Tutkijat tyytyväisiä EU:n avoimen julkaisemisen pilottirahoitukseen – rahoitusta voi hakea helmikuun 2018 loppuun

Tutkijat pitävät EU:n Post-Grant OA -pilottirahoitusta avoimeen julkaisemiseen enimmäkseen tervetulleena tukimuotona. Myös OpenAIREn hallinnoimaa tukiprosessia luonnehditaan pääosin sujuvaksi ja yksinkertaiseksi. Tämä selviää Helsingin yliopiston kirjaston tänä syksynä tekemässä kyselyssä, jossa tiedusteltiin kokemuksia vuonna 2015 alkaneesta FP7 Post-Grant Open Access Pilot -tuesta.

Kysely lähetettiin 12:lle julkaisutukea saaneelle suomalaiselle tutkimusprojektille. Ne julkaisivat vuosina 2015–17 kaikkiaan 16 tutkimusta, jotka saivat Post-Grant OA -tukea keskimäärin 1320 euroa julkaisua kohden. Kyselyyn vastasi seitsemän tutkijaa ja yksi rahoitushakemuksen laatinut tutkimushallinnon edustaja.

Sähköpostilla toteutetussa kyselyssä tiedusteltiin seuraavia asioita:

  • Mitä kautta saitte tiedon rahoitushankkeesta ja miksi haitte?
  • Millainen mielikuva hakuprosessista jäi? Hakisitteko uudelleen?
  • Mitkä seikat aiheuttivat eniten työtä? Miten kehittäisitte hakuprosessia?
  • Mitä vinkkejä teillä on niille, jotka ovat tekemässä hakemusta?

Tieto Post-Grant OA -rahoituksesta oli tullut enimmäkseen yliopiston erilaisten tukipalveluiden, kuten tutkimusrahoituksen palveluiden ja taloushallinnon kautta. Eräs tutkija mainitsi myös, että tieto oli tullut OA-kustantajan kautta.

Syyt Post-Grant OA -rahoituksen hakemiseen olivat moninaisia. Toisaalta tuotiin esiin, miten avoin julkaiseminen edistää tutkimustiedon leviämistä ja miten siihen kannustettiin projektissa (vrt. Open Access in FP7). Toisaalta Post-Grant OA -rahoitus palveli varsinaista tarkoitustaan: se tuki avointa julkaisemista, kun projekti oli jo päättynyt ja julkaisemiseen ei välttämättä ollut enää projektirahaa jäljellä. Eräs tutkija tiivisti asian näin: ”Kuulin tukimahdollisuudesta, kun tutkimusrahoituksen asiantuntijat lähettivät siitä sähköpostia. Siinä vaiheessa FP7-projektini oli jo päättynyt, mutta projektiin liittyvät viimeiset tutkimukset olivat vielä julkaisematta. Ilman tätä mahdollisuutta minun olisi pitänyt maksaa julkaisumaksut muiden projektien rahoituksesta.”

Post-Grant OA -rahoituksen hakemista pidettiin enimmäkseen sujuvana ja yksinkertaisena prosessina, ja sen katsottiin palvelevan hyvin tarkoitustaan. Hakuprosessin aikana tulleisiin kysymyksiin ja ongelmakohtiin sai vastaajien mukaan nopeasti apua joko omasta organisaatiosta tai OpenAIREsta. Moni korosti tämän tuen merkitystä. ”Hakemuksen ohjeet olivat erittäin selkeitä, ja verkkolomakkeiden täyttö helppoa ja nopeaa. OpenAIREn vastaavat virkailijat olivat hyvin auttavaisia, kun oli kysyttävää. Kyllä, hakisin uudelleen, jos olisin mukana tukeen oikeutetussa projektissa”, eräs tutkija arvioi. Muutkin hakuprosessiin tyytyväiset tutkijat ilmaisivat kiinnostuksensa hakea rahoitusta myös tulevaisuudessa, jos siihen olisi mahdollisuus. Kaksi kyselyyn vastannutta ilmoitti, ettei hakisi enää rahoitusta jatkossa, koska he pitivät hakuprosessia liian monivaiheisena ja työläänä saavutettuun säästöön nähden: ”Jos olisin yksittäinen tutkija, en hakisi uudelleen. Organisaation intressissä tällainen rahoitus pitäisi olla”, toinen vastaajista kertoi. Yksi vastaaja koki OpenAIRE-ohjeistuksen hankalana, vaikka hakuprosessi oli muuten sujunut melko kitkattomasti.

Vastaajilta kysyttiin myös, mitkä asiat he kokivat Post-Grant OA -hakuprosessissa kaikkein työläimmiksi. Laskuttaminen vaati selvästi eniten paneutumista. Laskuttamisessa työtä tuotti kustantajan informoiminen, laskutusohjeiden tulkinta ja laskun jakamiseen liittyvä ylimääräinen työ. ”Ohjeistus sieltä [laskutusta koordinoivan Athena Research Centren] suunnalta oli epäselvä ja jouduimme täydentämään hakemusta sekä lähettämään heille vielä erikseen alkuperäisen OA-maksua koskevan laskun”, vastaaja kertoi. Ylimääräistä vaivaa saattoi tuottaa myös alkurekisteröinti, hakemusliitteet tai lisenssineuvottelu kustantajan kanssa. Eräs vastaaja koki ongelmalliseksi tutkimuksen tallentamisen OpenAIRE-yhteensopivaan julkaisuarkistoon, kun oma organisaatio ei tätä vaihtoehtoa tarjonnut. Vastaajaa kehotettiin tallentamaan tutkimusartikkeli Zenodoon. Kaikkiaan viisi vastaajaa nosti esiin työläitä asioita hakuprosessista, mutta kolme heistä koki hakuprosessin kuitenkin kokonaisuutena helpoksi ja yksinkertaiseksi. ”Koko hakemuksen tekemiseen meni aikaa alle tunti”, eräs vastaaja kertoi.

Useimmat kyselyyn vastanneet kannustavat tutkijakollegoitaan hakemaan Post-Grant OA -rahoitusta, jos siihen on mahdollisuus. Muutamia vinkkejäkin tarjotaan. Hakijoiden kannattaa ottaa selvää oman organisaation tarjoamasta tuesta, jota löytyy ainakin tietopalvelusta ja kirjastosta sekä tutkimusrahoitukseen ja taloushallintoon liittyvistä yksiköistä. Ohjeiden huolellinen lukeminen säästää ylimääräiseltä vaivalta. Ja jos OA-julkaisumaksu on suurempi kuin Post-Grant OA -tuki, laskun jakamisen mahdollisuus on hyvä selvittää etukäteen kustantajan ja OpenAIREn kanssa.

Post-Grant OA -tukea avoimeen julkaisemiseen on mahdollista saada vielä 28.2.2018 saakka. Tuki on tarkoitettu nimensä mukaisesti päättyneiden FP7-projektien tutkimustulosten julkaisemiseen. Tuen edellytykset ovat ennallaan, ja niihin voi tutustua aiemmassa blogikirjoituksessa.

FP7 Post-Grant Open Access Pilot -tukea haetaan verkko-osoitteesta https://postgrantoapilot.openaire.eu/.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.