Mikä on REDCap ja miksi juuri se voisi sopia tutkimusdatasi keruuseen – katsaus monipuolisen työkalun mahdollisuuksiin

Helsingin yliopistossa on ollut vuoden verran käytössä REDCap-ohjelma, joka on kehitetty erityisesti sensitiivisen tutkimusdatan keräämiseen. Monipuolinen työkalu taipuu monenlaiseen käyttöön, ja tässä blogiartikkelissa luodaan katsaus ohjelman erilaisiin ominaisuuksiin ja käyttöön tutkimuksessa. Kirjoittajina ovat Helsingin yliopiston REDCap-tuen asiantuntijat. Tämä on kaksiosaisen REDCap-juttusarjan avausosa – toinen osa luettavissa täällä.

Teksti: Monica Allardt, Iina Hepolehto, Katri Larmo & Tuija Korhonen (Helsingin yliopiston kirjasto)

REDCap on verkkopohjainen monipuolinen työkalu tutkimusdatan keräämiseen. REDCap on ollut Helsingin yliopistolaisten käytössä vuoden 2021 alusta. Ohjelma on kehitetty Vanderbiltin yliopistossa, alun perin kliinistä dataa keräävien tutkijoiden tarpeisiin, mutta sillä voi kerätä myös monipuolista kyselydataa. REDCap on voittoa tavoittelematon, lisensoitu ohjelma ja sen asennuksesta ja päivityksestä vastaa paikallinen organisaatio, meidän tapauksessamme siis Helsingin yliopisto. REDCap on käytössä maailmanlaajuisesti yli 140 maassa ja yli 5000 jäsenorganisaatiossa.

Sensitiivisen datan keruuseen kehitetty

REDCapin kehittämisessä on mietitty nimenomaan sensitiivisen datan vaatimukset, mikä näkyy muun muassa kaksivaiheisena kirjautumisena, mahdollisuutena merkitä tunnistetiedot keräilyvaiheessa ja monipuolisena käyttäjähallintana.

Helsingin yliopiston REDCap sijaitsee yliopiston tietoturvallisilla palvelimilla. REDCapissa on myös E-lomakkeesta puuttuva lokitoiminto, mikä tarkoittaa, että kaikista projektin tapahtumista jää merkintä, esimerkiksi kuka on muuttanut tutkimuksen tietoja tai ladannut dataa ulos. Tämä ominaisuus on Euroopan unionin tietosuoja-asetuksen (GDPR) vaatima ominaisuus.

REDCap on laajasti käytössä eri puolilla maailmaa (karttalinkki).

Monipuolisia ominaisuuksia eri tarpeisiin

REDCapissa on valtavasti ominaisuuksia ja se kehittyy jatkuvasti. Esimerkiksi lomakkeen ulkonäön muokkausmahdollisuudet ovat monipuoliset: kyselypohjaa on mahdollista personoida mm. värien ja logojen avulla. Myös tiedostojen lisääminen onnistuu, mikä mahdollistaa esimerkiksi tietosuojaselosteen lisäämisen tutkittavien tarkasteltavaksi. Lomakkeita voi muotoilla myös REDCapin html-editorin avulla.

REDCapissa voi luoda kyselylomakkeita monenlaisiin tarpeisiin. Kenttiin voi lisätä automaattisen validoinnin, kuten vastauksen raja-arvot, tai vastaus voidaan vaatia tietyssä muodossa (esim. päivämäärä, sähköposti ym.). Kysymyksiä voi luoda haarautumislogiikalla, jolloin täydennystä vaativa kysymys avautuu vain tarvittaessa. Kyselyyn on mahdollista tehdä laskutoimituskenttiä, jolloin kenttä itsessään laskee esimerkiksi BMI:n (painoindeksin), kun vastaaja syöttää kyselyyn painon ja pituuden. Perustoimintojen lisäksi vastaajien itsensä on mahdollista lisätä tiedostoja kyselyyn.

Kyselyiden teossa voi käyttää myös REDCapin jaettua instrumenttikokoelmaa.

Kyselyiden teossa voi käyttää myös REDCapin jaettua instrumenttikokoelmaa, jossa on muiden valmiiksi laatimia, vertaisarvioiduissa artikkeleissa julkaistuja kyselyitä. Yksi esimerkki tällaisesta ovat kivun arvioinnissa käytettävät kyselyt.

Kyselyn voi jakaa suoraan tutkittavien sähköposteihin, anonyymisti räätälöidyllä linkillä tai esimerkiksi QR-koodina. Kyselyt toimivat yhtä lailla vastaajan tietokoneen selaimessa kuin mobiililaitteessa.

Ohjelman käyttö tutkimuksessa

Kun datan keräilyinstrumentti on luotu, sitä voi käyttää:

  • potilastutkimukseen, jossa tutkimushenkilökunta kirjaa tiedot tietokantaan esim. klinikkakäyntien yhteydessä
  • kyselytutkimukseen, jossa tutkimukseen osallistujat täyttävät tiedot itse esim. kotonaan.
  • edellä mainittujen yhdistelmään.

Pitkittäistutkimuksessa REDCap antaa mahdollisuuden mm:

  • määritellä, mitä datankeräilyinstrumenttia käytetään milloinkin
  • linkittää tapahtumat kalenteriin
  • tuoda satunnaistamistaulukko REDCapiin (huom. varsinainen satunnaistamissuunnitelma laaditaan RedCapin ulkopuolella)
  • seurata datan kertymistä ja mahdollisia puutteita.

Datan eksportointi ja käyttäjähallinta

Kertynyttä dataa voi tarkastella REDCapin sisällä raportteina. Uutena ominaisuutena on se, että kertyneestä datasta voi myös luoda dynaamisia verkkosivuja, joita voi jakaa haluamilleen tahoille. Dataa voi eksportoida Exceliin, SPSS:ään, R:ään, Stataan ja SASiin. Varsinainen analyysi tehdäänkin REDCapin ulkopuolella. Eksportoinnin yhteydessä on tarvittaessa mahdollista poistaa identifioivia tietoja sisältävät kentät.

Myös käyttäjähallinnassa tietoturvan tarpeet on huomioitu: kunkin käyttäjän roolin ja oikeudet nähdä ja eksportoida dataa pystyy määrittelemään tarkasti, esimerkiksi vastaavalle tutkijalle, biostatistikolle tai tutkimusavustajille eri laajuuksilla.

REDCap-tutkimuksiin viittaaminen

Kun tutkimus on edennyt julkaisuvaiheeseen, REDCapin avulla toteutettuihin tutkimuksiin toivotaan viitattavan verkkosivuilta löytyvän ohjeen mukaan. Google Scholarista löytyy yli 20 000 julkaisua, joissa viitataan REDCapiin.

Tukea tarjolla ja kehitysideoita otetaan vastaan

Vanderbilt University on tehnyt erinomaisia opastevideoita REDCapin käytöstä. Niillä pääsee hyvin alkuun työkalun käytössä.

Helsingin yliopiston REDCap-tuki tarjoaa koulutusta työkalun perustoiminnoissa. Toistaiseksi REDCap-koulutukset on järjestetty verkkokursseina, mikä tekee osallistumisen eri puolilta yliopistoa helpoksi. Pari kertaa lukukaudessa pidetään samansisältöiset kahden tunnin kurssit, jotka on tarkoitettu yliopiston tutkijoille, opiskelijoille ja henkilökunnalle:

  • REDCap training – overview and basic functions, jossa keskitytään kyselyiden tekemiseen
  • REDCap Basics – Clinical Research, joka on tarkoitettu niille tutkijoille, jotka tarvitsevat tietoturvallista työkalua kliinisen datan keräämiseen.

Kursseilla voi harjoitella REDCapin käyttöä, kysyä neuvoa ja kertoa, mitä erityisiä toimintoja toivoisi REDCapista löytyvän. Tämä haastaa meitä REDCap-tuessa oppimaan lisää REDCapin moninaisista toiminnoista ja ehdottamaan REDCapille uusia toimintoja kehitettäväksi.

REDCapin käytöstä voi kysyä palveluosoitteestamme: redcap-support@helsinki.fi. Meiltä kysytään kaikenlaista – helposti ratkaistavista kirjautumisongelmista vaikeasti ratkaistaviin kysymyksiin, kuten vanhojen projektien kysely- tai tietokantapohjien siirtämisestä REDCapiin.

REDCapin jäsenorganisaatioilla on myös käytettävissä REDCap Community Site, jossa adminit neuvovat toisiaan, ehdottavat ja kehittävät uusia toimintoja.  Käyttäjien toiveita kuunnellaan aktiivisesti. Olemmekin jo HY:n käyttäjien toiveiden perusteella ottaneet uusia ominaisuuksia käyttöön.

REDCap tukee hyvää datanhallintaa

Niin mainio työkalu kuin REDCap onkin, kaiken pohjana on huolellinen suunnittelu ja tutkimusmenetelmien tuntemus. Datanhallinnan kokonaissuunnitteluun saa apua Helsingin Yliopiston Datatuki-verkostolta, HY:n biostatistikot auttavat mm. satunnaistamisen suunnittelussa ja analyyseissä ja esimerkiksi Vanderbiltin yliopiston ilmaisella Data Management for Clinical Research -verkkokurssilla saa hyvän yleiskuvan kliinisen tutkimuksen datanhallinnasta.

   Esimerkkejä REDCapin käytöstä tutkimuksissa

  • Baunwall SMD, Terveer EM, Dahlerup JF, et al. The use of Faecal Microbiota Transplantation (FMT) in Europe: A Europe-wide survey. Lancet Reg Health Eur. 2021 Jul 19;9:100181. doi: 10.1016/j.lanepe.2021.100181. Tutkimuksessa käytetty Aarhusin yliopiston REDCapia, mukana HY:n lääketieteellisen tiedekunnan sekä HYKS:in tutkijoita.
  • Ben Farhat, J., Blanchet, K., Juul Bjertrup, P. et al. Syrian refugees in Greece: experience with violence, mental health status, and access to information during the journey and while in Greece. BMC Med 16, 40 (2018). doi: 10.1186/s12916-018-1028-4.
  • Juul, L., Frydenberg, M., Beck, M.S. et al. Stress-free Everyday LiFe for Children and Adolescents REsearch (SELFCARE): a protocol for a cluster randomised trial testing a school teacher training programme to teach mindfulness (“.b”). BMC Psychol 9, 31 (2021). doi: 10.1186/s40359-021-00530-9.
  • Niemeläinen S, Huhtala H, Ehrlich A et al. Surgical and functional outcomes and survival following Colon Cancer surgery in the aged: a study protocol for a prospective, observational multicentre study. BMC Cancer. 2021 Jun 14;21(1):698. doi: 10.1186/s12885-021-08454-8. Tutkimuksessa käytetty Tampereen yliopiston REDCapia, mukana HYKS:n tutkija.
  • Orlanski-Meyer E, Topf-Olivestone C, Ledder O et al. Outcomes Following Pouch Formation in Paediatric Ulcerative Colitis: A Study From the Porto Group of ESPGHAN. J Pediatr Gastroenterol Nutr. 2020 Sep;71(3):346-353. doi: 10.1097/MPG.0000000000002805. Tutkimuksessa käytetty The Hebrew University of Jerusalemin REDCapia, mukana HY:n lääketieteellisen tiedekunnan tutkija.
  • Safreed-Harmon K, Hetherington KL, Aleman S, Alho H, Dalgard O, et al. (2018). Policy responses to hepatitis C in the Nordic countries: Gaps and discrepant reporting in the Hep-Nordic study. PLOS ONE 13(1): e0190146. doi: 10.1371/journal.pone.0190146. Tutkimuksessa käytetty Centre of Excellence for Health, Immunity and Infections:in (Rigshospitalet, University of Copenhagen) REDCap, mukana HYKS:in tutkija.
  • Kianersi, S., Luetke, M., Ludema, C. et al. Use of research electronic data capture (REDCap) in a COVID-19 randomized controlled trial: a practical example. BMC Medical Research Methodology; London Vol. 21, (2021): 1-9. doi: 10.1186/s12874-021-01362-2.
  • Uwizeye, G., Thayer, Z. M., DeVon, H. A., et al. (2021). Double Jeopardy: Young adult mental and physical health outcomes following conception via genocidal rape during the 1994 genocide against the Tutsi in Rwanda. Social Science & Medicine, 278, 113938. doi: 10.1016/j.socscimed.2021.113938.