avoin lähdekoodi

2023-03-012024-01-02

Avoimen lähdekoodin periaatteet tukevat yliopiston ohjelmistojen avointa kehittämistä

Tietotekniikkakeskus julkaisi yliopiston uudet avoimen lähdekoodin periaatteet loppuvuodesta 2022. Tässä kirjoituksessa vastataan muun muassa kysymyksiin siitä, mitä avoimen lähdekoodin periaatteet ja avoimuus tarkoittavat, keitä periaatteet koskevat ja mistä niiden soveltamiseen saa tarkempaa ohjeistusta ja lisätietoa. Jatka lukemista ”Avoimen lähdekoodin periaatteet tukevat yliopiston ohjelmistojen avointa kehittämistä”

2021-09-012022-01-28

16 nostoa avoimesta tieteestä – puolivuotiskatsaus listaa pääteemat, lukuvinkit ja tutkimuscaset

Kotimaisten tiedelehtien rahoitus, tutkimusdatan linjaus, kirjojen avoimuus ja avoimuuden hinta. Siinä muutamia aiheita Think Open -blogin puolivuotiskatsauksesta, joka kokoaa pääteemojen ohella yhteen alkuvuoden luku- ja kuunteluvinkit ja avointa tiedettä hyödyntävät tutkimusesimerkit.

Jatka lukemista ”16 nostoa avoimesta tieteestä – puolivuotiskatsaus listaa pääteemat, lukuvinkit ja tutkimuscaset”

2021-05-252021-11-10

Tarvitsetko tutkimukseesi palvelimen? Kokeile OpenShift-konttipalvelua!

Virtuaalipalvelimet ovat olleet yliopistolla pitkään käytössä. Niiden rinnalle on tullut uusi kevytvirtualisointi, eli kontti. Viime syksynä yliopistolla otettiin tuotantokäyttöön avoimeen lähdekoodiin pohjautuva OpenShift-konttipalvelu, joka on nyt yliopistolaisten käytössä. Tietotekniikkakeskuksen asiantuntija Ronja Koistinen kertoo artikkelissaan, mistä oikein on kyse ja millaisiin tarpeisiin konttipalvelu soveltuu.

Jatka lukemista ”Tarvitsetko tutkimukseesi palvelimen? Kokeile OpenShift-konttipalvelua!”

2021-05-192023-12-20

Avoin lähdekoodi Helsingin yliopistossa – miten linjataan, miten käytetään?

Helsingin yliopiston lähtökohtana on suosia avoimia teknologioita ja avoimen lähdekoodin ratkaisuja. Käytännön tilanteissa valintoja ohjaavat avoimuuden lisäksi muutkin periaatteet, joissa punnitaan niin käytettävyyttä, ylläpitoa kuin kustannuksiakin. Eduistaan huolimatta avoin lähdekoodi ei aina ole synonyymi laadukkaalle ohjelmistotuotannolle. Tässä blogiartikkelissa kerrotaan, miten Helsingin yliopisto linjaa avoimen koodin käyttöä, mitä avoimia ohjelmistoja yliopistossa käytetään ja millaisia näkökulmia avoimeen koodiin liittyy organisaation näkökulmasta.

Jatka lukemista ”Avoin lähdekoodi Helsingin yliopistossa – miten linjataan, miten käytetään?”

2020-10-20

Onko avointa opetusta ilman avoimia ohjelmistoja?

Avoimen tieteen kansallisessa koordinaatiossa on käynnissä opetuksen avoimuuden linjaaminen, mutta keskustelu kiertyy opetusmateriaalien lisensoinnin ja julkaisemisen ympärille. Digitalisaation myötä yhä suurempi osa opetuksesta tapahtuu digitaalisilla työkaluilla tai koskee niiden käyttöä. Avointen työkalujen suosimisesta ei kuitenkaan ole juuri keskusteltu, vaikka siitä voisivat hyötyä sekä yliopisto, opiskelijat että yhteiskuntakin.

Jatka lukemista ”Onko avointa opetusta ilman avoimia ohjelmistoja?”

2020-08-192020-08-19

Avoimuus voi vahvistaa päätöksenteon tieteellistä pohjaa

Tarve laskennan läpinäkyvyyteen korostuu, kun datasta tulkitaan tietoa tutkimuksen ja päätöksenteon tueksi. Algoritmien avoimuus vahvistaisi päätöksenteon luotettavuutta ja tieteellistä pohjaa, mutta muutos voi vaatia julkisuuslain päivittämistä. Datatieteen tutkija Leo Lahti tarkastelee artikkelissaan algoritmien avoimuuden toteuttamista sekä periaatteellisella että käytännöllisellä tasolla.

Jatka lukemista ”Avoimuus voi vahvistaa päätöksenteon tieteellistä pohjaa”