Helsingin yliopisto
Think Open Digest -verkkolehden uusin numero keskittyy tutkimusdatan hallinnan (RDM) ja datanhallinnan suunnittelun (DMP) perusasioihin. ”Tunne datasi” -erikoisnumero sisältää kuusi artikkelia, ja se on suunnattu kaikille tutkijoille – erityisesti niille, jotka eivät ole varmoja RDM:n ja DMP:n hyödyllisyydestä.
Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 3 – kymmenen blogiteemaa ja luetuimmat jutut
Avoimen tieteen vuosikatsauksen päätösosassa käydään läpi Think Open -blogisatoa. Teemoina nousevat esiin muun muassa avoin opetus eri muodoissaan, aineistonhallinnan (RDM) perusteet, tutkimuksen arviointi ja tutkimusinfrastruktuurit. Lopuksi luodaan silmäys vuoden 2020 luetuimpiin blogiartikkeleihin. Avoimen tieteen vuosikatsauksen ensimmäinen (pääteemat) ja toinen osa (uutiset) julkaistiin viime viikolla.
Mistä apua aineistojen ja datan hallintaan?
Digitaalinen ympäristö asettaa tutkimukselle omat vaatimuksensa. Tutkijan on tunnettava muun muassa lainsäädännön uusimmat kiemurat ja osattava valita datan suojaamiseen sopivat tietotekniset ratkaisut. Tutkijaa ei kuitenkaan jätetä yksin, sillä datanhallinnan tueksi Helsingin ylipistolla on tarjolla lukuisia palveluja.
Jatka lukemista ”Mistä apua aineistojen ja datan hallintaan?”
Suunnittelusta apua tehokkaaseen tutkimusaineistojen ja -datan hallintaan
Datanhallinnan suunnittelu (DMP, data management plan) nähdään valitettavan usein taakkana ja byrokraattisena prosessina. Sitä se ei kuitenkaan ole. DMP on erinomainen tutkijan työkalu, joka auttaa muun muassa tutkimusprosessin valmistelussa ja potentiaalisten riskien tunnistamisessa. Datanhallinnan suunnittelulla on myös merkittävä pedagoginen potentiaali, ja DMP:n avulla tutkimusorganisaatiot voivat kehittää tutkimuksessa tarvittavia palveluita tutkijoiden tueksi.
Jatka lukemista ”Suunnittelusta apua tehokkaaseen tutkimusaineistojen ja -datan hallintaan”
Miksi suunnitella tutkimusaineistojen ja -datan hallintaa etukäteen?
Mikään aineistonhallinnan osa-alue ei ole merkityksetön, ja jokaista on tarpeen tarkastella ja suunnitella hyvissä ajoin etukäteen. Huonoon suunnitteluun liittyy riskejä, jotka voivat aiheuttaa ongelmia tutkimusprojektin kannalta. Tunne datasi- artikkelisarjan neljäs osa pureutuu siihen, miksi datanhallinan suunnittelu on niin tärkeää.
Jatka lukemista ”Miksi suunnitella tutkimusaineistojen ja -datan hallintaa etukäteen?”
Miksi hallita tutkimusaineistoja ja -dataa?
Sarjan ensimmäisissä osissa käsittelimme, mitä tutkimusaineistojen ja -datan hallinta on. Tässä osassa mietimme, miten aineistonhallinta on vuosikymmenien saatossa muuttunut ja millaisia vaikutuksia muutoksella on tutkimuksen tekemiseen.
Jatka lukemista ”Miksi hallita tutkimusaineistoja ja -dataa?”
Tutkimusaineistojen ja -datan hallinnan osatekijät
Tutkimusaineistojen ja -datan hallinnan tärkeimmät osatekijät ovat oman datan tunteminen ja kuvaileminen, eettisten ja oikeudellisten periaatteiden noudattaminen, datan suojaamiseen, tallentamiseen, jakamiseen, arkistointiin, avaamiseen ja julkaisemiseen liittyvien työnkulkujen ymmärtäminen. Tässä Tunne datasi -artikkelisarjan osassa tarkastelemme lähemmin aineiston- ja datan hallinnan keskeisimpiä osatekijöitä ja niiden suhdetta tutkimuksen perinteisiin työnkulkuihin sekä osin myös kotiorganisaation tarjoamiin peruspalveluihin.
Jatka lukemista ”Tutkimusaineistojen ja -datan hallinnan osatekijät”
Mitä on tutkimusaineistojen ja tutkimusdatan hallinta, RDM?
Uusi artikkelisarja johdattaa tutkimusaineistojen ja -datan hallinnan (RDM) perusteisiin. Tässä sarjan avausosassa kerrotaan, mitä RDM on, miksi se koskee jokaista tutkijaa ja miten RDM-elinkaari nivoutuu yhteen tutkimuksen elinkaaren kanssa.
Jatka lukemista ”Mitä on tutkimusaineistojen ja tutkimusdatan hallinta, RDM?”
Mitä sensitiivisen datan tallennukselle kuuluu vuonna 2020?
Sensitiivisen datan tallennustarpeet kasvoivat yliopistolla merkittävästi vuonna 2018 voimaan astuneen EU:n laajuisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) myötä. Sensitiivisen datan tallennus luonnistuu nykyisin Umpio-palvelun avulla, ja luvassa on myös uusia tapoja tallentaa ja jakaa aineistoa.
Jatka lukemista ”Mitä sensitiivisen datan tallennukselle kuuluu vuonna 2020?”
From raw data into FAIR – The journey of data at a SMEAR station, from instrument to the end user
”You should act like every measurement you start is going to continue forever, but the people in charge of the measurements and data flow would move on to different tasks the next week,” says Pasi Kolari, university researcher at the University of Helsinki. In this blog interview, Kolari, who works as a data liaison for SMEAR stations (Station for Measuring Ecosystem-Atmosphere Relations), sheds light on the real life challenges of collecting, processing and opening data. The article is part of the Think Open article series on open science research infrastructures.