Avoimen tieteen vuosikatsaus 2022: tutkimuksen arviointi, maksuton open access ja OSTP-linjaus

Avoimen tieteen vuosikatsauksen toisessa osassa pureudutaan vuoden 2022 keskeisiin avoimen tieteen teemoihin: tutkimuksen arvioinnin muutosprosessiin, maksuttoman open access -julkaisemisen (diamond OA) tukemiseen ja Yhdysvaltain omaan ”Plan S:ään” eli OSTP-linjaukseen, joka avaa liittovaltion rahoittaman tutkimuksen vuoteen 2025 mennessä. Tutustu myös vuosikatsauksen avausosaan (kansalliset linjaukset ja AVOTT-yhteistyön tulokset) ja vuosikatsauksen kolmososaan (uutiset ja lukusuositukset).

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2022: tutkimuksen arviointi, maksuton open access ja OSTP-linjaus”

Avoimen tieteen puolivuotiskatsaus, osa 2: uutisia ja lukuvinkkejä

Avoimen tieteen puolivuotiskatsauksen toinen osa sisältää alkuvuoden 2022 uutiskoosteen sekä lukuvinkkejä. Teemoina ovat tuttujen Plan S:n ja Suomen Akatemian lisäksi tutkimuksen arvioinnin uudistaminen, maksuton avoin julkaiseminen, tieteellisten seurojen rooli, ResearchGaten oikeustapaus, datanhallinnan johtaminen, avoimuuden kannustimet, tutkimusaineistojen avaamisen vaikeus, Helsinki University Press, tiedeinstituutit ja muutama muukin aihe. Puolivuotiskatsauksen avausosa käsitteli kansallisia linjauksia.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen puolivuotiskatsaus, osa 2: uutisia ja lukuvinkkejä”

Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 2 – kymmenen poimintaa uutistarjonnasta

Avoimen tieteen vuosikatsauksen toisessa osassa käydään läpi vuoden 2020 uutissatoa ja artikkelitarjontaa. Noin kymmenen poiminnan listauksessa nousevat esiin muun muassa avoimen tieteen linjausten suhde tutkijan arkeen, avointen julkaisujen osuuden lisääntyminen suomalaisissa yliopistoissa, kotimaisten tiedelehtien avoimuus, vastuullinen arviointi ja APC-maksuja maksavien tutkijoiden asema tutkimusyhteisössä. Vuosikatsauksen avausosa (pääteemat) julkaistiin 12. tammikuuta ja kolmas osa (blogijutut) julkaistaan 18. tammikuuta.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 2 – kymmenen poimintaa uutistarjonnasta”

Vastuullisen arvioinnin suositukset tutkijan arviointiin ja metriikan käyttöön

Vastuullinen tiede on saanut kevään aikana tuekseen kaksi kansallista suositusta. Sekä tutkijan vastuullisessa arvioinnissa että julkaisumetriikan vastuullisessa käytössä lähtökohtana on, että ne palvelevat ennen kaikkea tutkimusta ja tutkijoita. Tässä blogiartikkelissa esitellään suositukset ja nostetaan esiin 18. maaliskuuta järjestetyssä Etiikan päivän webinaarissa esiin nousseita kysymyksiä.

Jatka lukemista ”Vastuullisen arvioinnin suositukset tutkijan arviointiin ja metriikan käyttöön”

Miten määritellään kansainvälisesti merkittävä tutkimus?

Koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen olivat näkyvästi esillä Suomessa vaalikampanjassa ja nyt hallitusneuvotteluissa. Jotta todella pystyttäisiin kohottamaan tutkijoiden työnteon edellytyksiä ja sitä kautta suomalaisen tutkimuksen tasoa, meidän olisi ymmärrettävä mitä kansainvälisesti merkittävällä tutkimuksella oikeasti tarkoitetaan.

Jatka lukemista ”Miten määritellään kansainvälisesti merkittävä tutkimus?”

Miten edistää avoimuutta? Paula Eerola ja Tuuli Toivonen keskustelevat julkaisemisesta ja tutkimuksen arvioinnista (osa 1/2)

Think Open -blogin dialogihaastattelun ensimmäisessä osassa vararehtori Paula Eerola ja geoinformatiikan apulaisprofessori Tuuli Toivonen keskustelevat Plan S -julkilausumasta, avoimen julkaisemisen kannustavuudesta ja tutkimuksen arvioinnista.

Jatka lukemista ”Miten edistää avoimuutta? Paula Eerola ja Tuuli Toivonen keskustelevat julkaisemisesta ja tutkimuksen arvioinnista (osa 1/2)”