Helda Open Booksissa on julkaistu yli 40 avointa kurssikirjaa – tässä ne ovat!

Tähän blogipostaukseen on listattu kaikki Helda Open Booksissa 2019–2022 julkaistut avoimet kurssikirjat. Tiedekunnista aktiivisimpia HOB-julkaisijoita ovat olleet valtiotieteellinen, humanistinen, teologinen ja kasvatustieteellinen tiedekunta. Jos huomaat listassa puutteita, kommentoi alaosan viestikenttään tai ota yhteyttä. Jos pohdit kurssikirjan avointa julkaisemista, lue aiheeseen liittyvä postaus.

Jatka lukemista ”Helda Open Booksissa on julkaistu yli 40 avointa kurssikirjaa – tässä ne ovat!”

More than 40 open textbooks published in Helda Open Books – here they are!

This blog post lists all open textbooks published in Helda Open Books during 2019–2022. Among the faculties, the most active HOB publishers have been the Faculty of Social Sciences, the Faculty of Arts, the Faculty of Theology and the Faculty of Educational Sciences. If you notice any deficiencies in the list, please comment in the message box below or contact us. If you are considering the open access publishing of a textbook, read this blog post about HOB publishing.

Jatka lukemista ”More than 40 open textbooks published in Helda Open Books – here they are!”

Altmetriikka tiedeviestinnän apuna

Altmetriikka tarkoittaa tutkimusjulkaisujen vaikuttavuuden arvioimista mittaamalla julkaisujen näkyvyyttä verkossa eli tyypillisesti erityisesti verkkouutisissa ja sosiaalisessa mediassa. Monelle tutkijalle altmetriikka näyttäytyy lähinnä pienenä värikkäänä pallerona oman yliopiston julkaisutietokannassa. Mutta voisiko siitä olla myös vuorovaikutuksen apuvälineeksi?

Jatka lukemista ”Altmetriikka tiedeviestinnän apuna”

Humanisti datamaailmassa, tutkijat tiedeinstituuteissa ja avointa opetusta Kumpulassa – Think Open -blogi helmikuussa

Lyhyt katsaus Helsingin yliopiston Think Open -blogin sisältöihin helmikuussa. Aiheita olivat muun muassa tutkimusdata eri näkökulmista, tiedeinstituuttien tutkijoiden asema avoimessa tieteessä, avoin opetus ja avoimen julkaisemisen kirjoittajamaksut.

Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa, tutkijat tiedeinstituuteissa ja avointa opetusta Kumpulassa – Think Open -blogi helmikuussa”

Humanist in the world of data, researchers at academic institutes and open education in Kumpula – Think Open Blog in February

A brief overview of the articles published in University of Helsinki’s Think Open blog in February. Themes vary from research data and sensitive data to open education and article processing charges (APCs).

Jatka lukemista ”Humanist in the world of data, researchers at academic institutes and open education in Kumpula – Think Open Blog in February”

Humanisti datamaailmassa: Datan pökerryttävä määrä

”Se määrä dataa, jota jokainen meistä nykypäivänä kerryttää, on historiallisesti täysin poikkeuksellinen. Jätämme jälkemme kaikkialle minne menemmekin.” Historioitsija ja Helsingin yliopiston kirjaston tietoasiantuntija Aleksi Peura pureutuu juttusarjansa toisessa osassa digitalisaatioon ja datan määrän kasvuun, joka vaikuttaa olennaisesti myös historiantutkimukseen – niukkuuden tieteen hukkuessa dataan tutkimusmetoditkin muuttuvat.

Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Datan pökerryttävä määrä”

Aineistonkeruuta eri kielillä – kokemuksia monikielisen kyselyn tekemisestä REDCap-alustalla tutkimuksessa koulun islamin opetuksesta

Mikä kyselyalusta on sopiva silloin, kun kerätty tutkimusaineisto sisältää sensitiivistä dataa? Miten rakennetaan tutkimukseen osallistuvan näkökulmasta mahdollisimman selkeä monikielinen kysely REDCap-alustalla? Nämä kysymykset olivat ajankohtaisia, kun väitöskirjatutkija Niina Putkonen valmisteli väitöskirjatutkimukseensa liittyvää monikielistä tutkimusta. Tämä on kaksiosaisen REDCap-juttusarjan toinen osa – avausosa luettavissa täällä.

Jatka lukemista ”Aineistonkeruuta eri kielillä – kokemuksia monikielisen kyselyn tekemisestä REDCap-alustalla tutkimuksessa koulun islamin opetuksesta”

Mikä on REDCap ja miksi juuri se voisi sopia tutkimusdatasi keruuseen – katsaus monipuolisen työkalun mahdollisuuksiin

Helsingin yliopistossa on ollut vuoden verran käytössä REDCap-ohjelma, joka on kehitetty erityisesti sensitiivisen tutkimusdatan keräämiseen. Monipuolinen työkalu taipuu monenlaiseen käyttöön, ja tässä blogiartikkelissa luodaan katsaus ohjelman erilaisiin ominaisuuksiin ja käyttöön tutkimuksessa. Kirjoittajina ovat Helsingin yliopiston REDCap-tuen asiantuntijat. Tämä on kaksiosaisen REDCap-juttusarjan avausosa – toinen osa luettavissa täällä.

Jatka lukemista ”Mikä on REDCap ja miksi juuri se voisi sopia tutkimusdatasi keruuseen – katsaus monipuolisen työkalun mahdollisuuksiin”

Onko tiede avointa kaikille? Katsaus tiedeinstituuttien tutkijoiden tilanteeseen

Tiedeinstituuttien tutkijoilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet toteuttaa tutkimusaineistojen avoimuutta kuin esimerkiksi korkeakoulujen tutkijoilla. Tiedeinstituuttien avoin tutkimusdata -hanke kartoitti avoimen tieteen nykykäytäntöjä, ja toi esiin muun muassa tutkimusinfrastruktuuripalveluihin liittyvät epäkohdat. Tutkijat Manna Satama ja Laura Nissin käyvät tässä blogiartikkelissa läpi tiedeinstituuttien tutkijoiden asemaa eri näkökulmista, ja he esittävät myös ratkaisuja nykytilanteen parantamiseksi.

Jatka lukemista ”Onko tiede avointa kaikille? Katsaus tiedeinstituuttien tutkijoiden tilanteeseen”