Chilinsiemeniä

Huomasin hiljattain, että viimeisestä blogikirjoituksestani on kulunut puolisen vuotta. Tauko kirjoittamisessa ei ole ollut tietoinen valinta, eikä kyse edes ole siitä, ettei kirjoittamiseen riittäisi kiinnostusta. On vaan käynyt niin, että perhe-elämässä tapahtuneet muutokset ovat pitäneet ajatukseni vallassaan ja haasteellisen työn tuomat kiireet pitäneet huolen siitä, että varsinaista vapaa-aikaa on jäänyt hyvin vähän. Näistä syistä jouduin myös jättämään Avoimen yliopiston opinnot kesken, vaikka verkkoviestinnän perusopintokokonaisuus kiinnostikin kovasti ja olisin sen halunnut suorittaa.

Jo aiemmin pohdiskelin sitä, voiko kiireisessä elämäntilanteessa mennä opintojensa osalta tietoisesti ”alta riman”. Tai saako toisaalta luovuttaa, jos tietää, että pystyisi paljon parempaan? Nämä ovat asioita, jotka jokaisen täytyy ratkaista itse omalla kohdallaan. Minusta ei ainakaan tunnu siltä, että olisin jättänyt opinnot kesken sellaisesta syystä, jota tulisin myöhemmin katumaan. Omat rajat on hyvä ymmärtää, koska kukaan ei voi tehdä enempää kuin sen, mihin voimia riittää. Kiinnostavia opintoja on mahdollista suorittaa milloin tahansa elämän aikana, ja toisaalta omiin mielenkiinnon kohteisiin voi tutustua muillakin tavoin kuin opiskelemalla.

Kevätaurinko lämmittää jo heräilevää luontoa, ja kevään kynnyksellä mielessäni alkoi itää ajatuksia siitä, mitä uutta ja kiinnostavaa voisikaan kokeilla. Sain ystävältä chilin ja paprikan siemeniä, ja kylvöpuuhista innostui koko perhe. Yhdessä lasten kanssa siementen itämistä on ollut jännittävää seurata, ja ensimmäisten sirkkalehtien ilmestyminen oli aidosti palkitseva kokemus. Kaikilta on vaatiinut malttia odottaa itämisen ihmettä, kaikki ovat saaneet jaettuja onnistumisen elämyksiä ja tieto siitä, että taimilla on vielä edessään paljon uusia vaiheita ennen kuin pääsemme korjaamaan satoa takaa sen, että kiinnostus pysyy yllä jatkossakin. Ja sitten opetellaan uusia reseptejä!

Toivotan opintomenestystä niille, joiden opinnot Avoimessa yliopistossa jatkuvat, ja oppimisen iloa kaikille lukijoille arjen jokaiseen hetkeen.

2 Replies to “Chilinsiemeniä”

  1. Ritva,
    lämmin kiitos sinulle! Olemme saaneet seurata opiskeluasi ja elämääsi peräti 39 postauksen verran. Kun Elämää ja opintoja -blogi perustettiin tammikuussa 2010, olit juuri aloittamassa kehitysmaatutkimuksen opintoja. Silloin sinulla oli Perhosia vatsassa: http://blogs.helsinki.fi/opiskelu-avoimessa/2010/01/14/perhosia-vatsassa/

    Pienistä asioista syntyy usein se suurin ilo. Antoisia hetkiä kasvun ihmeiden parissa!

  2. Olet niin oikeassa, että oppimista voi tapahtua monissa eri paikoissa eikä opintojen lopettaminen ole välttämättä lopullista. Kaikella on oma aikansa ja paikkansa. Kannatan itse rentoa opiskelua ja jokaisen kannatta itse pohtia, milloin sille on aikansa ja paikkansa ja missä muodossa haluaa sitä tehdä. Vaihtoehtojahan riittää. Kiitokset hienoista blogikirjoituksistasi!

Comments are closed.