Tekijä: Pauli A Assinen

Julkaistu

OpenAIRE-Advanced avoimen tieteen puolestapuhuja ja edistäjä

OpenAIRE-projektit jatkuvat, kun vielä muutaman kuukauden käynnissä oleva OpenAIRE2020:n seuraaja OpenAIRE-Advance käynnistyi vuoden vaihteessa. Uuden projektin tavoitteita ovat:

  1. Optimoida OpenAIREn avoimen tieteen palveluja vastaamaan käyttäjien tarpeita. Tarkoituksena on tarjota tutkimuksen eri osapuolille näkymiä tutkimukseen liittyviin tietoihin (European Open Science Observatory).
  2. Mahdollistaa yleiseurooppalainen avoimen tieteen tukipalvelu, jossa keskeisessä roolissa ovat 34 NOADia (National Open Access Desk). NOADien tavoitteena on aktiivisesti edistää tieteen avoimuutta kansallisella tasolla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
  3. Vahvistaa avointa tiedettä tutkimusyhteisöissä. Työskentely tapahtuu kolmen kansallisen tutkimusinfrastruktuurin kanssa (Elixir-GR, EPOS-IT ja DARIAH-DE), joiden kanssa OpenAIRE toimii avoin-tiede-palveluna (open science-as-a-service) periaatteella.
  4. Edistää tieteellisen viestintäympäristön muutosta. Julkaisu- ja data-arkistot muodostavat perustan maailmanlaajuiselle verkostoituneelle ja hajautetulle avoimen tieteen infrastruktuurille, jossa OpenAIRE tukee uuden sukupolven arkistojen toiminnallisuuksien ja teknologioiden kehittämistä.
  5. Rakentaa maailmanlaajuinen avoimen tieteen verkosto. OpenAIRE toimii yhteistyössä eri puolilta maailmaa (Latinalainen Amerikka, Japani, Yhdysvallat, Kanada, Afrikka) olevien partnereiden kanssa tavoitteena yhdenmukaistaa politiikkoja, käytäntöjä ja palveluja mahdollistamaan maailmanlaajuinen yhteentoimiva tieteellinen viestintäekosysteemi (scholarly commons).
  6. Tuoda tutkimus laajempaan käyttöön yhteiskunnassa. Kansalaistiedettä edistetään 10000 koulun verkoston kautta ja teollisuutta lähestytään Open Innovation-ohjelmalla.
  7. Tehdä yhteistyötä EOSC-hub -projektin kanssa European Open Science Cloud -toteuttamisessa.

Jatkossa kerromme lisää OpenAIREn palveluista sekä NOAD-toiminnasta ja yhteistyöstä Suomessa.

Lähde: Empowering Open Science: Kick Off of the OpenAIRE-Advance H2020 project / https://www.openaire.eu/empowering-open-science-kick-off-of-the-openaire-advance-h2020-project

 

Julkaistu

Open Science Fair 2017 Ateenassa 6.-8.9.2017

Open Science Fair 2017 kokoaa avoimen tieteen parissa toimivat Ateenaan

Tapahtuman tavoitteena on edistää kestävää avointa tiedettä. Kohderyhminä ovat politiikkatason päätöksentekijät, rahoittajat, kustantajat, sisällön tuottajat, tutkimusinfrastruktuurit/yhteisöt, tutkijat, kirjastot, tutkimusorganisaatiot ja innovaattorit.

Kolmipäiväisen konferenssin aikana kuullaan asiantuntijaesityksiä ja käsitellään tieteen avoimuuden kysymyksiä ja haasteita ryhmätöissä, työpajoissa ja koulutussessioissa. Näyttääpä ohjelmassa ainakin alustavasti olevan datathonkin.

Tapahtuman järjestävät yhteistyönä neljä EU:n rahoittamaa konsortiota: OpenAIRE (www.openaire.eu), OpenUP (www.openup-h2020.eu), Foster (www.fosteropenscience.eu) ja OpenMinTeD (www.openminted.eu).

Lisätietoja

info@opensciencefair.eu

Ilmoitukset järjestäjien sivuilla

OpenAIRE: Announcing the Open Science Fair 2017 – 6-8 September, Athens

OpenUP: Announcing the Open Science Fair 2017

Open Science Fair 2017

Open Science Fair 2017-tapahtuman omat sivut (http://opensciencefair.eu/) ovat tätä kirjoitettaessa (9.5.2017) vielä keskeneräiset, mutta osoite kannattaa pistää muistiin ja seurata tapahtuman valmisteluja myös twitterissä #OSFair17

 

 

 

Julkaistu

Ilmaisia palveluja tutkimuksen tarpeisiin

Palveluja tutkimuksen eri tarpeisiin

Onko rinnakkaistallentaminen ongelmasi? Haluatko tietoa EU-rahoitteisesta tutkimuksesta ja sen tuloksista? Lisää näkyvyyttä organisaatiosi tutkimustuotoksille?

OpenAIRE-projekteissa on vuodesta 2009 lähtien kehitetty palveluja tieteellisen tutkimuksen eri osapuolille, tutkijoille, tutkimusta koskevan tiedon tarjoajille, tutkimushallinnolle ja rahoittajille. Ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena oli varmistaa, että eurooppalaisilla tutkijoilla on käytettävissään infrastruktuuri, joka tukee Euroopan komission rinnakkaistallentamispilottia. Tästä palvelutarjonta on laajentunut huomattavasti. Nykyisin palvelut perustuvat pääosin OpenAIREn tietokannan tietoihin yli19 miljoonasta julkaisusta (deduplikoituja) ja yli 45 tuhannesta datasetista, jotka on haravoitu yli 6000 tietolähteestä (tilanne 15.3.2017). OpenAIRE tarjoaa mahdollisuuden yhdistää eri lähteistä tulevaa tietoa analyyseja ja raportointia varten (Kuva 1).

Kuva 1. OpenAIRE tiedon kerääjänä, jalostajana ja levittäjänä. Lähde: OpenAIRE – An Open Knowledge & Research Information Infrastructure

Suomalaisen tutkimusta koskevat tiedot OpenAIREssa

Suomessa tutkijoilla on vaihtoehtoja julkaisujen rinnakkaistallentamiselle, siksi OpenAIREn tarjoama vaihtoehto, Zenodo, ei ole ensisijainen rinnakkaistallentamispaikka.

Suomessa on kuusi OpenAIRE yhteensopivaa julkaisuarkistoa: Aaltodoc Publication Archive, HELDA, JyX, LUTPub, Theseus ja University of Oulu Repository – Jultika. Näissä arkistoissa olevat julkaisut ja datasetit saavat lisänäkyvyyttä, kun ne on haravoitu OpenAIREn tietokantaan. Jos käytettävissä on riittävät tunnisteet, OpenAIREssa linkitetään julkaisut tutkimusdataan ja nämä molemmat rahoittajiin. Nämä tiedot ovat käytettävissä OpenAIREn raportointivälineiden ja rajapintojen kautta.

Avoimen julkaisemisen tueksi OpenAIRE on tukenut Open Peer Review modulin kehittämistä. Moduli on tarkoitettu käytettäväksi DSpacen kanssa.

Jos julkaisu-/data-arkistosi ei vielä ole OpenAIRE-yhteensopiva, niin ohjeet liittymiseksi löytyvät täältä https://www.openaire.eu/intro-data-providers.

Tutkimushallinnon ja rahoittajien tarpeisiin löytyy tietoa komission avoimen tieteen politiikasta sekä analyysi ja raportointivälineitä.

Tulossa olevia palveluja

Kehitteillä on muun muassa

  • Brokering-palvelu, johon rekisteröitymällä saa tietoa oman arkiston tietoihin liittyvistä linkityksistä ja linkkeihin liittyvistä päivityksistä
  • Tutkimusdatan anonymisointipalvelu, josta kerromme lisää, kun palvelun beta-versio julkistetaan.

OpenAIRE-organisaatio

OpenAIRE2020-projektissa suunnitellaan osan projektin tehtävien siirtoa perustettavalle organisaatiolle. Organisaatio voisi oikeussubjektina toimia projektia paremmin sopimuksiin perustuvissa yhteistyömuodoissa, esimerkiksi rahoitushauissa. Tähänkin palaamme asian edistyessä.

OpenAIRE työpaja – Impact and Measurement of Open Access

Työpaja järjestettiin Oslossa järjestäjinä OpenAIRE-projektin kanssa CERES (aiemmin CRIStin) ja HiOA. Työpajan tarkoituksena oli mahdollistaa nykytilan arviointi eri sidosryhmien kesken (tutkimusta tekevät organisaatiot, rahoittajat, kustantajat, tutkimushallinto, infrastruktuuripalvelujen tarjoajat), tilanteessa, jossa avoimen julkaisemisen tilastojen ja indikaattorien standardointi alkuvaiheessa. Tämä tilanne tulikin hyvin ilmi työpajan aikana. Ideoita ja kokeiluja OA:n vaikutuksista on useita, mutta kattava laajempi vaikuttavuuden mittaaminen vielä puuttuu.

Aiemmat OpenAIRE-työpajat: https://www.openaire.eu/workshops/

OpenAIRE-webinaarit: https://www.openaire.eu/webinars/

 

Julkaistu

OpenAIRE2020 toinen vuosi – eurooppalainen avoimen tieteen pilvi ja tutkimusdatan avoimuuden periaatteet

European Open Science Cloud

Vuosi sitten Roomassa järjestettiin työpaja, European Open Science Cloud for Research (EOSC) Workshop, jossa keskusteltiin siitä, mitä tarkoittaa EOSC. EU komission näkökulmasta EOSC on osa digitaalisia yhteismarkkinoita ja tahtotila EOSC-pilven kehittämiseen on vahva. Keskustelussa ei kuitenkaan tullut selkeää yhteistä näkemystä siitä, mitä EOSC tarkoittaa ja mitä sillä tavoitellaan.

Vuodessa asia on edennyt toteutuksen ensimmäiseen vaiheeseen. Horisontti 2020 haussa INFRADEV-04-2016 European Open Science Cloud for Research rahoituksen saaneen projektin käynnistystilaisuus järjestettiin tammikuussa 2017. The European Open Science Cloud for Research Pilot Project-projektin tavoitteita on projektin verkkosivulla kuvattu seuraavasti:

Specifically, it will

  • reduce fragmentation between data infrastructures by working across scientific and economic domains, countries and governance models, and

  • improve interoperability between data infrastructures by demonstrating how data and resources can be shared even when they are large and complex and in varied formats.

Tässä vaiheessa on vaikea arvioida, miten näitä asioita käytännössä edistetää, kun projektista on vielä aika niukasti tietoa saatavilla. Projektin nimessä ’Pilot’ antaa ymmärtää, että tavoitteena ei ole kovin kattava toteutus.

FAIR-periaatteet

Toinen viime vuoden suosittu avoimen tieteen aihe oli FAIR-periaatteet (Findable, Accessible, Interoperable, Re-usable). Vuonna 2014 Hollannista alkunsa saanut periaatelista oli usean seminaarin, työpajan ja muun kokoontumisen aiheena.

Yhtenä syynä tähän oli EU komission kesäkuussa julkaisema ’Guidelines on FAIR Data Management in Horizon 2020’, jonka liitteenä 1 on ’Horizon 2020 FAIR Data Management Plan (DMP) template’. Liiteen ohjeita tulisi soveltaa kaikkiin H2020-projekteihin, joissa tuotetaan, kerätään tai prosessoidaan tutkimusdataa. Soveltamisesta todetaan:

”This template is not intended as a strict technical implementation of the FAIR principles, it is rather inspired by FAIR as a general concept.”

Myös muut rahoittajat, esimerkiksi National Institutes of Health (NIH), ovat nostaneet FAIR-periaatteet avoimen tieteen osaksi.

FAIR-periaatteet ovat hienoja ja kannatettavia periaatteita, mutta niiden soveltamista pitää arvioida tapauskohtaisesti tieteenalakohtaiset käytännöt huomioon ottaen. Tällaisen työskentelyn pohjalta voitaisiin luoda ja jakaa tieteenalakohtaisia parhaita käytäntöjä.

Tutkimusdatan avoimuus oletukseksi H2020-projekteissa

Vuoden 2016 uutisia oli EU komission päätös laajentaa H2020 Open Research Data Pilot niin, että vuonna 2017 alkaville H2020 projekteille tutkimusdatan avoimuus on oletus. Perustelluista syistä tutkimusdatan voi edelleenkin jättää avaamatta. Lisätietoa aiheesta löytyy OpenAIRE:n sivulta Extension of the Research Data Pilot ja Liisa Ewartin Horisontti 2020 ajankohtaisinfon 1.12.2016 esityksestä Sopimusasiat.

OpenAIRE2020 tapahtumat Suomessa vuonna 2016

Osana OpenAIRE2020-projektia järjestimme elokuussa 2016 seminaarin Infrastructures and networking for Open Science. Seminaarista on kirjoitus OpenAIRE-blogissa.

Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen järjestämässä Nordic Open Science and Research Forum 2016 -foorumissa 21.11.2016  järjestimme työpajan otsikolla Research data infrastructures and services FAIR enough?

Alustuksena työpajatyöskentelylle Mari Kleemola Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta kävi läpi FAIR-periaatteet.

Työpajan tavoitteena oli arvioida FAIR-periaatteita. Osallistujat jaettiin neljään ryhmään, yksi kutakin FAIR-periaatetta kohti. Ryhmät kiersivät keskustelupisteillä, joita myös oli neljä. Keskustelupisteillä neljän tutkimuksen tukipalvelujen edustajat käsittelivät kunkin ryhmän kanssa FAIR-periaatteita käyttäen omia palvelujaan vertailukohtana. Mukana olivat Stina Westman, ATT-palvelut (AVAA, Etsin, IDA); Damien Lecarpentier, EUDAT; Jari Friman ja Kimmo Koskinen, OpenAIRE/Zenodo sekä Mari Kleemola, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.

Ryhmille annettiin muutamia periaatteiden arviointiin liittyviä kysymyksiä:

• How we recognize what is unfair?
• Can we analyze the degree of FAIRness?
• What is working? Which of the FAIR principles are easy to adopt?
• What is difficult? Which of the FAIR principles are the most difficult to adopt?
• What new ideas you got in discussions about FAIR-principles?
• To which questions you didn’t get answer in your discussions?

Työpajan tuloksia löytyy sivulta: Research data infrastructures and services FAIR enough?

Vuosi 2017?

Yhteistyö, yhteentoimivuus ja yhteensopivuus ovat avainsanoja tänä vuonna. Niitähän EOSC:ssä, FAIR-periaatteissa ja avoimessa tieteessä yleisemminkin tavoitellaan.

Seuraava OpenAIRE-tapahtuma on Oslossa 14.2.2017 järjestettävä

OpenAIRE Workshop – Impact and Measurement of Open Access

Julkaistu

OpenAIRE2020 ensimmäinen vuosi – FP7 post-grant rahoitusta ja tietoa H2020-ohjelmasta

OpenAIRE2020 ensimmäisen vuoden tapahtumia

Ensimmäinen vuosi OpenAIRE2020-projektista on takana. Toimimme projektissa Kimmo Koskisen kanssa National Open Access Desk (NOAD)-roolissa. Tarkastelen viime vuoden tapahtumia tästä näkökulmasta. Muusta OpenAIRE2020:n laajasta toiminnasta löytyy lisätietoa esimerkiksi OpenAIRE blogista ja –uutiskirjeestä.

Tärkeimpänä tehtävänä vuonna 2015 pidän tiedottamista FP7 post-grant Open Access Pilot– rahoituksesta. Lähetimme sähköpostia 118 FP7-projektille, joissa on suomalainen koordinaattori ja jotka ovat rahoituskelpoisia. Tiedotimme rahoitusmahdollisuudesta myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen EU-yhteyshenkilöille sekä EUTI:n kautta National Contact Point (NCP)-verkostolle. Pilotin perusteella on tarkoitus arvioida tällaisen rahoitusmuodon toimivuutta, siksi kaikki palaute pilotista on tervetullutta.

Tähän mennessä (3.2.2016) suomalaiset projektit ovat tehneet 8 rahoitushakemusta. Näistä viisi on saanut rahoitusta yhteensä 4927 euroa. Rahoitustiedot käyvät ilmi juuri avatuilta FP post-grant Open Access Pilot:in tilastosivuilta. Maakohtaisessa vertailussa Suomi on kokonaisrahoitusmäärän osalta yhdeksäs. Kaiken kaikkiaan pilotissa on maksettu 209 000 euroa APC-maksuja, kun koko rahoitus on 4 miljoonaa euroa. Ei siis tarvitse olla huolestunut rahoituksen riittävyydestä, kuten Pablo de Castro OpenAIRE blogissa toteaa. Kannattaa hakea rahoitusta pilotista!

EUTI:n järjestämässä Hanat auki Horisonttiin! jaoimme esitteitä, joissa on tietoa Horisontti2020-ohjelman julkaisujen ja tutkimusdatan avoimuuteen liittyvistä vaatimuksista ja OpenAIRE-työkaluista. Esitteet löytyvät OpenAIRE H2020 factsheets-sivulta

Välitimme syksyllä H2020-projektien suomalaisille koordinaattoreille, NCP-verkostolle ja EU-yhteyshenkilöille kutsun OpenAIRE2020-työpajaan “Sharing research data and open access to publications in H2020”. Muutamia suomalaisia osallistuikin tapahtumaan, jossa alustuspuheenvuorojen jälkeen pienryhmissä käsiteltiin, mitä julkaisujen avoimuuden mandaatti ja tutkimusdatan avoimuuden pilotti tarkoittavat käytännössä H2020-projektien näkökulmasta.

OpenAIRE2020-projektissa osallistuimme käynnistystilaisuuteen, yleiskokoukseen ja Region North NOAD kokouksiin. Edellä mainitussa työpajassa, LIBER-kokouksen yhteydessä järjestettyyn työpajassa ja OpenAIRE2020 webinaareista saimme lisätietoa projektin teemoista. Webinaarit ovat nauhoitteina nähtävissä OpenAIRE Webinars-sivulla. Tavoitteena näihin osallistumisissa on ollut kehittää omaa osaamista, verkostoitua ja vaihtaa kokemuksia kollegoiden kanssa.

Tulossa tänä vuonna

FP7 post-grant OA-viestintä jatkuu eli kuten viime vuonnakin lähetämme sähköpostia suomalaisille koordinaattoreille, joiden projekti päättyy tänä vuonna ja joiden projekti on rahoituskelpoinen. Rahoituskelpoisten projektien aikaikkunaa muutettiin vuodenvaihteessa niin, että rahoituskelpoisia ovat 1.1.2014 ja sen jälkeen alkaneet projektit, lisätietoa tästä FAQ FP7 post-grant Open Access Publishing funds – FAQ 2.

H2020-projektien suomalaisille koordinaattoreille lähetämme keväällä ja syksyllä yleistietoa H2020 julkaisujen ja tutkimusdatan avoimuusasioista. Tämä on osa OpenAIRE2020-viestintää, jonka kaikki NOADit toteuttavat.

Yhteistyötä kansallisella tasolla jatketaan EUTI:n/NCP-verkoston, Avoin tiede ja tutkimus-hankkeen sekä muiden H2020-ohjelman ja avoimen tieteen kanssa työskentelevien tahojen kanssa. Yhtenä vuoden tärkeimmistä yhteistyötavoitteista on kansallisen avoimen tieteen tilaisuuden järjestäminen. Siitä kerromme lisätietoa myöhemmin, kun tilaisuuden suunnittelu edistyy.

Yhteistyö OpenAIRE2020-projektissa jatkuu niin koko projektin osalta työpajoissa, seminaareissa ja yleiskokouksessa kuin myös pohjoimaisella tasolla NOAD-toiminnan koordinointina ja kokemusten vaihtona.

Tänä vuonna tulee olemaan myös enemmän tiedottamista OpenAIRE2020:n eri työpakettien edistymisestä, esimerkkinä työpaketti 1, jossa rakennetaan OpenAIRE:n pohjalta oikeussubjektia (legal entity). Tähän liittyen julkaistiin tarjouspyyntö tammikuun lopussa.

OpenAIRE on mukana visioimassa ”European Open Science Cloud” (EOSC) kehitystyötä. EOSC on osa EU:n komission digitaalisten yhteismarkkinoiden luomista. Aiheesta järjestettiin 5.2.2016 työpaja, jossa kerrottiin EOSC:n taustaa ja keskusteltiin tulevista toimenpiteistä ja riskeistä. Jatkoa seuraa ainakin siltä osin, että EOSC:n kehittämiseksi on tulossa oma H2020-haku INFRADEV-04-2016.

Lisätietoja: openaccess-info@helsinki.fi

Pauli Assinen

Julkaistu

OpenAIRE2020 FP7 Gold OA Pilot Workshop LIBER2015-konferenssissa

OpenAIRE2020 FP7 Gold OA Pilot Workshop LIBER2015-konferenssissa

Eurooppalaisten tutkimusyliopistojen järjestö LIBER (Ligue des Bibliothèques Européennes de Recherche/Association of European Research Libraries) järjesti vuoden 2015 konferenssin Lontoossa 24.-26.6.2015. Järjestäjänä toimi University of London. Paikalla oli lähes 500 osallistujaa 40 maasta. Suomalaisia oli mukana runsaasti. Osittain tähän vaikutti se, että vuoden 2016 konferenssi järjestetään Suomessa.

Pilottityöpaja

Konferenssin ohjelmaan sisältyi työpaja EC FP7 Post-Grant Gold Open Access Pilot Workshop. Työpajassa esiteltiin keväällä 2015 käynnistyneen FP7 Gold OA pilotin taustaa, tavoitteita ja toteutusta. Pilotissa rahoitetaan päättyneiden FP7-projektien kirjoittajamaksuja (APC).

Työpajan avasi Pablo de Castro, pilotin koordinaattori LIBERin organisaatiossa. Yleiskuvauksen lisäksi hän nosti esille asioita, joiden selvittämistä pilotti mahdollistaa, kuten:

  • yhdenmukaistaa keinoja hakukelpoisten projektien ja tutkijoiden tavoittamiseksi
  • selvittää tutkijoiden asenteita OA julkaisemista kohtaan
  • selvittää, miten erilaiset tutkimuksen rahoitusmallit eri maissa vaikuttavat pilotin vastaanottamiseen ja onnistumiseen
  • selvittää, miten kirjoittajamaksujen työnkulut soveltuu tutkijoiden maksamien kirjoittajamaksujen raportointiin ja miten kirjoittajamaksuja käsitellään eri tietojärjestelmissä
  • yhdenmukaistaa teknisesti kirjoittajamaksujen tiedonkeruuta eri organisaatioissa ja maissa

Kirjoittajamaksujen rahoitusmalleja

Kirjoittajamaksujen rahoitusmallit vaihtelevat huomattavasti maittain. Alkuvaiheen havaintojen perusteella rahoitusmallit on pilotissa jaettu kolmeen ryhmään:

  • Organisaatiot, joilla (melko) rajoittamaton Gold Open Access rahoitus, josta seuraa, että rahoitus ei rajoita tutkijan mahdollisuuksia valita missä hän julkaisee. Tämä on tilanne monessa organisaatiossa Isossa-Britanniassa ja Hollannissa.
  • Organisaatiot, joilla on rajoitettu Gold Open Acces rahoitus, esimerkiksi ei rahoiteta julkaisemista hybridilehdissä. Tämä on yleistä muun muassa Norjassa, Itävallassa ja Saksassa. Tämä malli on käytössä myös tässä pilotissa.
  • Organisaatiot/maat, joilla on niukasti tai ei ollenkaan keskitettyä Gold Open Access rahoitusta. Tämä on yleisin tilanne EU-maissa. Pilotti tarjoaa näille mahdollisuuden ja haasteen toteuttaa Gold Open Access kirjoittajamaksujen käsittelyn työnkulkuja, joista pilotissa on saatu kokemuksia.

Rahoitusmallien välillä on eroja esimerkiksi siinä, miten hyvin organisaatioissa ja kansallisella tasolla tiedetään paljonko kirjoittajamaksuja on maksettu ja kenelle.

Pilotista tiedottaminen

Paras tiedonlähde on OpenAIRE:n FP7 Gold Open Access pilot –sivu. Siellä voi tarkistaa onko FP7-projekti hakukelpoinen, rekisteröityä ja sisäänkirjautumisen jälkeen täyttää hakemuslomakkeen. Sivulla on myös mahdollista hakea hakukelpoisia projekteja organisaatioittain.

Harva tutkija tietää tästä pilotista ja edellä mainitun sivun olemassaolosta. Siksi tarvitaan tiedottamista asiasta. Työpajassa esitettiin kolmivaiheinen toimintamalli pilotin viestintään. Ensimmäinen vaihe on hakukelpoisten FP7-projektien tunnistaminen. Toisessa vaiheessa pyritään tavoittamaan ko. projektit www-sivujen kautta, sähköpostitse tai esittelemällä asiaa eri tilaisuuksissa. Kolmantena vaiheena suositellaan harkitsemaan tukipalvelua hakemusten täyttämiseen.

Esimerkkeinä esiteltiin Universität Wien ja University of Glasgow, joissa on tiedotettu sekä Open Access www-sivuilla (UW OA ja UoG OA) että sähköpostitse. Molemmissa tarjotaan myös tukea hakemuksen täyttämiseen.

Yhteistyö kustantajien kanssa

Pilotissa on tehty yhteistyötä kustantajien kanssa teknisiin standardeihin, työnkulkuihin, tiedottamiseen ja hallinnollisiin prosesseihin liittyen. Kirjoittajamaksujen tyyppisten muiden rahoitusmekanismien (non-APC –based Open Access journals) osalta on käynnissä selvitys, jonka pohjalta harkitaan rahoitusmahdollisuuksia vuoden 2016 alussa.

Tilanne Suomessa

Pilotista löytyy tietoa suomeksi tässä blogissa otsikolla Tukea EU-hankkeiden avoimeen julkaisemiseen – Gold OA Pilot. Tähän on viitattu myös EUTI:n uutiskirjeessä 11/15 olleessa uutisessa.

Olemme OpenAIRE2020-projektin NOAD-roolissa selvittäneet ne hakukelpoiset projektit, joissa on suomalainen koordinaattori. Näiden projektien yhteyshenkilöille on lähetetty sähköpostiviesti, jossa kerrotaan rahoitusmahdollisuudesta. Tähän mennessä on lähetetty sähköpostia 108 projektille. Jatkamme postituksia sitä mukaan, kun projektit päättyvät eli tulevat hakukelpoisiksi.

Olemme lähettäneet tiedon postituksista EUTI:n edustajille jaettavaksi edelleen Suomen kansallisten H2020 yhteyshenkilöiden NCP-verkostossa. Projektien saama viesti on lähetetty tiedoksi myös niille yliopistojen ja tutkimuslaitosten EU-yhteyshenkilöille, joiden yhteystiedot löytyvät EUTI:n yhteystiedot -sivulta.

Lisätietoja: openaccess-info@helsinki.fi

Pauli Assinen