Avoin tiede ja tutkimusetiikka – vastakkainasettelusta vastuulliseen tutkimuskulttuuriin

Keskeisestä asemasta huolimatta tutkimusetiikkaa ja avointa tiedettä käsitellään usein toisistaan irrallaan. Tässä artikkelissa yliopistonlehtori Simo Kyllönen Helsingin yliopistosta tarkastelee tutkimusetiikkaa ja avointa tiedettä saman kolikon – korkeatasoisen tieteen – eri puolina. Tieteen avoimuuden ja etiikan läheinen suhde konkretisoituu, kun vastuullista tutkimuskulttuuria tarkastellaan hyvinä tieteellisinä käytäntöinä: myös avoin tiede pyrkii edistämään tutkimuksen luotettavuutta, rehellisyyttä ja läpinäkyvyyttä.

Jatka lukemista ”Avoin tiede ja tutkimusetiikka – vastakkainasettelusta vastuulliseen tutkimuskulttuuriin”

Avoimen tieteen alkuvuoden uutiskatsaus – ja muutama lukusuositus

Avoimen tieteen puolivuotiskatsauksen toinen osa nostaa esiin muutamia kiinnostavia uutisia ja lukusuosituksia alkuvuodelta. Käsittelyssä on muun muassa Euroopan unionin neuvoston julkilausuma tieteellisestä julkaisemisesta ja uuden tekijänoikeuslain vaikutukset tutkimukseen. Tieteellisen julkaisemisen kulttuuria tarkastellaan eri kulmista. Seitsemän suuren kustantajan kanssa aloitettavat lehtineuvottelut tuovat omaa jännitystä syksyyn ja talveen. Puolivuotiskatsauksen avausosassa tehtiin yhteenveto alkuvuoden kotimaan tapahtumista.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen alkuvuoden uutiskatsaus – ja muutama lukusuositus”

Avoimen tieteen alkuvuosi kotimaassa: viitearkkitehtuurityötä, linjauksia ja tiedelehtien rahoitusehdotus

Avoimen tieteen puolivuotiskatsauksen avausosa summaa kotimaan tapahtumat. Avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) verkostossa on alkuvuoden aikana muun muassa julkaistu tutkimusmenetelmien avoimuutta koskeva linjaus ja ohjeet FAIR-periaatteiden soveltamiseen tutkimuksessa sekä viety tulevaisuuden kannalta keskeistä avoimen tieteen viitearkkitehtuurityötä eteenpäin. Elokuussa tehtiin myös kotimaisten tiedelehtien rahoittamiseksi ehdotus, joka on syyskuun ajan kommentoitavana. Puolivuotiskatsauksen toisessa osassa luodaan katsaus alkuvuoden muihin uutisiin ja lukusuosituksiin.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen alkuvuosi kotimaassa: viitearkkitehtuurityötä, linjauksia ja tiedelehtien rahoitusehdotus”

”Ilman julkista rahaa tiedejulkaiseminen ei pyöri” – näkemyksiä kotimaisten tiedelehtien avoimesta julkaisemisesta

Kotimaiset tieteelliset lehdet ovat siirtyneet kiihtyvää vauhtia avoimiksi. Millaisia kokemuksia avoimuuteen liittyy ja miten se on muuttanut lehtien toimitusprosesseja? Miten muutos on näkynyt lehtien saavutettavuudessa ja vaikuttavuudessa? Millaisia haasteita tai huolia avoimeen julkaisemiseen liittyy? Tässä artikkelissa näihin kysymyksiin on haettu vastauksia viiden kotimaisen open access -tiedelehden päätoimittajalta. [Artikkelia on päivitetty 25.8.2023.]

Jatka lukemista ””Ilman julkista rahaa tiedejulkaiseminen ei pyöri” – näkemyksiä kotimaisten tiedelehtien avoimesta julkaisemisesta”

Open science develops when practical solutions support researchers – interview with Mikko Tolonen

Think Open 2018 revisited! The first article in the blog on 7 May 2018 was a dialogue interview between vice rector Jouko Väänänen and associate professor Mikko Tolonen. The article covered open science themes extensively. In the new review of the debate five years ago, Tolonen highlights the importance of practical solutions in promoting open science, and he uses the DARIAH-FI network as an example.

Jatka lukemista ”Open science develops when practical solutions support researchers – interview with Mikko Tolonen”

AVOTT on jatkanut ATT:n viitoittamalla tiellä – Suomi on luonut oman mallinsa avoimen tieteen kansalliseen yhteistyöhön

Think Open 2018 – avauskuukauden blogijutut uudelleentarkastelussa! Blogin kolmas juttu 29. toukokuuta 2018 on uutinen Avoimen tieteen ja datan toimenpideohjelmasta, johon sisältyy myös avoimen tieteen kansallisen koordinaation aloittaminen Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) johdolla. Kuluneet viisi vuotta ovat olleet tarmokasta ohjelman toteuttamisen aikaa. TSV:n avoimen tieteen sihteeristöön kuuluvan Ilmari Jauhiaisen mukaan kahdeksankohtaisesta ohjelmasta vain avoimen tieteen rahoituksen varmistaminen on jäänyt – toistaiseksi – kartoittamattomaksi kohdaksi.

Jatka lukemista ”AVOTT on jatkanut ATT:n viitoittamalla tiellä – Suomi on luonut oman mallinsa avoimen tieteen kansalliseen yhteistyöhön”

Avoin tiede kehittyy, kun ratkaisut tukevat tutkijoiden toimintaa – haastattelussa Mikko Tolonen

Think Open 2018 – avauskuukauden blogijutut uudelleentarkastelussa! Blogin ensimmäinen juttu 7. toukokuuta 2018 oli avoimen tieteen teemoja laajasti kartoittanut dialogihaastattelu vararehtori Jouko Väänäsen ja apulaisprofessori Mikko Tolosen välillä. Tolonen nostaa viiden vuoden takaisesta keskustelusta esiin erityisesti käytännön ratkaisujen merkityksen avoimen tieteen edistämisessä, ja mainitsee esimerkkinä DARIAH-FI-verkoston.

Jatka lukemista ”Avoin tiede kehittyy, kun ratkaisut tukevat tutkijoiden toimintaa – haastattelussa Mikko Tolonen”

Tekstiä tuottava tekoäly ja tieteen avoimuus

Keskusteluun kykenevä tekoäly on tehnyt tekoälyn kehittymisen hyvin konkreettiseksi. Harppaukset ovat herättäneet paljon keskustelua tekoälyn kehityskaarista ja sen vaikutuksista esimerkiksi työelämään, opiskeluun tai tieteeseen. Läpinäkyvyyden näkökulmasta generatiivisiin tekoälyihin liittyy avoimia kysymyksiä, jotka ovat keskeisiä tiedon laadun arvioimisessa: Millä logiikalla kontekstia tulkitseva kielimalli valitsee sanoja tekstiinsä? Mihin lähteisiin tekoäly perustaa vastauksensa? Millä tavalla tekoäly arvioi lähdeaineistojen laatua ja luotettavuutta? Tutkitun tiedon painoarvoa tekoälyratkaisuissa ei usein tunneta – tieteellisen tiedon avoimuudella (open access) voisi olla tässä oma merkityksensä.

Jatka lukemista ”Tekstiä tuottava tekoäly ja tieteen avoimuus”