Kategoria: Avoin data / Open Data

Julkaistu

Humanisti datamaailmassa: Täydellisen anonymisoinnin mahdottomuus

Tieteellisen tutkimuksen kohteena olevien ihmisten yksityisyyden suojeleminen on tutkimusdatanhallinnan eli RDM:n (research data management) avainasioita, jonka huomioimiseen myös lainsäädäntö velvoittaa. Tutkijan näkökulmasta tehtävä on usein haastava: ”Anonymisointi on tehtävä tarkasti, huolellisesti, kokonaisvaltaisesti ja kuitenkin niin, että lopputuloksesta on jotain hyötyä tutkimuksellekin – eli mitä käytännössä pitäisi tehdä?” Kirjoitussarjansa neljännessä osassa Aleksi Peura syventyy sensitiivisen datan ja anonymisoinnin perimmäisiin kysymyksiin.

Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Täydellisen anonymisoinnin mahdottomuus”

Julkaistu

Humanisti datamaailmassa: Metadatan tarpeettoman vaikea nimi

”Tutkijan näkökulmasta oman tutkimuksen ja sen datan näkyvyys on ehdottomasti hienoa, mutta saattaa tuntua tutkimusta tehtäessä painajaismaisen turhauttavalta: tässä minulla on tätä dataa, jota käsittelemällä tutkimustulokseni löytyvät, ja haluan vain tehdä tutkimustani – miksi siis käyttäisin aikaani kirjoittamalla auki jokaisen datan perustiedot?” Kirjoitussarjansa kolmannessa osassa Aleksi Peura on datanhallinnan perusasioiden äärellä: miksi metadataan kannattaa suhtautua vakavasti, vaikka se tuntuisi luotaantyöntävältä? Luvassa hillopurkkivertauksia, sivupolkuja ja metadatan kuvailua.

Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Metadatan tarpeettoman vaikea nimi”

Julkaistu

Humanisti datamaailmassa: Datan pökerryttävä määrä

”Se määrä dataa, jota jokainen meistä nykypäivänä kerryttää, on historiallisesti täysin poikkeuksellinen. Jätämme jälkemme kaikkialle minne menemmekin.” Historioitsija ja Helsingin yliopiston kirjaston tietoasiantuntija Aleksi Peura pureutuu juttusarjansa toisessa osassa digitalisaatioon ja datan määrän kasvuun, joka vaikuttaa olennaisesti myös historiantutkimukseen – niukkuuden tieteen hukkuessa dataan tutkimusmetoditkin muuttuvat.

Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Datan pökerryttävä määrä”

Julkaistu

Onko tiede avointa kaikille? Katsaus tiedeinstituuttien tutkijoiden tilanteeseen

Tiedeinstituuttien tutkijoilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet toteuttaa tutkimusaineistojen avoimuutta kuin esimerkiksi korkeakoulujen tutkijoilla. Tiedeinstituuttien avoin tutkimusdata -hanke kartoitti avoimen tieteen nykykäytäntöjä, ja toi esiin muun muassa tutkimusinfrastruktuuripalveluihin liittyvät epäkohdat. Tutkijat Manna Satama ja Laura Nissin käyvät tässä blogiartikkelissa läpi tiedeinstituuttien tutkijoiden asemaa eri näkökulmista, ja he esittävät myös ratkaisuja nykytilanteen parantamiseksi.

Jatka lukemista ”Onko tiede avointa kaikille? Katsaus tiedeinstituuttien tutkijoiden tilanteeseen”

Julkaistu

Kansalliskirjaston tutkijapalvelut perustuvat aineiston tuntemukseen, datan tarjontaan ja hankeyhteistyöhön

Kansalliskirjaston aineistot ja kokoelmat ovat monikielisiä ja palvelevat tutkijoita niin lähdeaineistoina kuin tutkimuskirjallisuutena. Oli kyse sitten analogisista, digitaalisista tai data-aineistoista, monille ihmistieteilijöille – ja sovelletusti myös muillekin tutkijoille – on tarjolla ammennettavaa Kansalliskirjaston laajoista kokoelmista ja palveluista. Kansalliskirjaston aineistoja voi käyttää itsenäisesti, asiantuntijoiden tukemana, hankeyhteistyössä ja tulevaisuudessa myös residensseissä. Kansalliskirjaston tutkijoille suunnatut palvelut on jaoteltu tutkimuksen ja opetuksen palveluihin ja tutkimusyhteistyöhön. Jatka lukemista ”Kansalliskirjaston tutkijapalvelut perustuvat aineiston tuntemukseen, datan tarjontaan ja hankeyhteistyöhön”

Julkaistu

Research data, how to manage it and how to talk about data management – the blog in October

The Think Open blog articles in October were strongly connected to themes related to research data. In short interviews, researchers shed light on how open data is part of their work, and research data management (RDM) experts talk about RDM problems and their solutions. In the theme of open access, articles concentrated on Plan S, APC and SCOAP3.

Jatka lukemista ”Research data, how to manage it and how to talk about data management – the blog in October”

Julkaistu

Data, miten sitä hallitaan ja miten datanhallinnasta puhutaan – blogi lokakuussa

Lokakuun teemat Think Open -blogissa kytkeytyivät vahvasti tutkimusdatan ympärille. Tutkijat valaisevat lyhyissä haastatteluissa, miten avoin data on osa heidän työtään, ja datanhallinnan asiantuntijat kertovat datanhallinnan ongelmakohdista ratkaisuja pohtien. Avoimessa julkaisemisessa esillä olivat Plan S, APC ja SCOAP3.

Jatka lukemista ”Data, miten sitä hallitaan ja miten datanhallinnasta puhutaan – blogi lokakuussa”

Julkaistu

Increasing the robustness of science by open data – interview with Matias Heino

”I think the benefit about opening research data is that other people can build their research and get new insights from the data that has already been developed”, says researcher Matias Heino (Aalto University). In this short interview, he also explains other benefits of open data such as the effective use of resources and verifying research results. Heino is one of the speakers at ”Open Science Afternoon 2021 – Open Data Matters”.

Jatka lukemista ”Increasing the robustness of science by open data – interview with Matias Heino”

Julkaistu

Datatermit tutuiksi, osa 1: Tallennanko, säilytänkö vai arkistoinko dataa?

Monet datanhallinnassa (research data management, RDM) käytetyt termit ovat yleiskielen sanoja, ja eri käyttötarkoituksissa ne saattavat saada eri merkityksen. Datanhallintaa koskevassa sarjassa tehdään selkoa keskeisistä – usein sekaannusta aiheuttavista – termeistä. Avausosassa pureudutaan datan ’tallennukseen’, ’säilyttämiseen’ ja ’pitkäaikaissäilytykseen’.

Jatka lukemista ”Datatermit tutuiksi, osa 1: Tallennanko, säilytänkö vai arkistoinko dataa?”

Julkaistu

Hyvällä datanhallinnalla tutkimuksen parempaa toistettavuutta

Tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että tutkijat pitävät tutkimuksen hyvää datanhallintaa eli datan järjestelmällistä käsittelyä erittäin tärkeänä datan eheyden, tutkimustulosten luotettavuuden ja tutkimuksen toistettavuuden kannalta. Silti koulutusta datanhallintaan on saanut vain harva ja nuorten tutkijoiden osaaminen on kirjavaa. Tutkimustaan käsittelevässä blogiartikkelissa Jukka Rantasaari esittää myös ratkaisuja tilanteen parantamiseksi.

Jatka lukemista ”Hyvällä datanhallinnalla tutkimuksen parempaa toistettavuutta”