Kurssikirjat Helda Open Booksissa: nopea tie opiskelijatyytyväisyyteen

Helsingin yliopiston Helda Open Books-palvelu tarjoaa nopean ja kätevän tavan tehdä opiskelijat tyytyväiseksi eli tarjota heille avoin, vapaasti ladattava kurssikirja. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme kurssikirjan julkaisuprosessia, kerromme hieman Helda-julkaisuarkiston teknisestä ympäristöstä ja esittelemme muutaman Oppikirjat avoimeksi -projektissa avatun kurssikirjan.

Teksti: Markku Roinila & Jussi Piipponen

Helsingin yliopiston kirjaston avoimien monografioiden palvelu Helda Open Books (HOB) on nopea ja tehokas tapa saattaa uusi tai jo loppuunmyyty kurssikirja opiskelijoiden saataville, luettavaksi ja ladattavaksi. Mikäli Helsingin yliopistoon affilioitunut tekijä omistaa oikeudet teokseen ja parhaassa tapauksessa julkaisuvalmiin pdf-tiedoston ja on valmis julkaisemaan teoksen Creative Commons -lisenssillä, kirja voidaan saada Helda-julkaisuarkistoon jo muutamassa viikossa.

Teos voidaan tarvittaessa skannata myös kirjaston siististä kappaleesta. Kiinnostuneet kurssikirjojen tekijät voivat ottaa yhteyttä osoitteella heldaopenbooks@helsinki.fi, ja tarjota teoksen toimitukselliseen vertaisarviointiimme.

Tässä blogikirjoituksessa keskitymme Helda Open Books -julkaisemisen yksityiskohtiin, Oppikirjat avoimeksi -projektiin vuodelta 2020 ja lopulta esittelemme joitakin haarukkapaloja avoimesta kurssikirjavalikoimastamme.

Kurssikirjalle hyvä näkyvyys Helda-julkaisuarkistossa

DSpace-ohjelmistoon nojaava Helda-julkaisuarkisto on osoittautunut käteväksi välineeksi asettaa loppuunmyydyt kurssikirjat saataville. Julkaisuarkiston hyviä puolia ovat muun muassa hyvä hakukonenäkyvyys ja kuvailutietojen leviäminen julkaisuarkiston rajapinnan avulla näkyville muihin palveluihin. Lisäksi julkaisuarkisto tarjoaa pysyvät tunnisteet julkaisuille.

Kirjat tallennetaan julkaisuarkiston tallennuslomakkeella Heldan ”Kirjat ja sarjajulkaisut” -kokoelmaan. Tallennuslomakkeen avulla luodut kuvailutiedot  liikkuvat muun muassa Helkaan eli kirjaston käyttäjille tuttuun hakukäyttöliittymään. Kuvailutietojen hyvä laatu helpottaa kirjaston asiakkaalle aineiston hakemista ja sen arviointia.

Julkaisuarkiston hyviä puolia ovat muun muassa hyvä hakukonenäkyvyys ja kuvailutietojen leviäminen julkaisuarkiston rajapinnan avulla näkyville muihin palveluihin. Lisäksi julkaisuarkisto tarjoaa pysyvät tunnisteet julkaisuille.

Helda-julkaisuarkisto antaa mahdollisuuden aineiston esittämiseen Heldassa usean kokoelman osana. Helda Open Books -kirjoille on perustettu oma ylätason kokoelmansa, jossa kirjat näytetään. Kokoelma on näkyvästi esillä Heldan etusivulla, mikä edelleen lisää avointen monografioiden ja kurssikirjojen näkyvyyttä.

Toisaalta esimerkiksi kirjojen lajitteleminen Heldassa aihealueittain ei ole kovin helposti mahdollista, mikä vaikeuttaa kokoelman käyttämistä Heldan omassa käyttöliittymässä. Kun kuvailutiedot ovat kunnossa, aineistoa voidaan toisaalta lajitella ja hakea joustavasti Helka-kirjastotietokannassa.

Oppikirjat avoimeksi!

Vuonna 2020 kirjasto käynnisti Oppikirjat avoimeksi -palvelun, jossa pyrittiin saamaan Helda Open Booksiin joukko loppuunmyytyjä, paljon kysyttyjä kurssikirjoja. Hanketta vauhditti edellisenä vuonna ensimmäistä kertaa digitaalisena julkaista Kimmo Vehkalahden Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät (2019), johon tekijä oli saanut kustantajalta julkaisuoikeudet. Tekijän itsensä taittama julkaisuvalmis pdf lisättiin yhtenä ensimmäisistä kirjoista HOB-kokoelmaan, ja nyt se on kerännyt jo lähes 22 000 latauskertaa. Tämän jälkeen julkaisimme joitakin sekä uusia että jo vanhempia, edelleen kurssikirjavaatimuksissa olevia teoksia ja lähes kaikki ovat osoittautuneet suosituiksi.

Keväällä 2020 kirjaston aineistohenkilöt laativat kuudentoista kirjan listan loppuunmyydyistä kurssikirjoista, joiden julkaisemista HOB-kokoelmassa lähdettiin selvittämään. Joukkoon valikoitui käytännön syistä kotimaisten kustantajien ja tieteellisten seurojen kurssikirjoja, sillä kansainvälisten kustantajien kurssikirjojen avaaminen vaatisi omat resurssinsa.

Käymme tässä prosessin läpi verraten yksityiskohtaisesta, sillä se kertoo paljon erilaisista kynnyksistä joita avoimen monografian tekijän ja julkaisijan on ylitettävä matkalla valmiiseen julkaisuun. Tässä tapauksessa tilanne oli hieman tavallista kinkkisempi, sillä kaikki teokset olivat ilmestyneet jo painettuina. Toisin sanoen oli lähdettävä liikkeelle julkaisuluvista. Koska aloite oli tullut kirjaston puolelta, HOB-julkaisuun oli saatava lupa sekä kirjan tekijältä/tekijöiltä että kustantajalta.

Julkaisuluvan pyytäminen ja tiedoston toimittaminen

Julkaisuluvan pyytäminen ei koske avoimen monografian kohdalla vain julkaisemista yleensä, vaan julkaisemista avoimella Creative Commons -lisenssillä, jota yleisesti käytetään avoimien julkaisujen kohdalla. Helda Open Booksin ensisijaisena lisenssisuosituksena on CC BY, joka vastaa myös Helsingin yliopiston avoimen julkaisemisen periaatteisiin kirjattua suositusta. On kuitenkin mahdollista valita muitakin Creative Commons -lisenssejä mikäli siihen on perusteltuja syitä.

Kirjoittajan/kirjoittajien lisäksi julkaisulupa tarvitaan myös kirjan taittoon ja kuviin, mikä jää teoksen kirjoittajan tai kustantajan tehtäväksi. Artikkelikokoelmien kohdalla lupa julkaisuun on saatava kaikilta kirjoittajilta ja lupien kysymisestä vastaavat teoksen toimittajat. Mikäli lupaa ei kaikilta tekijöiltä saada – tai heihin ei saada esimerkiksi yhteyttä –, kirjasta voidaan poistaa kuvitusta ja merkitä nimiösivulle lisenssitiedon kohdalle, että lisenssi koskee vain tiettyjä artikkeleita.

Lupien lisäksi toinen solmukohta on tiedosto. Helda Open Books -kirjat julkaistaan normaalisti pdf-tiedostoina, joskin artikkelikokoelmien artikkelit voidaan julkaista myös erillisinä artikkeleina koko teoksen lisäksi (esim. Muuttuva tekijä, 2020). Kustantajalla tai tekijällä ei välttämättä ole julkaisuvalmista pdf-tiedostoa tarjota, koska usein kirjat ovat jo vähän vanhempia tapauksia. Tälläisissä tapauksissa kirjaston aineistohenkilöt tai HOB-tiimi etsii kirjastosta mahdollisimman siistin kappaleen, joka skannataan kirjaston kirjaskannerilla. Tässä tapauksissa kirjassa näkyvät kirjaston leimat ja muut tunnisteet ja usein joku alleviivauskin, mutta tälle ei voi mitään – toistaiseksi on onnistuttu löytämään verraten siistejä lukukappaleita skannattavaksi.

Avoimen kirjan seitsemän haastetta

Kaikkiaan Oppikirjat avoimeksi -projektissa tuli esille seitsemän erilaista haastetta tai muuta tilannetta avaamiselle, jotka on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 1).

Taulukko 1. Kirjan avaamiseen liittyviä haasteita ja reunaehtoja Oppikirjat avoimeksi -projektissa (2020).
Taulukko 1. Kirjan avaamiseen liittyviä haasteita ja reunaehtoja Oppikirjat avoimeksi -projektissa (2020).

Kuten taulukosta näkyy, eniten haasteita oli tekijöiden tavoittamisessa. Esimerkiksi eläkkeellä jäänyt tutkija ei välttämättä löydy enää helsinki.fi-osoitteella ja muilla keinoin tavoittamisessa on haasteensa. Yleisesti ottaen voi sanoa, että suuremmilla kustantajilla on suurempi kynnys myöntää julkaisuoikeuksia kuin pienemmillä. Kirjastolaisten on myös vaikea olla täysin perillä jonkin teoksen saatavuudesta, mikä tietenkin vaikuttaa julkaisuoikeuksien myöntämiseen.

Hankaluuksia oli myös julkaisvalmiin pdf-tiedoston saamisessa. Usein kustantajalla ei sitä ollut jo vanhemmasta teoksesta ja kirja oli skannattava kirjaston siististä kappaleesta. Skannausten kohdalla haasteina olivat toisinaan tekstintunnistus ja tekstitiedoston koko. Jälkimmäistä voitiin toki optimoida jonkin verran ohjelmilla. Osoittautui myös, että jotkut nettiselaimet eivät suoraan avanneet tiedostoja oikein – ne oli avattava erillisellä lukuohjelmalla.

Kaikkiaan projekti oli kuitenkin onnistunut: kuudestatoista kirjasta on nyt julkaistu neljä ja yksi on vielä tulossa, joten kaikkiaan projektissa saatiin avattua lähes kolmasosa halutuista kurssikirjoista. Uusi projekti onkin harkinnassa ja vinkit mahdollisesti sopivista kurssikirjaehdokkaista ovat tervetulleita osoitteeseen heldaopenbooks@helsinki.fi.

Esimerkkejä avoimista kurssikirjoista HOB-kokoelmassa

Esittelemme lopuksi muutaman kiinnostavan HOB-kurssikirjan ja tarkastelemme hiukan niiden levinneisyyttä. Ensimmäisenä on Matti Leppävirran, Juhani Virran ja Timo Huttulan teos Hydrologian perusteet, jonka julkaisi alun perin Helsingin yliopiston Fysiikan laitos vuonna 2017. CC-BY-lisenssillä jaettua teosta on ladattu tätä kirjoittaessa jo 9926 kertaa (lisätty Heldaan syyskuussa 2018). Tässä tapauksessa kirjan kansi ei kuulunut julkaisuun ja siksi käytettiin Helda Open Booksin vakiokantta, joka on aina mahdollinen liittää muuten julkaisuvalmiiseen teokseen (kolme kansivaihtoehtoa yllä pikkukuvina). Mainittakoon, että varsinaista taittopalvelua ei Helda Open Books -kirjoille toistaiseksi tarjota.

Hydrologian perusteet on esimerkki kirjasta, jonka julkaisulupa saatiin helposti, sillä julkaisijana toimi Helsingin yliopiston laitos. Vastaavia tapauksia ovat myös ne, joissa tekijä itse on kirjoittamassa uutta oppikirjaa – kuten Ulrike Richter-Vapaatalon saksan kielen oppikirjan tapauksessa – tai saanut oikeudet itselleen kustantajalta esimerkiksi kustantajan mentyä konkurssiin tai kirjan kaupallisen arvon hävittyä.

Loput esimerkkimme ovat Oppikirjat avoimeksi-projektista ja kuvaavat hieman hankalampaa prosessia.

Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa kurssikirjana olevan Riikka Räisäsen, Anja Primettan ja Kirsin Niinimäen Luonnonväriaineet-teoksen (2015) kustantaja Maahenki oli lopettamassa toimintaansa ja kirjasto osti teoksen julkaisuoikeudet. Kauppaan kuului alkuperäinen taitettu versio pdf-tiedostona, joten teosta ei tarvinnut skannata ja kustantaja huolehti myös kaikkien mukana olleiden suostumuksen hankkimisesta. CC BY -lisensoitua teosta on ladattu 1140 kertaa ja PlumX raportoi lupaavasta näkyvyydestä sosiaalisessa mediassa: kuusi lukijaa Mendeleyssä ja 23 jakoa Facebookissa.

Lopuksia esittelemme Aku Visalan raflaavasti otsikoidun teologian kurssikirjan Mitä tiede ei voi kertoa sinulle (2010). Teos on loppuunmyyty ja kirjaston lainakappaleet alkoivat olla heikossa hapessa. Kustantaja Perussanoma Oy:n edustaja vastasi kysymykseemme syyskuussa 2020 lyhyesti ja lupaavasti näin: ”Tärkeä kirja. Etsimme ratkaisua. Palataan asiaan.” Joulukuussa, uudelleenkyselyn myötä päätös oli kypsynyt eduksemme ja saimme pdf:n julkaistavaksi, samoin kun tekijän innostuneen suostumuksen. Kantta emme saaneet, mutta korvasimme sen HOB-kannella ja teos sai HOB-julkaisun – tavanomaisen Flamma+twiitti-markkinointikampanjan siivittämänä – 10. joulukuuta 2020.

Visalan teos on erinomainen esimerkki siitä, miten kustantaja voi hyväntahtoisesti toimia teoksen varsinaisen myyntiarvon loputtua.

Tätä kirjoittaessa teosta on ladattu jo 623 kertaa, twiitattu 8 kertaa ja Mendeley-lukijoitakin on yksi. Tieteen ja uskonnon välisten suhteiden keskusteluja esittelevä kirja tulee varmaan keräämään jatkossakin paljon huomiota myös muiden kuin opiskelijoiden keskuudessa. Visalan teos on erinomainen esimerkki siitä, miten kustantaja voi hyväntahtoisesti toimia teoksen varsinaisen myyntiarvon loputtua. Kirjastolla on ollut hyviä kokemuksia myös muista vastaavista tapauksissa esimerkiksi Editan ja Gaudeamuksen kohdalla.

Kuvakaappaus Aku Visalan teoksesta Helda-julkaisuarkistossa


Helda Open Books- ja Helda-julkaisutyyppejä esittelevä sarja: