Helsingin yliopisto
Tieteen avoimuudessa on edetty viime vuosien aikana nopein askelin niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Helsingin yliopistoon on perustettu tänä syksynä avoimen tieteen yhteistyötä varten ryhmä, johon kuuluu edustajia kaikilta kampuksilta, tutkimuksen johdosta ja palveluista. Ryhmän tehtävänä on koordinoida avoimen tieteen ja opetuksen kehittämistä yliopistossa. Tässä blogiartikkelissa koordinaatioryhmän jäsenet hahmottelevat tulevaa työmaata ja siihen liittyviä haasteita.
(This article is also available in English.)
Helsingin yliopistoon perustettu oma avoimen tieteen koordinaatioryhmä, joka lisää vuoropuhelua yliopiston eri toimijoiden välillä. Tieteellisen neuvoston osana toimivaan ryhmään kuuluu jäseniä akateemisista yksiköistä kaikilta kampuksilta, tutkimuksen johdosta ja avoimen tieteen palveluista.
Tänä syksynä perustetun ryhmän taustalla on Helsingin yliopiston vuosien 2021–2030 strategia, jossa avoin tiede on yksi ohjaavista periaatteista. Avointa tiedettä koordinoivan ryhmän perustaminen on kirjattu strategian vuosien 2021–2024 toimeenpanosuunnitelmaan (ks. Flamma-intranet).
Koordinaatioryhmä seuraa ja koordinoi avoimen tieteen ja opetuksen kehittämistä yliopistossa. Sen tavoitteena on luoda kokonaisnäkemys ja tietopohja avointa tiedettä koskevalle päätöksenteolle. Ryhmän kautta on mahdollista käsitellä niitä kysymyksiä, jotka liittyvät kaikille yhteisiin linjauksiin ja käytäntöihin, ja rakentaa tiiviimpää yhteistyötä yliopistotason ja yksikkö- ja tieteenalakohtaisten päätöksenteon välillä. Ryhmän toimintaa voi seurata Flamma-työryhmäalueella. (Ks. myös koordinaatioryhmän perustamisdokumentti Flamma-intranetissä.)
Avoimen tieteen koordinaatioryhmään kuuluvat puheenjohtajana toimiva varadekaani Auli Toom (kasvatustieteellinen tiedekunta), yliopistonlehtori Heidi Kidron (Viikki, Farmasian tiedekunta), professori Jari Lahti (Meilahti, Lääketieteellinen tiedekunta), professori Tuuli Toivonen (Kumpula, Luonnontieteellinen tiedekunta), apulaisprofessori Mikko Tolonen (Keskusta, Humanistinen tiedekunta), tietotekniikkapäällikkö Minna Harjuniemi (Tietotekniikkakeskus), johtaja Anssi Mälkki (Tutkimuspalvelut) ja ylikirjastonhoitaja Minna Niemi-Grundström (Helsingin yliopiston kirjasto); ryhmän sihteerinä toimii asiantuntija Tiina Käkelä (Tutkimuspalvelut). Tässä blogiartikkelissa ryhmän jäsenet (pl. Toivonen, Harjuniemi ja Käkelä) vastaavat seuraaviin kysymyksiin:
- Mitkä asiat sinua kiinnostavat avoimessa tieteessä?
- Mitä pidät tällä hetkellä keskeisinä haasteina avoimen tieteen toteuttamisessa Helsingin yliopistossa?
- Mitä odotat koordinaatioryhmän toiminnalta edustamasi akateemisen yksikön tai palvelun näkökulmasta?
1. Mitkä asiat sinua kiinnostavat avoimessa tieteessä?
”Olen nähnyt, miten järisyttävän hienoa tiedettä tehdään avoimilla aineistoilla, ja päässyt itsekin hyödyntämään avoimia alkuperäis- ja tulosaineistoja. Samalla olen omissa tutkimusprojekteissani kamppaillut mielessäni tulosten tai aineiston avoimuuden ja kireiden tietosuojasäädösten ristipaineessa. Kamppailu on ollut erityisen selkeää tutkimussuunnitelman kirjoitusvaiheessa, kun vaikkapa mahdolliselle rahoittajalle on kirjoittanut keinoista vastata avoimen tieteen vaateeseen tietäen, ettei avoimuus monesti ole mahdollista vaikkapa yksityisyys- ja tietosuojaseikkojen takia. Minua kiinnostaakin tämä ristipaine. Mitä avoimen tieteen jalkauttamisen luomia ristipaineita on? Miten yliopisto voisi tukea tutkijoita näissä tilanteissa?” (Jari Lahti)
”Minua kiinnostaa erityisesti se, miten avoin tiede saadaan osaksi arkea. Avoin julkaiseminen on jo tuttua, mutta oppimateriaalien ja tutkimusaineistojen avaaminen on omasta näkökulmastani vielä vieraampaa, joten siksi kiinnostaa miten sitä voi tehdä helpommaksi ja toimivammaksi.” (Heidi Kidron)
”Olen ehtinyt olla mukana avoimen tieteen käytännön ja instituutiotason kehityksessä reilun vuosikymmenen. Minua kiehtovat tärkeät ja hankalat kokonaisuudet, joihin avoin tiede kuuluu. Tutkimusdata ja sen avoimuuden eri näkökulmat ovat asia, joka on viime aikoina mietityttänyt minua paljon erityisesti ihmistieteiden kontekstissa. Pyrimme edistämään tätä niin ruohonjuuritasolla (oma tutkimus) kuin myös rakentamalla tutkimusinfrastruktuuria (FIN-CLARIAH ja DARIAH-FI), jonka yhteydessä mietitään niin periaatteita kuin myös käytäntöön liittyviä asioita.” (Mikko Tolonen)
Minua kiehtovat tärkeät ja hankalat kokonaisuudet, joihin avoin tiede kuuluu.
”Avoimuuden lisäarvo tulee siitä, että tieto, osaaminen ja aineistot ovat laajemmin uudelleen käytettävissä. Erityisesti tulevat sukupolvet voivat nykyistä paremmin löytää ja hyödyntää aiempaa julkaisuja ja aineistoja, mahdollisesti myös uusia menetelmiä käyttäen.” (Anssi Mälkki)
”Minua kiinnostaa avoin tiede laajana kokonaisuutena sekä sen eri osa-alueet ja niiden kietoutuminen toisiinsa. Avoimen tieteen iso periaate on todella hieno – se että olemme tutkimuksen tekemisessä ja tulosten julkaisemisessa niin avoimia kuin suinkin on mahdollista. Näen, että tämä on tutkijoiden, yliopiston ja koko yhteiskunnan etu. Avoin tiede kaikessa moninaisuudessaan näyttäytyy tutkijan työssä hyvin moninaisena. Toimin myös vertaisarvioijana monissa alamme lehdissä sekä meidän alamme JUFO-paneelin puheenjohtajana, ja näissä rooleissa muun muassa avoimen julkaisemisen, avoimen vertaisarvioinnin, ja datan avoimuuden sekä monet muut kysymykset ovat jatkuvasti esillä.” (Auli Toom)
”Kaikki kiinnostaa, mutta erityisesti kiinnostaa erityyppisten aineistojen (julkaisut, tutkimusdata, oppimateriaalit) avaamiseen ja avoimen tieteen kompetenssien kehittämiseen liittyvät asiat. Viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana olen työskennellyt tehtävissä, joissa olen päässyt edistämään tieteen avoimuuden edellytyksiä monin tavoin. Olen ollut kehittämässä ja johtamassa avoimen julkaisemisen ja tutkimusaineistojen hallinnan palveluja, muuttamassa Tampere University Pressiä open access (OA) -kustantamoksi ja myös mukana neuvottelemassa OA-elementtejä sisältäviä hankintasopimuksia kustantajien kanssa. Viime aikoina olen ollut mukana muun muassa laatimassa kansallista oppimisen avoimuuden ja avointen oppimateriaalien linjausta.” (Minna Niemi-Grundström)
2. Mitä pidät tällä hetkellä keskeisinä haasteina avoimen tieteen toteuttamisessa Helsingin yliopistossa?
”Ehkä tutkijan näkökulmasta ruohonjuuritason ohjeiden ja käytäntöjen puuttuminen.” (Heidi Kidron)
”Avoimen tieteen seurannan tuloksetkin osoittavat, että erityisesti avoimen oppimisen edistämisessä on vielä paljon tehtävää. Yleisemmin avoimen tieteen edistämisen haasteena ovat rajalliset taloudelliset resurssit ja myös avoimuuteen liittyvän osaamisen kasvattaminen koko organisaatiossa.” (Minna Niemi-Grundström)
”Avoimuuden ristipaineisiin liittyen: uskaltavatko tutkijat olla avoimia julkaistessaan tuloksiaan tai miettiessään, mitä omista aineistoista voi laittaa avoimesti esille tietokantoihin? Mistä tutkijat saavat tukea tilanteissa, joissa aineistojen tai tulosten vieminen avoimiin tietokantoihin edellyttää merkittävää työtä?” (Jari Lahti)
”Avoimen tieteen kannustimia pidän tärkeimpänä kehittämisalueena. Esimerkkinä avoin julkaiseminen, johon opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmalli kannustaa yliopistotasolla, mutta miten tämä ulottuisi yksilötasolle? Tieteenalojen toimintakulttuureista puolestaan riippuu, meritoiko aineistojen varsin työläs avaaminen vai ei – vielä.” (Anssi Mälkki)
Mistä tutkijat saavat tukea tilanteissa, joissa aineistojen tai tulosten vieminen avoimiin tietokantoihin edellyttää merkittävää työtä?
”Meillä on Helsingin yliopistossa tehty jo paljon työtä avoimen tieteen edistämiseksi sekä luotu linjauksia ja periaatteita avoimen tieteen eri osa-alueille. Meillä on erittäin paljon vahvaa osaamista avoimen tieteen tekemiseen tutkijoiden keskuudessa, mutta myös paljon hallinnollista asiantuntijaosaamista, joka on aivan keskeistä. Ajankohtaisena haasteena ja kysymyksenä näen tällä hetkellä sen, miten saamme rakennettua avoimen tieteen eri osa-alueiden periaatteista ja toteuttamisesta käytännössä hyvin toimivan ja harmonisen kokonaisuuden niin, että se palvelee parhaalla mahdollisella tavalla tutkimuksen tekemistä, tutkijoiden työtä sekä tutkimustulosten saatavuutta laajalti yhteiskunnassa.” (Auli Toom)
”Helsingin yliopiston erityinen vahvuus ja samalla myös haaste on tutkimuksen moninaisuus. Esimerkiksi tutkimusdatan avoimuuden osalta meillä ei ole yhtä sapluunaa, johon kaikki saataisiin sovitettua. Puhutaan poikkeusten poikkeuksista ja eri aloille tarvitaan omia ratkaisuja. Silti meidän tulee keskittää ja yhdistää se, mikä on yhdistettävissä. Tämä on sekä mahdollisuus että haaste.” (Mikko Tolonen)
3. Mitä odotat koordinaatioryhmän toiminnalta edustamasi akateemisen yksikön tai palvelun näkökulmasta?
”Odotan, että koordinaatioryhmän toiminnan kautta saadaan virtaviivaistettua malleja, joiden kautta liikumme strategiasta käytäntöön ja toisin päin. Puheesta tekemiseen ja siihen että myös ihmistieteissä saadaan iteroitua tarvittavia parhaita käytäntöjä eteenpäin. Toimin avoimen tieteen edustajana HY:n osalta myös LERUssa (League of European Research Universities), ja toivon, että opimme tehokkaasti myös sen kautta mitä muissa huippuyliopistoissa tehdään avoimen tieteen osalta.” (Mikko Tolonen)
”Odotan erityisesti, että saamme rakennettua Helsingin yliopistoon sellaisen avoimen tieteen koordinoidun kokonaisuuden, että se palvelee tutkijoita, tiedekuntia ja koko yliopistoa sekä tämän myötä yhteiskuntaa. Näen tärkeänä, että meillä on Helsingin yliopistossa laajat yhteiset toimintalinjaukset ja periaatteet sekä eri tieteenalojen tutkimusta palvelevat käytännöt. Näiden käytäntöjen rakentamisessa tutkijoilla on ratkaiseva rooli. Näen tärkeänä, että katsomme pitkälle tulevaisuuteen ja ennakoimme avoimen tieteen eri osa-alueiden näkymiä pitkälle eteenpäin. Tässä keskeistä on se, että kaikilla tutkijoillamme on mahdollisuus kouluttautua avoimen tieteen osaamisessa, ja samoin se, että huomioimme avoimen tieteen ulottuvuudet laajasti tohtorikoulutuksessamme.” (Auli Toom)
Näen tärkeänä, että katsomme pitkälle tulevaisuuteen ja ennakoimme avoimen tieteen eri osa-alueiden näkymiä pitkälle eteenpäin.
”Odotan, että saan tietoa myös muiden alojen käytännöistä ja haasteista, joista ehkä voimme tuoda toimivia ratkaisuja myös omaan toimintaamme.” (Heidi Kidron)
”Toivoisin ryhmän saavan aikaiseksi konkreettisen avoimen tieteen tekemisen ohjeistuksen: milloin on luvallista – ja ehkäpä välttämätöntäkin olla vähemmän avoin – ja milloin taas voi luvan kanssa olla avoin.” (Jari Lahti)
”Odotan ryhmältä aktiivista yhteistyötä ja avointa keskustelua myös avoimuuden haasteista. Kirjaston näkökulmasta odotan, että tunnistamme uusia palvelutarpeita ja valmistelemme yhdessä sellaisia linjauksia, jotka aidosti helpottavat tutkijan, opettajan ja opiskelijan työtä ja toimimista avoimuuden edistämiseksi.” (Minna Niemi-Grundström)
”Yliopistopalvelut, yhdessä kirjaston ja tietotekniikkakeskuksen, kehittävät toimintamalleja ja palveluita, jotka sujuvuudellaan innostavat tutkijoita avoimen tieteen eri osa-alueilla. Jotta teemme oikeita asioita oikein on tärkeää, että työn prioriteeteista keskustellaan yhdessä.” (Anssi Mälkki)