosprosessissa esillä ollut tieteellisten artikkelien rinnakkaistallennusoikeus jäi toteutumatta, mutta sen valmistelua on määrä jatkaa ”mahdollisimman pian”.

Twitter-data muuttui tutkijoille maksulliseksi

Twitterin eli X:n ilmoitus datan maksullisuudesta.

Pikaviestipalvelu Twitter eli nykyinen X ilmoitti helmikuussa, että sen ohjelmointirajapinta (API) muuttuu maksulliseksi. Sovelluskehittäjien ohella tällä on vaikutusta myös tieteelliseen tutkimukseen. ”Thousands of research projects running over more than a decade would not be possible if the API wasn’t free”, UCL-tutkija Patty Kostkova sanoo Nature-haastattelussa. Rajapinnan kautta tutkijoilla on ollut pääsy twiittidataan, jota on käytetty aineistona sosiaalista mediaa koskevassa tutkimuksessa. Kymmeneen tuhanteen twiittiin rajoitettu keruu maksaa 100 dollaria kuukaudessa, suurempien aineistojen käyttö enemmän. Myös datan kuratointi eli aiemmin kerätyn aineiston ajantasaisuuden varmistaminen huomioidaan kiintiössä, ja siten myös se tuo kustannuksia tutkimuksen tekijöille. Vielä on epäselvää, miten EU:n digipalvelusäädös (Digital Services Act) vaikuttaa X-datan saatavuuteen: suurena somepalveluna X voitaisiin pakottaa varmistamaan tietojen avoimuus tutkijoille.

Kahden Elsevier-lehden editorit irtisanoutuivat APC-maksujen takia

Neurotieteen alan NeuroImage– ja NeuroImage: Reports -lehtien toimittajat – kaikkiaan 42 henkilöä – ilmoittivat huhtikuussa irtisanoutuvansa Elsevierin julkaisemista lehdistä vastalauseena korkeille APC-kirjoittajamaksuille (article processing charges). Lehdistä NeuroImage perii 3450 dollarin ja NeuroImage: Reports -lehti 1800 dollarin (aiemmin 900 dollarin) suuruista maksua kirjoittajilta. Elsevierin näkökulmasta maksuilla tarjotaan laadukkaat julkaisupalvelut, editorien mukaan maksut ovat epäeettisiä ja kestämättömiä. Irtisanoutuneet editorit perustivat toukokuussa uuden Imaging Neuroscience -julkaisun voittoa tavoittelemattoman MIT Press -kustantajan alaisuudessa. Uusi lehti perii 1600 dollarin APC-maksun julkaisemisesta.

Datan Organisoinnin ABC -materiaalit auttavat alkuun datan hallinnassa

Helsingin yliopiston ja CSC – tieteen tietotekniikan keskuksen asiantuntijat ovat julkaisseet joulukuussa 2022 järjestetyn Datan organisoinnin ABC -työpajan materiaalit avoimesti Zenodossa. Tutkijoille ja datanhallinnan tukihenkilöille suunnatun työpajan tarkoitus oli lisätä tietoisuutta ja osaamista tutkimusdatan hallinnan (RDM, research data management) hyvistä käytännöistä konkreettisen tekemisen kautta. Työpajan materiaalipaketti sisältää ohjeistuksen vastaavien työpajojen järjestämiseen, johdatuksen RDM-tematiikkaan ja kaksi harjoitusta liittyen tiedon organisointiin ja taulukkomuotoisen datan järjestämiseen liittyen. Työpajan materiaalit ovat muokattavissa eri tieteenaloille ja ne ovat saatavilla suomeksi ja englanniksi.

Open access -lehtien tekemiseen uusi työkalupaketti OA Journals Toolkit

Avointen lehtien tekijät saivat kesän aikana käyttöönsä uuden työkalun. Open Access Journals Toolkit tarjoaa tukea lehden kehittämiseen aina lehden perustamisesta, rahoituksesta ja julkaisupolitiikasta indeksointiin ja teknistä infrastruktuuria koskeviin seikkoihin asti. Työkalupaketin sisällöt on laadittu selvitysten, haastatteluiden ja työpajojen pohjalta. OA Journals Toolkitilla on myös oma toimituskunta, joka tuottaa ja kuratoi sisältöä ottaen huomioon erilaiset toimijat. Työkalupaketti on saatavilla nyt englanniksi ja ranskaksi, kielivalikoima laajenee myöhemmin. OA Journals Toolkit on toteutettu yhteisölähtöisesti ja sen rahoituksesta vastaavat OASPA (Open Access Scholarly Publishing Association) ja DOAJ (Directory of Open Access Journals).

Raportti tieteellisen julkaisemisen tekijänoikeuskäytännöistä julkaistu

Avointa tiedettä edistävä Sparc Europe julkaisi kesäkuussa tieteellisen julkaisemisen tekijänoikeudellista kenttää kartoittavan raportin, Opening Knowledge: Retaining Rights and Open Licensing in Europe. Se tarkastelee tekijänoikeuksia ja lisensointia – erityisesti Creative Commons -lisenssien käyttöä – koskevia organisaatio-, rahoittaja- ja kustantajakohtaisia linjauksia tieteellisten julkaisujen kirjoittajien kannalta. Erityisesti raportti kiinnittää huomiota avoimen julkaisemisen takaaviin käytäntöihin. Eräs tällainen on niin sanottu rights retention -menettely, jossa kirjoittaja säilyttää oikeutensa rinnakkaisjulkaisemiseen sopimalla siitä rahoittajan tai oman organisaation kanssa ennen kustannussopimuksen tekemistä (ks. Plan S -linjaus). Raportin mukaan rights retention -menettely ei kuitenkaan välttämättä sovellu sellaisenaan manner-Euroopan oikeuskäytäntöön. Tilannekuvan lisäksi raportti sisältää suosituksia instituutioille, rahoittajille, kustantajille ja lainsäätäjille.

Lisää vettä avoimen julkaisemisen timanttimyllyyn – Craft OA käynnistyi

Tammikuussa pantiin käyntiin jälleen uusi eurooppalainen projekti kirjoittajamaksuttoman avoimen julkaisemisen eli niin sanotun timanttimallin (diamond open access) vakiinnuttamiseksi. Craft OA -projekti (Creating a robust accessible federated technology for open access) pyrkii vuoteen 2025 mennessä parantamaan erityisesti instituutioiden tukeman timanttijulkaisemisen teknistä ja organisatorista infrastruktuuria. Sen tavoitteena on edistää myös diamond OA -julkaisujen löydettävyyttä. Timanttimallinen julkaiseminen on ollut Euroopassa viime aikoina paljon esillä – myös Euroopan unionin neuvosto on linjannut avoimen julkaisemisen maksuttomuuden tavoitteeksi tulevaisuudessa. Craft OA -projektissa timanttimallisen julkaisemisen ongelmina – ja samalla projektin lähtökohtina – pidetään julkaisutoiminnan hajanaisuutta, alirahoitusta ja teknisen infrastruktuurin puutteita. Suomesta Craft OA -projetissa on mukana Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV).

Lukuvinkit x 5

Miltä näyttää transformatiivisten lehtisopimusten tulevaisuus?

Kansallisista lehtisopimuksista vastaava FinElib-konsortio käy tänä vuonna neuvotteluja peräti seitsemän suuren tiedekustantajan kanssa: Elsevierin, Springerin, Oxford University Pressin, American Chemical Societyn (ACS), Emeraldin, IEEE:n ja Royal Society of Chemistryn (RSC). Neuvotteluista on tulossa vaikeita, koska tavoitteena on uusia näiden kustantajien kanssa niin sanotut transformatiiviset sopimukset kohtuulliseen hintaan. Avointiede.fi-haastattelussa palvelupäällikkö Arja Tuuliniemi (FinELib, Kansalliskirjasto) taustoittaa neuvotteluja ja sopimuksiin liittyviä tavoitteita. Transformatiiviset sopimukset ovat siirtymäkauden sopimuksia, joiden tavoitteena on siirtyä ”tilausmaksuihin perustuvasta liiketoimintamallista avoimen julkaisemisen palveluihin perustuvaan liiketoimintamalliin sekä siirtää tilausmaksuihin perustuvia maksuja avoimeen julkaisemiseen”.

Sopimuksethan on tehty välivaiheen malliksi. Ei ole tarkoitus, että niitä tehtäisiin hamaan tulevaisuuteen saakka. Ajatuksena on ollut se, että kun jo maksetaan kustantajille tällainen summa, miksi rahaa ei käytettäisi avoimeen julkaisemiseen.
–Arja Tuuliniemi (FinELib, Kansalliskirjasto)

Ehdotus uudeksi tieteellisen julkaisemisen kulttuuriksi

Artikkelissa esitellään kaupallisen tieteellisen julkaisemisen kolmen kriisin kierre (a vicious cycle of three crises). Lähde: Replacing academic journals, CC BY

Perinteiset tiedelehdet on korvattava ”tiedeyhteisön hallinnoimalla hajautetulla, joustavalla ja muuntuvalla verkostolla, joka on liitetty yhteen avoimilla standardeilla ja avoimen lähdekoodin periaatteilla”. Tällaista muutosta nykyiseen tieteellisen julkaisemisen kulttuuriin ehdottaa kymmenen kirjoittajan ryhmä näkökulma-artikkelissaan Replacing academic journals. Nykyisten kustantajamonopolien tilalle se tarjoaa markkinoita, joilla palveluntarjoajat voivat aidosti kilpailla. Perustan tälle luo avoimen tieteellisen julkaisemisen infrastruktuuri, josta tiedeyhteisö vastaa.

Kansalaistiedettä käsittelevä artikkelisarja

Avointiede.fi-sivulla laitettiin loppukeväästä alulle kansalaistiedettä käsittelevä kiinnostava kirjoitussarja. Sarjan avausosa valottaa kansalaistieteen lähtökohtia ja sen lähikäsitteitä, kuten osallistavaa tiedettä, joukkoistamista ja yhteiskehittämistä. Sarjan muissa osissa pureudutaan haastattelujen kautta syvemmälle kansalaistieteen konkretiaan: lintuhavaintojen toteuttamiseen, kansalaistieteen tutkimiseen, kansalaistiedehankkeisiin ja kirjastosektoreiden väliseen yhteistyöhön kansalaistieteen edistämisessä.

Pieni kirja avoimen tieteen filosofiasta

Sabina Leonelli tarkastelee kirjassaan Philosophy of Open Science (2023), miten avoimen tieteen periaatteet ja toteutustavat soveltuvat yhtäältä nykyisiin tutkimuskäytänteisiin ja toisaalta tieteellisen tutkimuksen omiin periaatteisiin. Leonellin mukaan avoimen tieteen käytännön toteutukset – ei niinkään tieteen avoimuus periaatteena – voi toisinaan rajoittaa tutkimusta ja tieteellisen tiedon laatua. Leonellin mukaan avoimen tieteen diskurssissa päähuomio on usein tuotoksissa, kun hänen mukaansa fokuksen tulisi olla prosessissa, tutkimuskäytänteissä: ”This is a process-oriented philosophy of science, which calls attention to the conditions under which outputs are produced, disseminated, stored and deployed, and conceptualizes scientific research as primarily aimed to advance active knowledge.”

Varjokirjastot ja avointen julkaisujen viittausetu

Varjokirjastoilla tarkoitetaan verkkoalustoja, joilla jaetaan tekijänoikeuden alaisia julkaisuja enemmän tai vähemmän luvatta avoimesti lukijoiden saataville. Laittomuutensa takia varjokirjastoja ei lasketa mukaan avoimen tieteen kokonaisuuteen, vaikka ne käytännössä toteuttavat samaa tavoitetta tieteellisten julkaisujen saatavuuden edistämisestä. Abdelghani Maddi ja David Sapinho tarkastelevat artikkelissaan On the culture of open access: the Sci-hub paradox varjokirjastoista keskeisintä, Sci-Hubia, joka on varmasti tuttu monelle maksumuurin taakse jääneelle tutkijalle. Artikkelin mukaan varjokirjastot nakertavat varsinaisten open access -julkaisujen niin sanottua viittausetua: kun maksumuurin takainen julkaisu löytyy varjokirjastosta, OA-julkaisut menettävät avoimuuden tuoman edun viittausten määrässä.

Avoimen tieteen aiemmat vuosikatsaukset: