Esittelyssä Helda Open Books -kirjat vuonna 2023 – yhteensä 34 teosta julkaistu

Helsingin yliopiston kirjaston avointen kirjojen Helda Open Books -kokoelmassa on julkaistu vuonna 2023 kaikkiaan 32 kirjaa (12.12. mennessä). Joukossa on muun muassa opetuksessa käytettäviä kirjoja, tutkimusprojektien julkaisuja ja yhteistyökumppaneiden kirjoja eri tieteenaloilta. Alla olevasta listasta voit tutustua julkaisuihin. [Artikkelia on päivitetty 2.1.2024]

Vuoden 2023 aikana julkaistut Helda Open Books -kirjat on jaettu tässä artikkelissa seuraavien otsikoiden alle:

Kurssikirjoja

Opetuksen tukeminen Helsingin yliopistossa on Helda Open Books -julkaisemisen keskeisiä lähtökohtia. Kurssikirjat ovat tästä ilmeisin esimerkki, mutta HOB-kirjoja käytetään opetuksessa myös laajemmin. Blogissa julkaistaan päivittyvää listaa HOB-kurssikirjoista – niitä on jo yli 50.

Päivi Saurio:
Ukraina I A & B (2023)
Ukraina II & III (2023)
Ukrainan kielen opettajan Päivi Saurion laatimat oppikirjat Ukraina I A & B ja Ukraina II & III on julkaistu kesän ja syksyn aikana Helda Open Books -kokoelmassa. Kielenopetuksessa käytettävät aineistot, joihin sisältyvät oppikirjojen ohella myös äänitteet, ovat saatavissa suomeksi ja englanniksi. Kyseessä on oppikirjojen kolmas, uudistettu painos. Alun perin kirjat julkaistiin vuonna 2009. Ukraina-oppikirjakokonaisuudesta on julkaistu uutinen Helsingin yliopiston kirjaston verkkosivulla.

Päivi Saurio:
Ukrainian I A & B (2023)
Ukrainian II & III (2023)
The textbooks Ukrainian I A & B and Ukrainian II & III, written by Ukrainian language teacher Päivi Saurio, have been published during the summer and autumn in the Helda Open Books collection. The language teaching materials, which include textbooks and audio recordings, are available in Finnish and English. These textbooks are in their third, revised edition. The books were originally published in 2009. There is a news item about Ukrainian language textbooks on the Helsinki University Library’s website.

Hugo Bergroth:
Finlandssvenska – handledning till undvikande av provinsialismer i tal och skrift (1928)
Finlandssvenska – handledning till undvikande av provinsialismer i tal och skrift är skriven av språkvetaren och lektorn i svenska språket Hugo Bergroth. Boken fick en avgörande betydelse för finlandssvenskan och den finlandssvenska språkvården och språksynen. I boken behandlar Bergroth bland annat uttal, meningsbyggnad och ordböjning, och dessutom går han igenom de ”finländska provinsialismerna”, det vi i dag kallar finlandismer. Första utgåvan av Finlandssvenska gavs ut 1917, den utökade och reviderade utgåvan som finns här kom ut 1928.

Kurssikirjaprojektin satoa

Vuonna 2022 Helda Open Books -tiimi toteutti potentiaalisten kurssikirjojen kartoituksen Helsingin yliopistossa. Kartoituksen hedelmiä korjattiin vielä tänä vuonna.

Teemu Taira:
Pehmeitä kumouksia – Uskonto, media, nykyaika (2015)
Kirja käsittelee uskontoa ja sen tutkimista nykyajan mediavetoisessa kulttuurissa. Teoksessa analysoidaan media- ja populaarikulttuurin uskonnollisuutta ja siihen vaikuttavia laajempia yhteiskunnallisia prosesseja sekä pohditaan, millaisia uusia menetelmällisiä ratkaisuja uskonnontutkimus voisi hyödyntää vastatakseen nykypäivän tarpeisiin. Teos hahmottaa kriittisiä kulttuurintutkimuksellisia ja uskontososiologisia lähestymistapoja yhdistellen pehmeitä kumouksia uskontotieteen tutkimusperinteisiin ja -kohteisiin.

Teemu Taira:
Väärin uskottu? – ateismin uusi näkyvyys (2014)
Uskonnon julkinen näkyvyys on kasvanut. Samalla myös uskontokritiikistä ja ateismista on tullut näkyvämpää kuin koskaan ennen. Väärin uskottu? tarkastelee ateismia ja uskontoa koskevaa julkista keskustelua monipuolisesti ja kriittisesti. Teos osoittaa erilaisia laadullisia ja määrällisiä aineistoja tutkien, miten, miksi ja missä muodossa ateismista on tullut näkyvä keskustelunaihe niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Se ehdottaa, että äänekkäimpien ateistien ja heidän vastustajiensa jäsennykset tarvitsevat rinnalleen keskustelua rikastuttavaa ja monipuolistavaa uskonto- ja kulttuuritieteellistä otetta uskonnosta ja ateismista. Teos myös kehittelee suomalaista ateismin ja uskonnottomuuden tutkimusta.

Teemu Taira:
Notkea uskonto (2006)
Uskonto ei ole katoamassa nykymaailmasta vaikka sen merkitys on muuttumassa. Teemu Tairan Notkea uskonto tarkastelee uskontoon liittyviä käsitteellistyksiä nykykulttuurin ilmiönä. Uskonto hahmottuu esimerkkeinä toimivien ilmiöiden ja käsitteiden kautta osaksi modernia nykykulttuuria. Siinä uskonto irtoaa perinteisistä liitoksistaan ja kiinnittyy uusiin ja vaihtuviin yhteyksiin. Tätä lähestytään kriittisen kulttuurintutkimuksen, uskontotieteen ja uskontososiologian työkalujen avulla. Notkea uskonto vastaa kysymykseen, millaisista uskontokulttuureja koskevista muutoksista nykyajassa on kysymys ja miten niitä tulisi tarkastella kriittisesti sosiokulttuuristen muutosten osana.

COMI-kirjoja

Helda Open Books aloitti jo vuonna 2022 yhteistyön Helsingin yliopiston COMI-tutkimusyksikön (Conflict Management Institute) kanssa, koska kirjat oli saatava verkkosivulta parempaan talteen. COMI julkaisee oikeustieteellisen alan kirjoja.

Risto Koulu:
”Se on vain prosessia” – prosessioikeuden tutkimuksen pitkä aalto: lainopista konfliktinhallintaan (2023)
Tällä kirjalla ei ole selkeää esikuvaa sen enempää Suomessa kuin muissakaan pohjoismaissa. Kirjan keskiössä on prosessioikeudeksi kutsuttu oikeustieteen osa-alue, tarkemmin sanottuna tämän osa-alueen tutkimus. Ajallisesti kirjalla katetaan lähes puoli vuosisataa eli kirjoittajan (Risto Koulun) aktiivisen tutkijauran kesto. Kirja on eräänlainen kaleidoskooppi: se on sekoitus aatehistoriaa, review-tyyppistä ilmestyneen tutkimuksen uudelleenkäsittelyä, tutkimuksen vaikuttavuuden arviointia sekä pohdintaa tutkimuksen tuloksista.

Jussi Sallila:
Konkurssioikeuden muotoutuminen varhaisen uuden ajan Euroopassa (2007)
Eurooppalaisen konkurssioikeuden historiassa varhaisella uudella ajalla tapahtuneilla muutoksilla on keskeinen merkitys. Konkurssioikeus syntyi keskiajan kaupungeissa antiikin roomalaisen oikeuden pohjalta. Kaupan kasvu ja valtioiden aseman vahvistuminen muuttivat kuitenkin konkurssioikeuden soveltamisympäristöä varhaisella uudella ajalla merkittävästi. Konkurssioikeuden uusia ongelmia säänneltiin muodostuvissa kansallisvaltioissa eri tavoin. Tutkimus pyrkii selittämään näitä eroja paitsi taloudellisilla kehityseroilla myös kulttuuriin liittyvillä tekijöillä.

Risto Koulu:
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta lainkäyttäjänä (2014)
Sosiaaliturvaa pidetään yleisesti pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden perustana. Sosiaaliturvaan liittyy tästä syystä korostunut, joskin hieman ristiriitainen oikeudenmukaisuuden odotus. Yhtäältä odotetaan, että kansalaisten on saatava ne sosiaalietuudet, joihin heillä on oikeus. Toisaalta taas halutaan estää sosiaaliturvan väärinkäyttö eli sellaisten etuuksien saaminen, joihin kansalaisella ei puolestaan ole oikeutta. Niihin keinoihin, joilla kansalaiset pääsevät sosiaaliturvassa oikeuksiinsa, on kuitenkin kiinnitetty tutkimuksessa yllättävän vähän huomiota. Tässä teoksessa tarkastellaan muutoksenhakulautakuntien toiminnan oikeudellista ja ideologista perustaa sekä menettelytapoja.

Risto Koulu & Santtu Turunen:
Välimiesmenettely työriitojen ratkaisukeinona (2012)
Välimiesmenettely on ikivanha keino saada loppu kaupalliseen kiistaan, jota riitapuolet eivät pysty sopimaan. Välimiesmenettelyyn alettiin turvautua myös ”teollisiksi” kutsutuissa riidoissa eli työnantajan ja työntekijöiden välisissä erimielisyyksissä, joita teollinen vallankumous toi mukanaan. Tässä teoksessa selvitetään, milloin välimiesmenettelyä saa ja milloin sitä kannattaa käyttää, millainen välimiesprosessi parhaiten vastaa työriitojen erityisiä vaatimuksia ja miten välitystuomiossa otetaan huomioon työriitojen erityispiirteet.

Teemu Juutilainen:
Omistuksenpidätys ja esineoikeudellinen lainvalinta (2005)
Omistuksenpidätystä koskevat säännöt, kuten pitkälti muutkin vakuusoikeudelliset normit, ovat Euroopassa ja muualla maailmassa harmonisoimatta. Oikeusjärjestysten erot haittaavat rajat ylittävää vaihdantaa ja aiheuttavat oikeudenmenetyksiä. Tutkielmassa kehitetään lainvalintasääntöjä sellaisia tapauksia varten, joissa suomalainen tuomioistuin ratkaisee omistuksenpidätysehdon sivullissitovuutta koskevan riidan. Lainvalintasääntöjen kehittämisen lähtökohtana pidetään lex rei sitae -sääntöä, joka osoittaa sovellettavan lain esineen sijaintipaikan perusteella.

Jari Vaitoja:
Sosiaaliasioiden muutoksenhakulautakunnat – riippumattomia tuomioistuimia vai hallinnon sisäisiä lainkäyttäjiä? (2016)
Sosiaaliasioiden muutoksenhakulautakuntien asema riippumattomina lainkäyttäjinä on oikeuspoliittisessa keskustelussa aiheuttanut toistuvia epäilyksiä. Siihen nähden on huomionarvoista, että asia ei ole suuresti huolettanut lautakuntien menettelyä, organisaatiota ja hallintoa suunnitellutta lainsäätäjää. Tässä tutkimuksessa kysytään, täyttävätkö lautakuntien sääntely ja käytännöt suhteessa toimeenpanovaltaan, asianosaisiin ja tuomioistuinlaitoksen sisäisiin auktoriteetteihin ne vaatimukset, joita riippumattomuuden suoja edellyttäisi. Tarkastelun lähtökohtana ovat ennen kaikkea perustuslaki, Euroopan ihmisoikeussopimus ja kansainvälisten järjestöjen sopimukset riippumattomuuden suojan tavoiteltavasta vähimmäistasosta.

Janne Kaisto:
Oikeustoimen peräyttämisestä konkurssitakaisinsaannissa – takaisinsaannin perusteista erityisesti lahjan ja maksun peräyttämistä silmällä pitäen (2006)
Kirjassa käsitellään oikeustoimen peräyttämistä takaisinsaantilain nojalla. Painopiste on erityisesti lahjan ja maksun peräyttämistä koskevissa kysymyksissä. Takaisinsaantikanne tarkoittaa kannetta, jolla vaaditaan, että tuomioistuin käyttää muotoamisvaltaansa ja peräyttää kyseessä olevan oikeustoimen. Vaikka teos on luonteeltaan teoreettisväritteistä perustutkimusta, siinä tarkastellaan ensisijassa konkreettisia ongelmatilanteita. Kirja täydentää merkittävästi takaisinsaantia koskevaa tutkimusta, ja sitä voidaan suositella kaikille insolvenssioikeudesta kiinnostuneille.

Risto Koulu:
Oikeudenhakijana hallintoasian oikeudenkäynnissä (2023)
Oikeudellisen konfliktinhallinnan tutkimus hakee vastausta siihen, kuinka usein kansalaiset tosiasiallisesti pääsevät niihin oikeuksiin, joita laki heille lupaa. Tutkimuskohteena on tavallisesti yleisen lainkäytön maailma (käräjäoikeudet, hovioikeudet ja korkein oikeus). Vähemmälle huomiolle on jäänyt hallintolainkäytön linja, jossa päätösvaltaa käyttävät alueelliset hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus. Hallintolainkäytön linja muodostaa oikeudenkäynnissä oman toimintaympäristönsä, joka poikkeaa perustavasti yleisestä lainkäytöstä. Tässä kirjassa tarkastellaan kansalaisen mahdollisuuksia päästä oikeuksiinsa hallintolainkäytön linjalla.

Risto Koulu:
Sovittelu työriidoissa (2009)
Työriitojen sovittelua on perinteisesti tutkittu itsenäisenä ilmiönä ja sen ominaispiirteitä korostaen. Työriitojen sovittelu ei ole ottanut vaikutteita muista sovittelujärjestelmistä; se ei myöskään ole antanut niille vaikutteita. Tästä syystä työriitojen sovittelu on vasta viime vuosina noussut teoreettisen konfliktitutkimuksen kohteeksi. Uusi tutkimus on löytänyt työriitojen sovittelusta lukuisia erikoisuuksia, jotka kaipaisivat uudelleenarvioimista. Tässä tutkimuksessa työriitojen sovittelu asetetaan oikeudellisen konfliktinhallinnan ja erityisesti sovittelun muodostamaan viitekehykseen. Tutkimus päätyy konkreettisiin ehdotuksiin työriitojen sovittelun uudistamiseksi.

Riikka Koulu:
Dispute resolution and technology – revisiting the justification of conflict management (2016)
The rapid increase in e-commerce transactions has led to the emergence of new dispute resolution models, e.g. online dispute resolution (ODR). Simultaneously, public courts embrace new information and communication technologies in order to overcome the shortcomings of the public court system. Technological redress is more and more often sought within the private regimes of e-commerce instead of through public courts. In this book Koulu examines the multifaceted phenomenon of dispute resolution technology, using private enforcement as an example, and the impact it has on justifying dispute resolution. Koulu’s doctoral dissertation gives unique insight into contemporary debates both in global procedural law and law and technology studies.

Oikeustieteen kirjoja

Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tutkijat ovat olleet aktiivisia HOB-julkaisijoita COMI-projektin lisäksikin. Emeritusprofessori Esko Linnakankaalta julkaistiin keväällä seitsemäs HOB-kirja ja emeritusprofessori Jukka Kekkoselta kolme kirjaa.

Kalle Isotalo & Esko Linnakangas:
Verotuet, verosanktiot ja eriarvo tulo- ja varainverotuksessa (2023)
Suomen tuloverotuksessa on runsaat sata verotukea. Perintö- ja lahjaverotuksessa, kiinteistöverotuksessa ja varainsiirtoverotuksessa verotukia on yhteensä parikymmentä. Verosanktioita on ansiotuloverotuksen aineellisissa säännöksissä vain yksi; yritysten verotuksessa niitä on muutamia, samoin kiinteistöverotuksessa. Kirjassa selvitetään tulo- ja varainverojen nykyisten verotukien ja verosanktioiden tausta, synty ja kehitys sekä tarkastellaan kriittisesti nykyistä järjestelmää kiinnittäen huomiota aineellisten säännösten lisäksi verotusmenettelyyn, verosuunnitteluun ja lainvalmistelun ongelmiin. Lue Esko Linnakankaan haastattelu HOB-julkaisemisesta.

Jukka Kekkonen:
Johdatus kontekstuaaliseen oikeushistoriaan (2022)
Johdatus kontekstuaaliseen oikeushistoriaan vie lukijan oikeudellisen muutoksen selittämisen ja analyysin peruskysymyksiin. Sitä, miten ja miksi oikeus on muuttunut, lähestytään Euroopan oikeushistorian keskeisten murroskohtien kautta. Kirjassa pyritään osoittamaan oikeuden vahva yhteiskunnallinen ja kulttuurinen sidonnaisuus olipa kysymys vuosisatojen takaisesta tai nykyisestä oikeudesta.

Jukka Kekkonen:
Kontekstuaalinen oikeushistoria (2009)
Kontekstuaalinen oikeushistoria johdattelee lukijan oikeudellisen muutoksen selittämisen ja analyysin peruskysymyksiin. Eri aikakausien oikeudelliset ilmiöt asetetaan kirjassa yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen kontekstiinsa; oikeus heijastaa aina aikansa todellisuutta. Kirjassa pyritään osoittamaan oikeuden syvä yhteiskunnallinen ja kulttuurinen sidonnaisuus olipa kyse vuosisatojen takaisesta tai tämän päivän oikeudesta. Oikeushistoria tarjoaa siten välineitä myös nykyajan – ja tulevienkin – oikeudellisten ilmiöiden tarkasteluun. Tätä kautta oppiaineella on sanottavaa myös siihen keskusteluun, jota tänään käydään kansallisen ja globaalisen demokratian peruskysymyksistä.

Jukka Kekkonen:
Mitä on kontekstuaalinen oikeushistoria? (2013)
Mitä on kontekstuaalinen oikeushistoria? Käsillä oleva teos johdattaa lukijan oikeudellisen muutoksen analyysin, selittämisen ja tulkinnan peruskysymyksiin. Eri aikakausien oikeudelliset ilmiöt asetetaan teoksessa yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen kontekstiinsa: oikeus heijastaa aina oman aikansa todellisuutta.

HOB-kumppaneiden kirjoja

Helda Open Booksilla on yhteistyökumppaneita, joiden kustantamia kirjoja se julkaisee sekä tuoreeltaan että uudelleen, mikäli kyseessä on vanhempi kirja. HOB-kumppaneista ProCom – viestinnän ammattilaiset, Suomen estetiikan seura, Suomen Eksegeettinen Seura ja Gaudeamus julkaisivat tänä vuonna kirjoja HOB-kokoelmassa.

Hanna Reinikainen & Salla-Maaria Laaksonen:
Vaikuttava viestintä (2023)
Tämän teoksen kaksitoista, vertaisarvioitua artikkelia tarjoavat näkökulmia vaikuttavaan viestintään. Tarkastelussa ovat erityisesti ammattimaiset sosiaalisen median vaikuttajat ja yhteistyö, jota he tekevät organisaatioiden kanssa, mutta myös organisaatioiden asiantuntijat, ajatusjohtajat ja toimitusjohtajat, jotka usein toimivat sosiaalisessa mediassa vaikuttajien tavoin.

Yrjö Sepänmaa:
Ympäristöestetiikan tulevaisuus & esteettinen ympäristösivistys – elämäni esteetikkona (2023)
Esseemuotoinen tutkielma on intellektuaalinen omaelämäkerta, elämänvaiheet taustakuvana. Teos koostuu kahdesta yhteen liittyvästä aihepiiristä ja osiosta: ”Ympäristöestetiikan tulevaisuus” kuvaa nykymuotoisen ympäristöestetiikan muotoutumista, menetelmiä, ohjelmia ja kohteita sekä suhteita ympäristötieteisiin ja ympäristönmuutosten aiheuttamiin paineisiin; ”Esteettinen ympäristösivistys” käsittelee manifestin luonteisesti yksilön ja yhteiskunnan pyrkimystä hyvään elämään. Puolikkaat yhdistämällä hahmottuu ympäristöestetiikan suuri kuva ja tiekartta.

Timo Kopomaa:
The City in your Pocket – Birth of the Mobile Information Society (2000)
The book brings a significant, innovative contribution to the current debate about mobility and access in the information society by exposing the changes portable phones have made in everyday life. One of the first syntheses ever made of the social and cultural effects of mobile phones, Timo Kopomaa’s study provides a comprehensive overview of a new type of digital telecommunication, mobile phone contacts and text messaging.

Kalle Juuti, Jari Lavonen & Katariina Salmela-Aro (toim.):
Projektioppiminen luonnontieteissä (2022)
Motivaatio ja sen kehittyminen ovat oppimisen kannalta tärkeitä. Millä tavalla opiskelijat saataisiin innostumaan luonnontieteiden oppimisesta? Projektioppiminen luonnontieteissä esittelee opetukseen soveltuvan projektioppimisen mallin, joka ottaa huomioon oppimiseen ja motivaatioon liittyvää kasvatuspsykologista tutkimustietoa. Opiskelijoiden innostus opiskella ja hyvinvointi lisääntyvät, kun heidät ohjataan laatimaan tuotoksia, jotka perustuvat yhdessä esitettyihin kysymyksiin, kerättyyn aineistoon, tulosten analysointiin ja selitysmallien luomiseen sekä tiedon jakamiseen. Teos tarjoaa ideoita oppituntien ja laajojen monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun ja oppimisen arviointiin.

Anneli Aejmelaeus, Katja Kujanpää & Miika Tucker (toim.):
Sisälle Septuagintaan (2018)
Teos on tarkoitettu oppaaksi ja inspiraation lähteeksi jokaiselle, joka on kiinnostunut Septuagintasta, kreikankielisestä kokoelmasta juutalaisten pyhiä kirjoituksia, joka oli myös kristittyjen ensimmäinen ”Raamattu”. Suuri osa kirjan artikkeleista perustuu syyskuussa 2016 Helsingin yliopistossa pidettyyn symposiumiin. Tuloksena oleva kirja ei ole varsinaisesti metodioppi eikä myöskään täysimittainen johdantokirja, joka pyrkisi kattamaan kaiken mahdollisen aiheesta, mutta se sisältää riittävän paljon elementtejä molemmista toimiakseen ensimmäisenä opastuksena sille, joka haluaa perehtyä Septuaginta-tutkimukseen tai käyttää Septuagintaa omassa tutkimuksessaan.

Pekka Särkiö:
Salomon salaisuus – pohdintoja peitetystä Salomon kritiikistä Vanhassa testamentissa (2019)
Pekka Särkiön kirjan aiheena on epäsuora kritiikki, joka kohdistetaan Salomoon hallitsijana. Särkiö luo ensin katsauksen Salomon historiaan Ensimmäisessä kuninkaiden kirjassa. Sitten hän jäljittää kriittisen Salomo-kuvan vaikutushistoriaa Vanhan testamentin eri teksteissä. Tarkastelun kohteina ovat Salomon nimellä kulkevat viisauskirjat (Sananlaskut, Saarnaaja, Laulujen Laulu), Jobin kirjan puheet (Job 38–41), Hesekielin kirjan Tyrosta koskevat ennustukset (Hes. 26–28; 31) ja Tuomarien kirjan Simson-kertomus.

Tutkimusprojektien julkaisuja

Yksi Heldan ja Helda Open Booksin keskeisiä tehtäviä on tarjota Helsingin yliopiston tutkimusprojekteille open access -julkaisupaikka. Kyse voi olla yksittäisen tutkijan tutkimustyöstä tai laajemmasta tutkimushankkeesta – molemmista löytyy esimerkkejä tämän vuoden kirjoista.

Claus K. Madsen:
Poesiens sprog – mønsterdannelse i moderne nordisk poesi (2023)
Bogen præsenterer lyrisk mønsterdannelse som en måde at læse moderne poesi på. Det gøres gennem en række analyser af moderne nordisk poesi. De undersøgte digte ligger i forlængelse af en modernistisk tradition, men spænder f.eks. fra den norske sanger og sangskriver Gabrielles poplyrik til den svenske psykiater og psykoterapeut UKONs konceptpoesi og fra den svenske lyriker Katarina Frostensons soundscapes til den danske økopoet Lars Skinnebachs mislydslandskaber. Bogen er delt op i tre dele for at vise eksempler på analyser af poesiens lydmønstre, indholdsmønstre og meningsmønstring.

Matti Mäkelä & Sulevi Riukulehto:
Great Ostrobothnian peasant houses (2016)
Ostrobothnian houses are our common cultural heritage. They are an essential component of the Ostrobothnian cultural landscape and people’s everyday life. They still serve as people’s homes and leisure-time houses. What values does the Ostrobothnian house culture involve? What is the background of the construction of Ostrobothnian houses? The book answers these questions and also presents the regional and stylistic diversity of Ostrobothnian houses. This reference book is a compact package on the values, styles, background and diversity of Ostrobothnian house culture.

Matti Mäkelä & Sulevi Riukulehto:
Komeat pohjalaistalot (2016)
Pohjalaistalot ovat yhteistä kulttuuriperintöämme. Ne ovat olennainen osatekijä pohjalaisessa kulttuurimaisemassa ja ihmisten arjessa. Ne palvelevat edelleen ihmisten koteina ja vapaa-ajan asuntoina. Mitä arvoja pohjalaistalokulttuuriin sisältyy? Mikä on pohjalaistalojen rakentamisen tausta? Kirja esittelee myös pohjalaistalojen alueellista ja tyylillistä monimuotoisuutta. Tämä tietokirja on tiivis paketti pohjalaistalokulttuurin arvoista, tyyleistä, taustasta ja monimuotoisuudesta.

Aapo Jumppanen & Sulevi Riukulehto:
Kasvun kaupunki – Seinäjoen kaupunkivuodet 1960–2020 (2023)
Vuonna 1960 kaupungiksi tulleen Seinäjoen kasvutarina on Suomen oloissa poikkeuksellinen. Pienestä rautateiden risteysasemasta kasvoi vuosina 1960–2020 suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan kiistaton keskus. Kasvun takana on ollut paljon paikallista ponnistelua, mutta myös suurempia kehitysvoimia, kuten kaupungistuminen, kansallinen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen sekä alueellinen ja eurooppalainen integraatiokehitys, jotka kaikki koituivat myös Seinäjoen hyväksi. Matkaan on mahtunut myös mutkia: taloudelliset taantumat, ympäristöongelmat ja kuntien välinen kilpailu ovat suitsineet Seinäjoen nousua.

Mari Vaattovaara, Anssi Joutsiniemi, Venla Bernelius, Mathew Page, Oskar Rönnberg, Mats Stjernberg, Sanna Iltanen, Isabel Ramos Lobato, Teemu Jama:
Re:Urbia – Lähiöiden segregaatiohaaste ja tulevaisuus (2023)
Re:Urbia on tutkimus lähiöiden tilasta ja kehityksestä 2020-luvun Suomessa. Hankkeessa analysoidaan lähiöiden moniulotteista segregaatioprosessia muun muassa muuttoliikkeen, koulujen ja lähiöiden veto- ja pitovoiman näkökulmasta ja konseptoidaan uudelleen lähiöiden suunnitteluratkaisuja ja palveluita. Re:Urbia on osa Ympäristöministeriön rahoittamaa lähiöohjelmaa vuosille 2020–2022.

Juhlakirja

Helda Open Booksin perustarjontaan kuuluvat juhlakirjat. Tänä vuonna julkaistiin yksi juhlakirja HOB:n kautta.

Sampsa Holopainen, Jeongdo Kim & Niklas Metsäranta (toim.):
Elämä ja etymologia – Janne Saarikiven 50-vuotisjuhlakirja (2023)
Juhlakirja sisältää kirjoituksia Janne Saarikiven kollegoilta ja ystäviltä. Kirjoitusten yhdistäväksi teemaksi valittiin uralilainen etymologia, jonka voi sanoa olevan juhlakalun keskeisin tutkimusala. Kirjan sisältämät tutkimukset kuvastavat hyvin päivänsankarin laajaa osaamista ja monipuolisia kiinnostuksenkohteita ja samalla ne osoittavat, miten monimuotoinen tutkimusala etymologia onkaan. Artikkeleissa ovat jollain tapaa edustettuna uralilaisen kielikunnan kaikki kielihaarat, ja käsiteltäviin aiheisiin kuuluu niin perintö- kuin lainasanojakin, äännehistorian ja etymologian suhdetta sekä nimistöntutkimusta.

Lue myös:

Tutustu myös Helda Open Books -kirjatyyppejä esittelevään sarjaan: