Avoimen lähdekoodin periaatteet tukevat yliopiston ohjelmistojen avointa kehittämistä

Kuvituskuva

Tietotekniikkakeskus julkaisi yliopiston uudet avoimen lähdekoodin periaatteet loppuvuodesta 2022. Tässä kirjoituksessa vastataan muun muassa kysymyksiin siitä, mitä avoimen lähdekoodin periaatteet ja avoimuus tarkoittavat, keitä periaatteet koskevat ja mistä niiden soveltamiseen saa tarkempaa ohjeistusta ja lisätietoa. Jatka lukemista ”Avoimen lähdekoodin periaatteet tukevat yliopiston ohjelmistojen avointa kehittämistä”

Missä julkaista tutkimusprojektin loppujulkaisu avoimesti? Helsingin yliopiston Helda tarjoaa hyvän vaihtoehdon

Tutkimusprojektin lopputulos ei ole aina artikkeli, vaan se voi olla myös kirja tai artikkelikokoelma, jolle ei välttämättä ole tiedossa sopivaa open access -julkaisupaikkaa. Helsingin yliopiston kirjaston ylläpitämä Helda-julkaisuarkisto ja sen Helda Open Books -kokoelma tarjoaa tällaisissa tapauksissa hyvän vaihtoehdon: maksuttoman ja vakaan pitkäaikaisen säilytyspaikan, jossa aineistot ovat hyvin hakukoneiden haettavissa. Tästä blogiartikkelista löydät esimerkkejä Heldan käytöstä.

Jatka lukemista ”Missä julkaista tutkimusprojektin loppujulkaisu avoimesti? Helsingin yliopiston Helda tarjoaa hyvän vaihtoehdon”

Avoin lähdekoodi Helsingin yliopistossa – miten linjataan, miten käytetään?

Helsingin yliopiston lähtökohtana on suosia avoimia teknologioita ja avoimen lähdekoodin ratkaisuja. Käytännön tilanteissa valintoja ohjaavat avoimuuden lisäksi muutkin periaatteet, joissa punnitaan niin käytettävyyttä, ylläpitoa kuin kustannuksiakin. Eduistaan huolimatta avoin lähdekoodi ei aina ole synonyymi laadukkaalle ohjelmistotuotannolle. Tässä blogiartikkelissa kerrotaan, miten Helsingin yliopisto linjaa avoimen koodin käyttöä, mitä avoimia ohjelmistoja yliopistossa käytetään ja millaisia näkökulmia avoimeen koodiin liittyy organisaation näkökulmasta.

Jatka lukemista ”Avoin lähdekoodi Helsingin yliopistossa – miten linjataan, miten käytetään?”

Tutkija, osallistu avoimen tieteen kansalliseen työpajaan maaliskuussa!

Avoimen tieteen kansallinen koordinaatio järjestää 17. maaliskuuta Tieteiden talolla tutkijoille suunnatun työpajan, jossa käsitellään tutkijoiden roolia kansallisessa yhteistyössä. Työpajaan voi ilmoittautua 8. maaliskuuta saakka. Tutkijat ovat tervetulleita myös samana päivänä järjestettävään Avoimen tieteen kevättyöpajaan, jossa asialistalla on useita kansallisia suosituksia sekä muita tutkijoita ja tutkimusta koskevia asioita. Jatka lukemista ”Tutkija, osallistu avoimen tieteen kansalliseen työpajaan maaliskuussa!”

Plan S astuu voimaan 2021 – avoimen julkaisemisen suunnitelma valmistui

Tieteellistä julkaisemista uudistavan Plan S -suunnitelman lopullinen versio valmistui toukokuun lopussa. Luonnosversio sai runsaasti palautetta, mikä vaikutti uuteen suunnitelmaan. Keskeisin muutos liittyy aikatauluun: täytäntöönpanoa siirretään vuodella ja suunnitelmaa aletaan toteuttaa vuodesta 2021 lähtien. Uusi Plan S ottaa myös kantaa tutkimuksen arviointiin, tunnustaa aiempaa selvemmin tarpeen erilaisille tavoille toteuttaa avoimuutta ja tarkentaa kirjoittajamaksuihin liittyviä linjauksia. Blogipostaus summaa uuden Plan S -suunnitelman. [Artikkelia on päivitetty 4.11.2021.]

Jatka lukemista ”Plan S astuu voimaan 2021 – avoimen julkaisemisen suunnitelma valmistui”

Tieteellistä julkaisemista uudistava Plan S tarkentui – suunnitelmaluonnos on kommentoitavana helmikuun alkuun

Tiederahoittajien cOAlition S esittää Plan S -toimeenpanosuunnitelmassaan askelmerkit kohti avoimempaa tieteellistä julkaisukulttuuria. Tavoitteena on, että tieteelliset tutkimukset ovat avoimesti saatavilla vuodesta 2020 eteenpäin koalition rahoittamissa tutkimuksissa. Avoimen julkaisemisen muotoina hyväksytään ensisijaisesti OA-julkaisukanavat ja julkaisuarkistot. Aiemmin pannaan julistettu hybridijulkaiseminen sallitaan tietyin ehdoin vuonna 2024 päättyvän siirtymäkauden ajan.

Jatka lukemista ”Tieteellistä julkaisemista uudistava Plan S tarkentui – suunnitelmaluonnos on kommentoitavana helmikuun alkuun”