AVOTT on jatkanut ATT:n viitoittamalla tiellä – Suomi on luonut oman mallinsa avoimen tieteen kansalliseen yhteistyöhön

Think Open 2018 – avauskuukauden blogijutut uudelleentarkastelussa! Blogin kolmas juttu 29. toukokuuta 2018 on uutinen Avoimen tieteen ja datan toimenpideohjelmasta, johon sisältyy myös avoimen tieteen kansallisen koordinaation aloittaminen Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) johdolla. Kuluneet viisi vuotta ovat olleet tarmokasta ohjelman toteuttamisen aikaa. TSV:n avoimen tieteen sihteeristöön kuuluvan Ilmari Jauhiaisen mukaan kahdeksankohtaisesta ohjelmasta vain avoimen tieteen rahoituksen varmistaminen on jäänyt – toistaiseksi – kartoittamattomaksi kohdaksi.

Jatka lukemista ”AVOTT on jatkanut ATT:n viitoittamalla tiellä – Suomi on luonut oman mallinsa avoimen tieteen kansalliseen yhteistyöhön”

Avoimen tieteen vuosikatsaus 2022: kansallisia linjauksia ja muita AVOTT-toiminnan tuloksia

Avoimen tieteen kansallisen koordinaation (AVOTT) työryhmät valmistelivat syksyn 2022 aikana useita linjauksia ja muita dokumentteja. Työn tuloksena syntyi avoimen oppimisen linjaus, kotimaisten tiedelehtien rahoitusmalliesitys ja kansalaistieteen opas – myös avoimen tieteen kansallinen seuranta valmistui viime vuonna. Tässä blogiartikkelissa – avoimen tieteen vuosikatsauksen 1. osassa – palautetaan mieliin työryhmien työn tuloksia. Artikkeli jatkaa ja täydentää Think Openissa elokuussa julkaistua avoimen tieteen puolivuotiskatsausta, joka vetää yhteen alkuvuoden 2022 aikana julkaistut linjaukset, ohjeet ja suositukset. Tutustu myös vuosikatsauksen kakkososaan (pääteemat) ja vuosikatsauksen kolmososaan (uutiset ja lukusuositukset).

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2022: kansallisia linjauksia ja muita AVOTT-toiminnan tuloksia”

Avoimen tieteen puolivuotiskatsaus, osa 1: kansalliset linjaukset ja suositukset

Avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) kotimainen koordinaatiotyö on tuottamassa tänä vuonna suuren määrän uusia kansallisia linjauksia. Työn alla on ollut toimintakulttuuriin, avoimeen oppimiseen, tieteellisiin kirjoihin ja tutkimusmenetelmiin liittyviä teemoja. Tämä blogikatsaus summaa alkuvuoden 2022 aikana valmistuneet ja kommentoitavana olleet linjaukset, ohjeet ja suositukset. Avoimen tieteen puolivuotiskatsauksen toinen osa käy läpi uutiset ja lukuvinkit.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen puolivuotiskatsaus, osa 1: kansalliset linjaukset ja suositukset”

Avoimen tieteen vuosikatsaus 2021 – kolme puheenaihetta

Avoimen tieteen vuosikatsauksen 2021 avausosassa kootaan yhteen keskeisiä puheenaiheita viime vuodelta. Pääteemoiksi nousevat avoimen tieteen lainsäädännön uudistaminen, kotimaisten tiedelehtien rahoitus ja avoimen tieteen kansallisen yhteistyön aikaansaannokset. Vuosikatsauksen toisessa osassa käydään läpi avoimen tieteen uutisia viime vuodelta.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2021 – kolme puheenaihetta”

16 nostoa avoimesta tieteestä – puolivuotiskatsaus listaa pääteemat, lukuvinkit ja tutkimuscaset

Kotimaisten tiedelehtien rahoitus, tutkimusdatan linjaus, kirjojen avoimuus ja avoimuuden hinta. Siinä muutamia aiheita Think Open -blogin puolivuotiskatsauksesta, joka kokoaa pääteemojen ohella yhteen alkuvuoden luku- ja kuunteluvinkit ja avointa tiedettä hyödyntävät tutkimusesimerkit.

Jatka lukemista ”16 nostoa avoimesta tieteestä – puolivuotiskatsaus listaa pääteemat, lukuvinkit ja tutkimuscaset”

Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 1 – Plan S:n viilauksia, kotimaan linjauksia ja katoavia OA-lehtiä

Avoimen tieteen vuoden 2020 katsauksen ensimmäisessä osassa pureudutaan Plan S:n tarkennuksiin ja julkaisukanavien Plan S -yhteensopivuuden tarkistavaan työkaluun, luodaan tiivis silmäys kansallisessa avoimen tieteen koordinaatiossa tehtyihin linjauksiin, suosituksiin ja ohjeistuksiin sekä tarkastellaan koronavuoden vaikutuksia tieteellisen tiedon avoimuuteen. Erikoisteemana käsitellään verkosta katoavia open access -lehtiä ja tutkijan mahdollisuuksia vaikuttaa oman tutkimuksensa säilyttämiseen. Avoimen tieteen vuosikatsauksen toinen osa (uutiset) julkaistaan 14. tammikuuta ja kolmas osa (blogijutut) 19. tammikuuta.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 1 – Plan S:n viilauksia, kotimaan linjauksia ja katoavia OA-lehtiä”

Korona avaa tiedettä, kansallisessa koordinaatiossa ahkeroidaan ja Plan S lähestyy – katsaus avoimen tieteen alkuvuoteen

Mitä avoimessa tieteessä on tänä vuonna tapahtunut? Tämä blogiartikkeli summaa alkuvuoden keskeiset asiat, ja kertoo, millaisia vaikutuksia koronapandemialla on ollut tieteen avoimuuteen, mitä linjauksia  avoimen tieteen kotimaisessa yhteistyössä on tuotettu ja mitä viilauksia vuodenvaihteessa 2021 voimaan astuvaan Plan S -suunnitelmaan on tehty.

Jatka lukemista ”Korona avaa tiedettä, kansallisessa koordinaatiossa ahkeroidaan ja Plan S lähestyy – katsaus avoimen tieteen alkuvuoteen”

Tutkija, osallistu avoimen tieteen kansalliseen työpajaan maaliskuussa!

Avoimen tieteen kansallinen koordinaatio järjestää 17. maaliskuuta Tieteiden talolla tutkijoille suunnatun työpajan, jossa käsitellään tutkijoiden roolia kansallisessa yhteistyössä. Työpajaan voi ilmoittautua 8. maaliskuuta saakka. Tutkijat ovat tervetulleita myös samana päivänä järjestettävään Avoimen tieteen kevättyöpajaan, jossa asialistalla on useita kansallisia suosituksia sekä muita tutkijoita ja tutkimusta koskevia asioita. Jatka lukemista ”Tutkija, osallistu avoimen tieteen kansalliseen työpajaan maaliskuussa!”

Avoimen tieteen julistus vuosille 2020–2025 on julkaistu – kansallinen paperi määrittelee kehityksen suunnan

Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020–2025 on kansallinen linjaus, joka määrittelee, mihin suuntaan avointa tiedettä tutkimusyhteisössä viedään. Joulukuussa hyväksytty ja tammikuussa julkaistu julistus linjaa vision, mission ja strategisten päämäärien muodossa kehityksen suunnan. Suomalaiseen tutkimusyhteisöön kuuluvien organisaatioiden on määrä allekirjoittaa julistus helmikuussa.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen julistus vuosille 2020–2025 on julkaistu – kansallinen paperi määrittelee kehityksen suunnan”