Author: Jukka T Väisänen

Olen vuonna 1977 syntynyt erityispedagogiikan ja sosiologian, pääaineopiskelija Turun yliopistossa sekä sukupuolentutkimuksen maisteriohjelman opiskelija Helsingin yliopistossa. Avoimessa yliopistossa opiskelen tällä hetkellä sosiaalipsykologian aineopintoja ja johtamista. Aikaisemmin (1997 - 2003) olen suorittanut ns. virkamiesruotsin, saksan tekstinymmärtämisen, espanjan peruskurssit sekä sosiaalipsykologian perusopinnot. Paljon muutakin, kuten aikuiskasvatustiedettä ja kulttuurihistoriaa, olen opiskellut. Aikaisemmalta koulutukseltani olen opistoasteinen vakuutustoiminnan yo-merkonomi.
Posted on

Paluu opintoihin

Olen viettänyt täysin toisenlaisen talven kuin olin kuvitellut. Ajattelin, että suoritan kuin liukuhihnalta opintoja Turun yliopistossa ja jotakin siinä sivussa täällä Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa. Valitettavasti ei käynyt niin.

Tammikuu vielä menikin aikomallani tavalla. Sen sijaan helmikuussa hiukan ennen kuun puoliväliä alkoi pientä yskää. Vatsa meni hiukan sekaisin. Ajattelin, että pieni flunssa onkin hyvä sairastaa nyt, koska opinnot ja kuntavaalikampanjani veisivät maalis-huhtikuussa aikaa. Voimakas kurkkukipu alkoi 15.2. ja jatkuikin tosi pitkään (eli viikkoja). Jotenkin merkityksellistä on se, että edellisenä päivänä valmistuin kasvatustieteen kandidaatiksi. Yskä oli jotenkin omituisen sitkeä – se hävisi kokonaan vasta vaaliviikolla.

Vaalit menivät ja omalla kohdallani ne menivät poikkeuksellisen surkeasti. Vajaa viikko myöhemmin kiirastorstaina aloin tuntea hammassärkyä ja ajattelin, että sinnittelen yli pääsiäisen. Kuinka sitten kävikään? Varhain ensimmäisen pääsiäispäivän aamuna huomasin oikean silmän näkökenttäni pienentyneen ja aamulla soitin päivystykseen ja sain pääsiäissunnuntain iltapäivälle ajan. Niinpä olin poski voimakkaasti turvonneena Turun yliopistollisen keskussairaalan päivystyksessä ja pian siitä juurihoidossa tai sen ensimmäisessä osassa. Viikon verran söin antibioottikuureja, joten ei liene ihme, että puhti on ollut poissa.

Tällä hetkellä viimeistelen sosiologiassa kandidaatin tutkielmaa. Lisäksi minulla on joitakin muita opintoja. Teen myös paluun tänne Helsingin avoimen yliopiston sosiaalipsykologian aineopintoihin. Ilmoittauduin verkkokurssille Monikulttuurisuus työelämässä. Tämän lisäksi on muutama verkkotentti, joita varten saan etsiä ja lukea kyllä aika monta kirjaa. Jättäisin näitä opintoja mielelläni tulevaisuuteen, mutta nämä opetussuunnitelmien muutokset eivät anna armoa. Haluan suorittaa sosiaalipsykologian aineopinnot loppuun sekä omaksi iloksi että sivuaineeksi valtiotieteiden maisterin tutkintooni. Lisäksi vastaan tuli pari mielenkiintoista erään toisen oppiaineen muuta kurssia, mutta niistä kerron enemmän, jos niistä edes toiseen päätän osallistua.

Ennakkotiedot tulevan lukuvuoden opinnoista julkistettiin eilen. Siellä oli varsin mielenkiintoisia opintokokonaisuuksia. Saa nähdä, mitä alan suorittaa syksyllä. Aika varmaa on, että jotakin yritän. Etenkin johtamisen pieni 15 opintopisteen opintokokonaisuus kiinnostaa, kuten myös viestinnän opintokokonaisuudet.

Kirjoittelen pitkin kesää kuulumisiani. Suosittelen jokaiselle myös kesäopintoja, joita on runsaasti tarjolla. Toivotan kaikille lukijoille mieluisaa kevättä ja oppimisen iloa.

 

Posted on

Jatkanko vai enkö jatka?

Hyvää alkanutta vuotta 2017! Henkilökohtaisista syistä johtuen blogikirjoitukset ja opinnot täällä Helsingin yliopiston avoimen puolella jäivät seisahtuneeseen tilaan. Koko syksy oli itselleni raskas ja rankka. Kevätkin tulee olemaan vauhdikas, sillä eräs aktiviteetti huhtikuun alkupuolella vaatii kunnon järjestelyjä.

Suurin kysymys lieneekin se, kuinka jatkan opinnoissani. Sosiaalipsykologian aineopinnot haluan saada valmiiksi. Sen sijaan joudun pohtimaan tarkasti, suoritanko yhteiskuntapolitiikan perusopinnot loppuun nyt vai en. Sosiaalipsykologiaa olisi aikomus suorittaa keväällä ja kesällä. Pelkona on vain se, että kesälle tulisi tehtävää liikaa, jolloin pahimmassa tapauksessa tulee ylikuormitus ja lopputuloksena vain keskeytyneitä kursseja tai huonoja kurssiarvosanoja. Molemmista lopputuloksista tulee lannistunut opiskelija. Nythän on poikkeuksellisesti kiire, sillä opinnot ja opintokokonaisuudet muuttuvat nyt täällä Helsingin avoimessa yliopistossa tämän lukuvuoden jälkeen.

Asiaan vaikuttaa myös muut opintoni, joita on paljon tiedossa. Itse asiassa en ole viettänyt päivääkään ilman opintojeni pohtimista. Turussa tein tenttiakvaariossa tenttejä jopa joulu- ja uudenvuodenaattoina! Lisäksi on muita suorituksia tekeillä, mutta ne ovat keskeneräisinä, joten niistä ei sen enempää tällä erää.

Tietenkin harmittaa todeta, että haikeudella joudun jättämään tulevaisuuteen haluamiani viestinnän opintoja. Kuitenkin sanonnan mukaan kaikelle on aikansa ja paikkansa. Siihen minäkin uskon vahvasti. Olisi myös ollut mukavaa suorittaa vammaistutkimuksessa ensi viikolla alkava opintojakso. Ehkäpä sinä, hyvä lukija, suuntaat juuri näille opintojaksoille.

Motivaatiota opintoihisi ja elämääsi toivottaa

Jukka

Posted on

Epäonnistumisen pelko ja sen toteutumisen tuoma pettymys

Aloitin innokkaana nyt kollokviona suoritettavan sosiaalipsykologian aineopintojen opintojakson. Ensitapaamisesta jäi todella mukava tunnelma ja olin innostunut. Kuitenkin samana päivänä olin saanut kiireellisesti suoritettavan toisen, sosiologian kandidaatin tutkielmaan liittyvän, tehtävän. Molemmat piti olla tehtynä alle 48 tunnin sisällä. Priorisointi on tärkeää, joten päätin valita pääaineeni tehtävän järjestyksessä ensimmäisenä. Sen sainkin tehtyä, mutta sitten aloin nähdä kirjaimellisesti tähtiä ja lisäksi tuli päänsärky – eli sain migreenikohtauksen. Sen vuoksi tehtävä jäi tekemättä ja osallistuminen istuntoon jäi siihen.

Seuraavalle kerralle pääsin valmistautumaan ihan mukavasti. Mutta seuraavalle kerralle asiat taas muuttuivat. Sain vatsani sekaisin jostakin syystä. Sen vuoksi en saanut tehtävää tehdyksi, enkä myöskään voinut lähteä tapaamiseen. Koska läsnäolovelvollisuus on olemassa, jouduin keskeyttämään tämän kollokvion liiallisten poissaolojen takia.

Pelkäsin jo etukäteen, etten tulisi onnistumaan tämän kurssin läpiviemisessä. Epäonnistumisen pelko ottaa vallan helposti. Se saattaa alitajuisesti vaikuttaa siihen, ettei opiskelu sujukaan. Kun tarpeeksi epäonnistuu, ei enää usko itseensä. Sitä tulisi välttää. Kun pettymyksiä tulee liikaa, on vaara joutua epäonnistumisen kehään ja saattaa käydä niinkin, että aikaisemmin se kaikista mielenkiintoisin aihe tuntuu kamalalta ja vastenmieliseltä. Ehkäpä paras mahdollinen keino välttää epäonnistumisen kehä on puhua asiasta omille sosiaalisille verkostoilleen.

Toisaalta kaikilla ei ole valmiita verkostoja. Silloin kannattaa etsiä tietoja netistä. Keskustelupalstoja on monenlaisia, joskin niissä saattaa majailla monenlaisia ihmistyyppejä. Jos asioista kertoo, suosittelen varovaisuutta sen suhteen, mitä kaikkea kertoo. Omia tunteitaan voi kuvailla ja asioita käsitellä. Kun saat asiasi kirjoitettua, voi opiskelu helpottua. Myös toisten vastaavista kokemuksista voi saada hyviä vinkkejä siihen, kuinka päästä pois tilanteesta.

Myös opettajiin ja opetuksen suunnittelusta vastaaviin henkilöihin kannattaa olla yhteyksissä, jos epäonnistumisen pelko kummittelee mielessä tai epäonnistuminen on tapahtunut. On muistettava, etteivät kaikki osaa välttämättä kannustaa sillä tavalla, mikä auttaa pelon tai epäonnistumisen selättämisessä. Mikäli sosiaaliseen verkostoosi kuuluu kavereita, jotka ymmärtävät opintojesi tärkeyden, kysy ainakin, jos voisitte keskustella asiasta.

Omalla kohdallani on toivoa, sillä sain siirron verkkotenttiin. Teen myös Johdatus sosiaalipolitiikkaan -verkkokurssia parhaillaan. Haluan uskoa, että onnistun näissä opinnoissani. Vaikka kaikki ei ole aina itsestä kiinni, motivaatio auttaa paljon. Kadonneen motivaation etsiminen tuottaa usein onnellisen oivaltamisen ja innostuksen löytämisen.

Menestystä opintoihin,

t. Jukka

Posted on

Sivuaineopiskelua Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa

Edellisellä kerralla kirjoitin siitä, miten kannattaa edetä unelmien tutkintoa kohti avoimen yliopiston kautta. Aikaisemminhan olen ollut tutkintotavoitteinen opiskelija, mutta nyt olen toista vuotta sivuaineita keräämässä. Olen aina halunnut jatkaa sosiaalipsykologian opintojani ja viime vuonna sitten koin ajan sopivaksi sosiaalipsykologian aineopintojen aloittamiseksi.

Tällä kertaa pohdin sivuaineopiskelua toisen yliopiston pääaineopiskelijan näkökulmasta. Vaikka omien yliopistojen tarjonnat on suositeltavaa hyödyntää, voi jonkin toisen yliopiston tarjonnassa olla sisältöjä, joita ei ole omassa yliopistossa tarjonnassa. Toisaalta joissakin yliopistoissa on opintoja, jotka ovat käytännössä samaa alaa, mutta näkökulma ja painopisteet eroavat.

Asun Turussa, josta on hyvät liikenneyhteydet Helsinkiin. Matkustaminen toki maksaa, mutta toisaalta silloin tulee opiskelun sosiaalinen puoli koettua. Verkkokursseja voi suorittaa eri puolilta Suomea ja ilmeisesti ulkomailtakin. Monessa oppiaineessa on tarjolla verkkotenttejäkin.

Mitä sitten suosittelen harkitsemaan tarjolla olevista oppiaineista, jotka voi suorittaa täysin etäopintoina? Katson asiaa turkulaisen kasvatus- ja yhteiskuntatieteilijän näkökulmasta, mutta muillekin nämä pohdinnat soveltuvat.

Mikäli hengellisyys kiinnostaa, voi verkko-opintoina lukea yleisen teologian perusopinnot, joka kaikkia käsittelevästä uskontotieteestä eronnee etenkin siinä, että siinä keskitytään kristillisyyteen. Sosiaalipsykologian perusopinnot voi suorittaa kokonaan verkko-opintoina. Se onkin erittäin sopiva sivuaine etenkin useimmille kasvatus- ja yhteiskuntatieteilijöille, sillä yhtymäkohtia tulee varmasti omaan pääaineeseen. Eri sosiaalipsykologian teoriat voivat antaa uuden lähestymistavan tulevaan omaan opinnäytetyöhön. Vanhenemisen tutkimuksesta voi opiskella perusopinnot käytännössä kokonaan etäopintoina, joskin siinä on huomioitava tenttipainotteisuus.

Itseäni kiinnostaa paljon myös viestinnän perusopinnot. Ymmärtääkseni ne auttavat ymmärtämään ympäröivää yhteiskuntaamme. Silläkin on yhteyksiä varsinkin moniin yhteiskuntatieteisiin ja työelämässä viestinnälliset taidot ovat arvostettuja. Henkilökohtaisesti kiinnostuin viime vuodenvaihteen tienoilla monipuolisista yhteiskuntapolitiikan perusopinnoista, jotka halusin tukemaan omia sosiologian opintojani. Nekin voi suorittaa täysin verkko-opintoina.

Moni kurssi yksinään hyväksyttäneen muihin opintoihin. Esimerkiksi vammaistutkimuksen peruskurssin voi suorittaa etäopintoina ja se antaa hyvää ja arvokasta tietoa vammaisuudesta yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Toinen hyvä yksittäinen kurssi voisi olla johtamisen peruskurssi, joka luennoidaan intensiivisesti kahtena peräkkäisenä viikonloppuna.

Nähdäkseni hyvällä tavalla monipuolinen ja erottuva tutkinto avaa mielenkiintoisia ovia työelämään. Erilaiset taidot ja tiedot herättävät uusia ajatuksia. Vaikka nämä opinnot vievätkin rahaa, ovat ne samalla sijoitus omaan tulevaisuuteen. Sen vuoksi kannustan tutustumaan tarkemmin Helsingin yliopiston avoimen yliopiston opintotarjontaan. Tärkeää on, että oma motivaatio vaikuttaa siihen, mitä sivuaineita valitsee.

t. Jukka

Posted on

Avoimen opinnoista kohti unelmien tutkintoa

Tiedän, että moni pohtii vielä sitä, miten voisi saavuttaa unelmansa opiskelupaikan yliopistossa. Avoimen yliopiston väylä on yksi hieno tapa. Aivan jokaisessa oppiaineessa ei ole tätä väylää, eikä edes avoimen yliopiston opintoja, mutta monissa se on olemassa.

Joissakin yliopistoissa avoimen väylän kautta voi hakea tutkinto-opiskelijaksi, jos on suorittanut kyseisen oppiaineen perusopinnot, jonkin sivuaineeksi sopivan oppiaineen perusopinnot ja esimerkiksi joitakin kieliopintoja. Useimmin kuitenkin vaaditaan pääaineen kohdalta myös vähintään hyvin tiedoin suoritetut aineopinnot ja riittävä määrä muita opintoja. Vaikka avoimen väylän opiskelijavalintaan liittyvät vaatimukset tarkistetaan vuosittain, muutokset ovat usein melko pieniä.

Haluan rohkaista jokaista ottamaan askeleet kohti unelmien opiskelualaa. Vuosi avoimessa voi antaa hyvän pohjan valintakokeisiin. Esimerkiksi valtio- tai yhteiskuntatieteellisiä oppiaineita lukeva hyötyy suurella todennäköisyydellä läheisestä opinalasta. Käytännössä sosiologiksi haluavan kannattaakin valita sosiologian lisäksi esimerkiksi sosiaalipsykologiaa, valtio-oppia tai yhteiskuntapolitiikkaa, koska nämä kaikki sivuavat sosiologiaa. Muita suosituksiani voi kysellä kommenteissa.

Itse pääsin erityispedagogiikan pääaineopiskelijaksi Turun yliopistoon avoimen yliopiston väyläopintojen kautta, kun olin suorittanut siitä perus- ja aineopinnot sekä muita opintokokonaisuuksia että kieli- ja viestintäopintoja. Myöhemmin onnistuin saamaan myös sosiologian pääaineoikeuden pääasiassa avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen ansiosta.

Kieli- ja viestintäopintojen suorittaminen kannattaa avoimessa yliopistossa. Tällöin on hyvä mahdollisuus saada korvatuksi ne sitten, kun pääsee sisälle yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Kuitenkin korvaavuudet ovat aina opiskelupaikkakohtaisia. Näistä korvaavuuksista kannattaa kysyä etukäteen, jotta ei tule pettymystä sitten, kun on unelmien opiskelupaikan saanut.

Mitä kannattaa nyt tehdä, jos haluaa alkaa koota a) avoimen väyläopinnot tai b) tulevaisuuden tutkinnon osia kasaan? Tässä on luettelo, miten voi edetä:

  1. a) Tarkasta, onko haluamassasi opiskelupaikassa avoimen yliopiston väylää. Muista myös, että jokin toinen yliopisto saattaa tarjota haluamasi paikan pienemmillä vaatimuksilla.
    b) Tarkasta, mitä haluamassasi opiskelupaikassasi vaaditaan tutkintoon pääaineessa, sivuaineissa, kieli- ja viestintäopinnoissa sekä muissa opinnoissa.
  2. a) ja b) Voit katsoa, tarjoaako jokin yhteistyöoppilaitos  sinulle sopivia opintoja riittävästi.
  3. a) ja b) Harkitse erityisesti kansanopistolinjoja, joissa tarjotaan näitä alasi opintoja tai lähiopintoja. Usein suoritetut opintokokonaisuudet luetaan hyväksi eli korvataan tutkintoon sivuaineiksi. Jos haluamaasi opintokokonaisuutta ei ole tarjolla muuten kiinnostavalla opintolinjalla, kannattaa tiedustella, onko mahdollista sisällyttää haluamasi opintokokonaisuus linjaopintoihin.

Joku saattaa ihmetellä, miksi suosittelen kansanopistolinjojen opintoja. Syyt ovat sekä taloudellisia että sosiaalisia. Niiden kautta voi saada opintotukea, koska ne ovat toisen asteen koulutusta. Toinen, omasta mielestäni vielä tärkeämpi syy on se, että niiden kautta usein tutustuu samaan lopputulokseen pyrkiviin ja samanhenkisiin ihmisiin, joista voi tulla hyviä ja tärkeitä ystäviä tai kavereita. Tämä sosiaalinen syy toki koskee myös avoimen yliopiston normaaliopetusta. Yhdessä oppiminen on iloinen asia.

Iloa ja voimia opintojen etsintään ja työstämiseen,

t. Jukka