Helsingin yliopisto
Se, mitä me arvostamme tutkijoiden työssä, tulee näkyväksi tutkimuksen arvioinnissa, jonka nojalla tutkijoita palkitaan rahoituksella, työpaikoilla ja ylennyksillä. Mutta miten nykyinen arviointi – tutkimusten julkaiseminen tietyissä julkaisukanavissa – tukee hyvää tutkimusta? Tämä on kysymys, jota Wienin yliopiston fysiikan tiedekunnan apulaisprofessori Toma pohtii kirjoituksessaan, ja hän liittää pohdintansa tutkimuksen arviointia uudistavan Coalition for Advancing Research Assessment -yhteenliittymän (CoARA) tavoitteisiin.
Tutkimuksen monimuotoistuminen korostaa vastuullisen tutkijanarvioinnin merkitystä
Suomen Akatemia on ollut edelläkävijä siinä, miten tutkimuksen arviointia on viime vuosina kehitetty vastuullisen ja laadullisen arvioinnin suuntaan. Tutkijoille tämä arvioinnin kulttuurillinen muutos on näkynyt muun muassa viittausmetriikan painoarvon vähentymisenä ja tutkimustuotosten ja urapolkujen laadullisen arvioinnin korostumisena. Mitkä tekijät ovat johtaneet vastuullisen ja laadullisen arvioinnin käyttöönottoon, miten sitä käytännössä toteutetaan ja miten sitä edelleen kehitetään? Tiedeasiainneuvos Kata-Riina Valosaari ja tutkimuksesta vastaava ylijohtaja Riitta Maijala Suomen Akatemiasta käsittelevät näitä kysymyksiä artikkelissaan.
Jatka lukemista ”Tutkimuksen monimuotoistuminen korostaa vastuullisen tutkijanarvioinnin merkitystä”
Julkaisufoorumi avoimen julkaisemisen ja vastuullisen arvioinnin näkökulmasta
Julkaisufoorumi on toiminut vuodesta 2015 lähtien tieteellisten julkaisujen laatuindikaattorina opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistojen rahoitusmallissa. Jufon toimintavuosien aikana avoimessa julkaisemisessa on otettu askeleita eteenpäin ja open access -julkaisemisen kentälle on ilmestynyt uudenlaisia toimijoita. Myös vastuullinen arviointi on saanut viime vuosina tuulta purjeisiinsa. Mitä nämä kehityskulut tarkoittavat Julkaisufoorumin kannalta? Onko Jufo avoimen julkaisemisen esteenä luokitellessaan julkaisukanavia? Onko julkaisukanavilla merkitystä megajournaalien yleistyessä? Miten Jufo huomioi tutkimustuotosten ja työpanosten monimuotoisuuden? Julkaisufoorumin pääsihteeri Janne Pölönen etsii artikkelissaan näihin kysymyksiin vastausta.
Jatka lukemista ”Julkaisufoorumi avoimen julkaisemisen ja vastuullisen arvioinnin näkökulmasta”
Avoimen tieteen vuosikatsaus 2022: tutkimuksen arviointi, maksuton open access ja OSTP-linjaus
Avoimen tieteen vuosikatsauksen toisessa osassa pureudutaan vuoden 2022 keskeisiin avoimen tieteen teemoihin: tutkimuksen arvioinnin muutosprosessiin, maksuttoman open access -julkaisemisen (diamond OA) tukemiseen ja Yhdysvaltain omaan ”Plan S:ään” eli OSTP-linjaukseen, joka avaa liittovaltion rahoittaman tutkimuksen vuoteen 2025 mennessä. Tutustu myös vuosikatsauksen avausosaan (kansalliset linjaukset ja AVOTT-yhteistyön tulokset) ja vuosikatsauksen kolmososaan (uutiset ja lukusuositukset).
Avoimen tieteen puolivuotiskatsaus, osa 2: uutisia ja lukuvinkkejä
Avoimen tieteen puolivuotiskatsauksen toinen osa sisältää alkuvuoden 2022 uutiskoosteen sekä lukuvinkkejä. Teemoina ovat tuttujen Plan S:n ja Suomen Akatemian lisäksi tutkimuksen arvioinnin uudistaminen, maksuton avoin julkaiseminen, tieteellisten seurojen rooli, ResearchGaten oikeustapaus, datanhallinnan johtaminen, avoimuuden kannustimet, tutkimusaineistojen avaamisen vaikeus, Helsinki University Press, tiedeinstituutit ja muutama muukin aihe. Puolivuotiskatsauksen avausosa käsitteli kansallisia linjauksia.
Jatka lukemista ”Avoimen tieteen puolivuotiskatsaus, osa 2: uutisia ja lukuvinkkejä”
Elsevier allekirjoitti DORA-julistuksen – valtaosa viittauksista avoimesti saatavilla
Elsevier kertoi joulukuussa liittyvänsä vastuullista metriikkaa edistävään DORA-julistukseen. Elsevierin ilmoituksen myötä arviolta noin 90 prosenttia tieteellisten lehtien viittauksista on avoimia.
Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 2 – kymmenen poimintaa uutistarjonnasta
Avoimen tieteen vuosikatsauksen toisessa osassa käydään läpi vuoden 2020 uutissatoa ja artikkelitarjontaa. Noin kymmenen poiminnan listauksessa nousevat esiin muun muassa avoimen tieteen linjausten suhde tutkijan arkeen, avointen julkaisujen osuuden lisääntyminen suomalaisissa yliopistoissa, kotimaisten tiedelehtien avoimuus, vastuullinen arviointi ja APC-maksuja maksavien tutkijoiden asema tutkimusyhteisössä. Vuosikatsauksen avausosa (pääteemat) julkaistiin 12. tammikuuta ja kolmas osa (blogijutut) julkaistaan 18. tammikuuta.
Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 2 – kymmenen poimintaa uutistarjonnasta”
Vastuullisen arvioinnin suositukset tutkijan arviointiin ja metriikan käyttöön
Vastuullinen tiede on saanut kevään aikana tuekseen kaksi kansallista suositusta. Sekä tutkijan vastuullisessa arvioinnissa että julkaisumetriikan vastuullisessa käytössä lähtökohtana on, että ne palvelevat ennen kaikkea tutkimusta ja tutkijoita. Tässä blogiartikkelissa esitellään suositukset ja nostetaan esiin 18. maaliskuuta järjestetyssä Etiikan päivän webinaarissa esiin nousseita kysymyksiä.
Jatka lukemista ”Vastuullisen arvioinnin suositukset tutkijan arviointiin ja metriikan käyttöön”
Mikrobeista maailmaan muuttamiseen – Kaarina Sivonen ja Anssi Mälkki keskustelevat tutkimuksen arvioinnista
Millainen maku Helsingin yliopiston tutkimuksen arvioinnista 2018–2019 jäi? Miten arviointia hyödynnetään? Entä mitä on tutkimuksen vaikuttavuus? Näistä ja muista tutkimusarvioinnin kysymyksistä keskustelevat arviointitoimiston vetäjä Anssi Mälkki ja mikrobiologian osastoa johtava professori Kaarina Sivonen Think Open -blogin dialogihaastattelusarjassa. Keskustelun päätteeksi ruoditaan myös avointa tiedettä arvioinnin ydinkohtien – tutkimuksen vaikuttavuuden, laadun ja tutkimusympäristön – kannalta.
Miten määritellään kansainvälisesti merkittävä tutkimus?
Koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen olivat näkyvästi esillä Suomessa vaalikampanjassa ja nyt hallitusneuvotteluissa. Jotta todella pystyttäisiin kohottamaan tutkijoiden työnteon edellytyksiä ja sitä kautta suomalaisen tutkimuksen tasoa, meidän olisi ymmärrettävä mitä kansainvälisesti merkittävällä tutkimuksella oikeasti tarkoitetaan.
Jatka lukemista ”Miten määritellään kansainvälisesti merkittävä tutkimus?”