Päätoimittajan näkökulmia avoimen tiedelehden kustantamiseen

Miten luodaan menestyvä tiedelehti rajallisilla resursseilla? Helsingin yliopiston ja LUMA-keskus Suomen julkaisema LUMAT on tiedekasvatuksen kotimainen tutkimusjulkaisu, joka on kymmenessä vuodessa kasvanut aloittelevasta lehdestä alansa vakiintuneeksi toimijaksi. Päätoimittaja Johannes Pernaa kokoaa artikkelissaan yhteen LUMATin menestystekijöitä, joista keskeisimpiä on ollut lehden fokuksen kohdentaminen. Pernaa avaa näkymän talkoovoimin tehtävän tiedelehden arkeen, ja osallistuu samalla tiedejulkaisemisen tulevaisuudesta käytävään keskusteluun, jonka Syksy Räsänen laittoi alulle viime syksyn keskustelunavauksellaan. (Artikkelisarja: Tieteellisen julkaisemisen tulevaisuus)

Jatka lukemista ”Päätoimittajan näkökulmia avoimen tiedelehden kustantamiseen”

Vanhassa vara parempi? Katsaus erään overlay-lehden toimintaan

”Vaikka silauslehtiä olisikin helppoa perustaa lisää, lähtisivätkö niitä sekä perustamaan että toimittamaan nimenomaan tutkijat?” Näin kysyy THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen blogiartikkelissaan, joka on kommenttipuheenvuoro kosmologi Syksy Räsäsen tieteellisen julkaisemisen tulevaisuutta koskevaan keskustelunavaukseen. ”Silauslehdillä” Partonen tarkoittaa overlay-lehtiä, joissa vertaisarvioidaan preprint-julkaisuja. Partosen tarkastelussa on lääketieteen alan JMIRx Med -lehti, esimerkkitapaus, jonka kautta hän tarkastelee overlay-julkaisemista. (Artikkelisarja: Tieteellisen julkaisemisen tulevaisuus)

Jatka lukemista ”Vanhassa vara parempi? Katsaus erään overlay-lehden toimintaan”

APC-maksumuurit tulivat, nyt etsitään tietä ulos – katsaus avoimen julkaisemisen nykytilanteeseen

Tässä avoimen tieteen vuosikatsauksen 2023 toisessa osassa pureudutaan viime vuoden keskeiseen puheenaiheeseen: avoimen julkaisemisen kirjoittajamaksujen (APC, article processing charge) luomaan taloudellisen kestävyyden ja tasavertaisuuden ongelmaan – ja sen ratkaisuehdotuksiin. Ratkaisuista eniten pidettiin esillä timanttimallista avointa julkaisemisesta (diamond open access), jossa ei peritä kirjoittajamaksuja. Timanttimallia täydentävänä keinona on keskusteltu rinnakkaistallennusoikeuden takaamisesta joko lainsäädännön tai organisaation linjausten kautta. Myös suurten tutkimusrahoittajien Plan S -ryhmällä on oma ehdotuksensa, jossa tutkijoiden rooli korostuu. Näiden lisäksi esillä on ollut muitakin vaihtoehtoja, joita blogiartikkeli käy läpi. Avoimen tieteen vuosikatsauksen ensimmäisessä osassa perattiin vuoden 2023 uutissatoa.

Jatka lukemista ”APC-maksumuurit tulivat, nyt etsitään tietä ulos – katsaus avoimen julkaisemisen nykytilanteeseen”

Overlay-lehdet ja nettiarkistot: tieteellisen julkaisemisen tulevaisuus

”Ei ole mitään syytä, miksei nettiarkiston ja overlay-lehtien yhdistelmää voisi laajentaa kaikille tieteenaloille ja säästää miljardeja euroja vuodessa. Tämä vapauttaisi tieteen tekemiseen valtavasti resursseja, jotka tällä hetkellä hukataan kaupallisten kustantajien voittoihin”, kirjoittaa kosmologi Syksy Räsänen artikkelissaan. Räsäsen mukaan tie kestävämpään julkaisemisen kulttuuriin kulkee nykytilanteen tiedostamisen ja konkreettisten ratkaisujen kautta. Voittoa tavoittelematon timanttijulkaiseminen (diamond open access) merkitsee Räsäselle paluuta open access -liikkeen juurille.

Jatka lukemista ”Overlay-lehdet ja nettiarkistot: tieteellisen julkaisemisen tulevaisuus”