Jo yli 70 prosenttia korkeakoulujen uusista tutkimusartikkeleista avoimesti saatavilla

Tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus on entistä yleisempää suomalaisissa korkeakouluissa. Yliopistojen raportoimien tietojen mukaan 71,7 % niiden henkilökunnan vuonna 2020 julkaisemista vertaisarvioiduista artikkeleista oli avoimesti saatavilla, joko kustantajan palvelussa tai julkaisuarkistoon rinnakkaistallennettuna versiona.

Suomalaisen tieteellisen julkaisutoiminnan avoimuutta seurataan osana opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakouluista, tutkimuslaitoksista ja sairaanhoitopiireistä tekemää julkaisutiedonkeruuta. Tiedonkeruun vuosittainen deadline on maaliskuun lopulla, eli alustavat tiedot avointen julkaisujen osuudesta vuonna 2020 ovat nyt olleet käytettävissä parin viikon ajan. Tiedot täydentyvät joiltakin osin vielä kevään kuluessa.

Suomalaisten yliopistojen julkaisujen avoimuutta koskevia tilastotietoja tarkasteltiin Think Open -blogissa edellisen kerran vuosi sitten.  Korkeakoulujen raportoimiin julkaisutietoihin pääsee käsiksi sekä Kansalliskirjaston ylläpitämässä Juuli-julkaisutietoportaalissa että CSC:n rakentamassa, viime vuonna avatussa Tiedejatutkimus.fi-portaalissa.

Tuloksia yliopistoista

Vertaisarvioitujen tieteellisten artikkelien osalta avointen julkaisujen osuus yliopistojen julkaisuista kasvoi toissavuoden 64,9 %:sta viime vuonna jo 71,7 %:iin. Ammattikorkeakouluissa vastaavat luvut olivat 68.0 % (2019) ja 74,8 % (2020). Reilusti yli kaksi kolmasosaa korkeakoulujen vertaisarvioiduista artikkeleista raportoitiin siis avoimina julkaisuina.

Avointen julkaisujen osuus korkeakoulujen vertaisarvioiduista artikkeleita on yli kaksinkerttaistunut vuoden 2016 jälkeen.
Kuvio 1. Open access -artikkelien osuudet suomalaisten yliopistojen vertaisarvioiduista artikkeleista (julkaisutyypit A1–A4) vuosina 2016–2020. Lähde: Juuli.fi, tiedot kerätty 1.4.2021.

Yliopistojen osalta kasvu oli hieman aiempia vuosia hitaampaa, mutta tämä ei ehkä ole yllättävää, kun luvut alkavat vähitellen lähestyä sataa prosenttia. Tutkimusrahoittajien Plan S:n myötä omiin rahoitusehtoihinsa lisäämien julkaisujen avoimuutta koskevien vaatimusten vaikutus alkaa todennäköisesti näkyä vasta tämän ja ensi vuoden julkaisutiedoissa, eli siitä on vielä liian aikaista tehdä päätelmiä.

Yliopistokohtaisesti avointen julkaisujen osuudet vaihtelevat 52:n ja 82:n prosentin välillä.
Kuvio 2. Open access -julkaisujen osuus yliopistojen vuoden 2020 vertaisarvioiduista artikkeleista (julkaisutyypit A1–A4). Lähde: Juuli.fi, tiedot kerätty 1.4.2021.

Yksittäisten yliopistojen tasolla kärki ylsi edellisvuoden tapaan 80 %:n paremmalle puolelle. Suurin muutos tapahtui siinä, että lähes kaikki muutkin yliopistot onnistuivat nostamaan avointen artikkelien osuuden 70 %:n tuntumaan tai sen yli. Kuten usein tällaisissa tilastoissa, Helsingin yliopiston lukema (71,4 %) ja kansallinen keskiarvo sijoittuivat hyvin lähelle toisiaan (ks. myös Flamma-intranetin uutinen Helsingin yliopiston julkaisujen avoimuuden kasvusta – kuusi yksikköä ylitti 80 %).

Välitön avoimuus kustantajan palvelussa yleistyy

Avointen julkaisujen kokonaisosuuden kasvun ohella kannattaa kiinnittää huomiota myös muutoksiin avoimuuden toteutumistavoissa. Julkaisujen välitön avoimuus kustantajien palveluissa on parin viime vuoden aikana yleistynyt nopeasti. Yliopistojen raportoimien tietojen mukaan 48,1 % niiden kaikista vuoden 2020 vertaisarvioiduista artikkeleista oli avoimesti saatavilla kustantajien palveluissa.

Open access -julkaisukanavissa ilmestyneiden julkaisujen osuus on kasvanut tasaisesti vuodesta toiseen, mutta muissa kuin open access -kanavissa ilmestyneiden avointen artikkelien osuudessa on tapahtunut selkeä hyppäys. Se on lähes kaksinkertaistunut parin viime vuoden aikana, 11,2 %:sta (2018) 20,5 %:iin (2020). Vaikka kategoriassa on mukana muutakin, vaikuttaa todennäköiseltä, että kasvu selittyy suurelta osin hybridi-OA:n yleistymisellä, eli toisin sanoen artikkelit ovat ilmestyneet sellaisissa lehdissä, joiden sisällöstä vain osa on avoimesti saatavilla. Monet näistä artikkeleista on julkaistu FinELib-konsortion kansainvälisten tiedekustantajien kanssa solmimien transformatiivisten sopimusten puitteissa. Näissä sopimuksissa kustantajan tarjoamien aineistojen lukuoikeus ja oman organisaation tutkijoiden uusien julkaisujen avoin saatavuus on kytketty mukaan samaan sopimukseen.

Rinnakkaistallenteiden määrä lisääntyi yhä

Yhä suurempi osa korkeakoulujen julkaisuista myös rinnakkaistallennetaan julkaisuarkistoihin. Rinnakkaistallennettuina raportoitujen julkaisujen osuus kaikista yliopistolaisten vuonna 2020 julkaisemista vertaisarvioiduista artikkeleista on tällä hetkellä 62,9 %, eli noin seitsemän prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuosi sitten.

Rinnakkaistallennettujen artikkelien osuus kaikista vertaisarvioiduista artikkeleista on kasvanut vuosi vuodelta. Sellaisten rinnakkaistallenteiden osuus jotka eivät ole muuten avoimesti saatavilla ei kuitenkaan enää kasvanut merkittävästi vuonna 2020.
Kuvio 3. Rinnakkaistallennettujen artikkelien osuus yliopistojen vertaisarvioiduista artikkeleista (A1–A4) vuosina 2016–2020. Kategoria ”rinnakkaistallennettu+” sisältää julkaisut, jotka eivät ole muuten avoimesti saatavilla. Lähde: Juuli.fi, tiedot kerätty 1.4.2021.

Vaikka rinnakkaistallenteiden osuus viime vuoden artikkeleista kasvaa vielä loppuvuoden aikana embargojen päättymisen ja jälkikäteen tehtyjen tallennusten myötä, näyttää kuitenkin siltä, että niiden osalta ollaan lähellä käännekohtaa. Rinnakkaistallenteiden tuoma lisä avointen julkaisujen osuuteen kaikista julkaisuista ei näet enää aiemmista vuosista poiketen kasvanut merkittävästi, vaan se pysyi edellisvuoden tapaan 24 %:in tietämissä. Yhä suurempi osa rinnakkaistallennetuista artikkeleista on siis ollut jo alun perin avoimesti saatavilla myös kustantajan palvelussa.

Lisätietoja