Omia videoita työstettäessä on hyvä huolehtia muutamista asioista alusta alkaen.
Kuvausasetukset
Verkkokäyttöön kuvattava materiaali kannattaa pyrkiä aina kuvaamaan ja työstämään p- eli progressive-muodossa (esim. 720p tai 1080p), muttei koskaan i-muodossa (1080i), sillä i-eli interlace-muoto on formaattina jäännös vanhojen kuvaputkitelevisioiden ajalta, mikä aiheuttaa digivideossa yleensä vain tahdistus- ja raidoittumisongelmia.
Toinen tärkeä huomio on yrittää pitää laatu (eli esimerkiksi bittivirta ja tiedostokoko) mielellään mahdollisimman hyvänä (=isona) niin kuvauksen kun editoinninkin ajan, sillä käytetty jakelupalvelu yleensä pakkaa videon lopulliseen muotoon ja näin ollen sitä ei turhaan itse kannata vielä pakata pieneen tilaan koska tiukemmasta pakkaamisesta koituva tilansäästö laskee laatua, mikä kuuluisi tehdä vasta viimeisessä vaiheessa (jottei julkaisupalvelu taas pakkaa jo pakattua videota jolloin laatu ennestään laskee).
Tallennusasetukset ja videoiden laatu iMovie- ja Movie Maker -ohjelmistoilla
iMovie ja Movie Maker –ohjelmistoilla tehtävien elokuvien laatuun vaikuttavista tekijöistä tärkein on koostettavan videomateriaalin laatu, eli minkä tasoinen on alkuperäisen lähdemateriaalin laatu. Tämä taas riippuu pitkälti kameran asetuksista tai mahdollisessa siirtovaiheessa tehdyistä valinnoista.
iMovie ja Movie Maker –ohjelmistot tarjoavat kuitenkin tiettyjä laatuun vaikuttavia vaihtoehtoja tallennusvaiheessa, kun lopullinen elokuva tallennetaan uudeksi tiedostoksi. Näistä merkittävin muuttuja on resoluutio, joka kertoo kuvapikseleiden määrän tallenteessa ja se ilmaistaan muodossa (leveys x korkeus). Mitä korkeampi resoluutio, sen tarkempi kuva. On huomioitavaa että resoluution kasvaessa myös elokuvatiedoston koko kasvaa. Käytettävän resoluution tulisi pääsääntöisesti vastata mahdollisimman lähelle käytettävän näyttölaitteen resoluutiota, joka voi olla esimerkiksi opiskelijan tietokoneen näyttö tai mobiililaite. Jos videossa on liian pieni resoluutio, kuva saattaa toistua kohtuuttoman pienenä tai epäselvänä. Yleensä video kannattaakin exportata parhaassa mahdollisessa laadussa (esim. 1080p) ja antaa jakelukanavan huolehtia lopullisista pakkausversioista.
iMovie ja Movie Maker tallentavat elokuvat .mp4-tiedostomuodossa (MPEG-4/H.264), joka on hyvin yhteensopiva erilaisten käyttöalustojen ja ohjelmien kanssa. On kuitenkin suositeltavaa tarkastaa eri tiedostomuotojen soveltuvuus ennakkoon käytettävien ohjelmistojen ja alustojen kanssa. Katso lisää ko. Ohjelmiston otsikon alta.
Lisälukemista (syvemmälle menevää tekniikkaa kiinnostuneille)
Verkossa julkaistavat videot tulee olla muodossa, mitä käytetty katselulaite tai -ohjelmisto osaa näyttää. Tähän on kiinnitetty erityistä huomioita yleisimmässä videojulkaisupalveluissa, joissa palveluun ladattava video automaattisesti pakataan uudelleen jakelumuotoon (tai muotoihin), jossa se on katseltavissa verkossa yleisimmillä mediasoittimilla. Tällaiseen de facto- jakelustandardin asemaan on viime vuosina noussut .mp4-tiedostoon paketoitu h.264-kuva ja AAC-ääni, mitä lähes kaikki modernit ohjelmat (IE, CHrome, Firefox, Safari, Opera), mobiililaitteet (iPhone, Androidit, WP) ja muutkin medialaitteet (Chromecast, AppleTV) osaavat toistaa. Avoimen lähdekoodin puolella suosituin videoformaatti on .webm, jota mm. Chrome, Firefox ja Opera tukevat. Kuten edellä sanottu, levittäessä videoita palvelun kautta, palvelu usein huolehtii tästä viimeisestä pakkaamisesta vieläpä tehden videosta monta erilaista versiota (HD versio hyville yhteyksille ja matalampilaatuinen pienempi versio hitaille yhteyksille).
Videon pakkaustavan lisäksi on olemassa useita erilaisia tekniikoita itse videotiedostojen jakamiseen verkon ylitse; iPhonen ja uudempien Androidien tukema HLS, vanhempien verkkoselainten Flash, uudempi HTML5:n video-tagi jne. Jotkut edellä mainituista soveltuvat vain tallenteiden esittämiseen, toiset myös suorien lähetysten.