Kiinnostaisiko väestötiede? 

Itse hain viime kevään yhteishaussa muiden muassa sosiaalitieteiden maisteriohjelmaan väestötieteen opintosuuntaan ja pääsinkin sisään. Väestötiede on kirjaimellisesti väestöjä tutkiva tiede. Väestötieteessä käytetään määrällisiä aineistoja. Näin ollen koulutuksessa on myös vahva painopiste tilastomenetelmien käyttämisellä. Tällöin esimerkiksi voidaan tutkia syntyvyyttä, kuolleisuutta, muuttoliikettä ja siviilisäätyjä.  

Väestötieteen voisi asemoida tietyllä tavalla etnologian tai kansatieteen vastakohdaksi. Kuitenkin etnologia on kulttuurintutkimuksellinen humanistinen tiede, jossa käytössä on laadulliset tutkimusmenetelmät. Samoja asioita voi tutkia molemmissa, mutta lähtökohta on eri. Joka tapauksessa katsoisin molemmilla olevan annettavaa toisilleen.  Koska opiskelen myös kulttuurientutkimusta uskontotiede pääaineena Turun yliopistossa, olen ollut joillakin etnologiaa käsittelevillä luennoilla. Siinä kuitenkin tutkitaan enemmänkin ilmiötä ja asioita kulttuureihin liittyen, eikä niinkään väestöjä numeroiden kautta. Tilastotieteeseen verraten väestötieteessä ei pääpainopisteenä ole tilastot, vaan ihmiselämään kuuluvat väestötapahtumat. 

Mitä tarvitaan päästäkseen opiskelemaan väestötiedettä? 

On olemassa kolme eri mahdollisuutta. Voit hakea joko kandidaatti- tai maisteriohjelmaan koulutustaustasi huomioiden. Kandidaattiohjelmassa opiskellaan pääaineena sosiaalipsykologiaa, sosiologiaa tai yhteiskuntapolitiikkaa. Voit hakea yleisessä haussa tai avoimen yliopiston väylällä Opintopolun kautta.

Sen sijaan maisteriohjelmassa voi valita näiden edellä mainittujen lisäksi muiden muassa väestötieteen. Kuitenkin, jos sinulla on jo kandidaatin tutkinto joltakin alalta, voit hakea suoraan maisteriohjelmaan, jos sinulla on alempi korkeakoulututkinto ja sen lisäksi riittävästi sopivia sosiaalitieteiden opintoja sekä tutkimusmenetelmäopintoja. Opintopolusta saat lisätietoja. 

Väestötiedettä ja muita VTM-tutkintoa edistäviä opintoja avoimessa yliopistossa  

Väestötiedettä voit opiskella avoimessa yliopistossa 15 opintopisteen kokonaisuuden tai yksittäisiä opintojaksoja. Opetus on integroitu tutkinto-ohjelman opetukseen, joskin Terveyden sosiaaliset määrittäjät -opintojakso on kokonaan verkkokurssi. Tällä hetkellä tuon opintojakson lisäksi tulee keväällä vielä Väestö ja elinolot…-opintojakso, mikä on myös pakollinen väestötieteen opiskelijoiden maisteritutkinnossa. Lisäksi valinnaisiin opintoihin soveltuvia ovat vammaistutkimuksen opintojaksot, jotka olen itse suorittanut, sekä muutama muu yksittäinen opintojakso. Lisätietoa voit lukea myös avoimen yliopiston verkkosivuilta.

Näin ollen voi suorittaa etukäteen jopa 40 opintopistettä syventäviin opintoihin sopivia opintoja, mutta siinä ei ole kaikki. Tutkintoon voi mahduttaa muina opintoina yksittäisiä opintojaksoja tai jopa opintokokonaisuuden, joka on korkeintaan 35 opintopistettä. Näin ollen voit saada tehtyä avoimessa yliopistossa opintoja niin paljon, että sinulla on tehtävää vain 60 opintopistettä eli käytännössä yhden vuoden opinnot. Tästä puolet olisi maisteritutkielmaa ja toinen puolet väestötieteen opintoja, jotka ovat maisteriseminaareja ja lisäksi lähinnä tilastomenetelmällisiä opintoja. Lisää tietoa voit etsiä täältä valitsemalla sosiaalitieteiden maisteriohjelman.

Näin ollen kysyisin: kiinnostaisiko väestötiede? Itse ainakin olen kokenut väestötieteen hengen poikkeuksellisen mukavaksi ja opiskelijaystävälliseksi. Sen kautta voi päätyä erilaisiin työtehtäviin, kuten tutkijaksi tai järjestöpuolelle. Itse haaveilen aikuisopetuksen tehtävistä. 

1. Jukka