Tag: avoin yliopisto

Posted on

Human Being vai Human Doing?

Asetin yhdeksi vuorotteluvapaani tavoitteeksi opetella olemaan vain olemassa. Ensimmäinen kuukausi meni alkusyksystä hienosti. Olin vaan ja menin minne nokka näytti, ilman tavoitteita ja päämääriä. Syksyn pimetessä alkoi kuitenkin tekemättömyys ja päämäärättömyys ahdistaa. Onneksi keksin Avoimen yliopiston ja psykan opinnot. Opiskelu ei ole työllistänyt liikaa, mutta on ollut jotain, mitä tavoitella.

Ihmisaivoille lienee luontaista tavoitella aina jotakin. Muuten menee epämääräiseksi haahuiluksi. Ja jos on liikaa aikaa ja liian vähän tekemistä, ei meinaa saada sitä vähääkään aikaiseksi. Nyt ymmärrän hyvin, mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että yksi työttömyyden pahimpia ongelmia on se, että ihmiset passivoituvat.

Mietin, kuinka paljon tässä on kysymys omasta luonteestani ja kuinka paljon yleismaailmallisesta ilmiöstä? Kaipa tässäkin on ihmisten välisiä eroja. Persoonallisuupsykan harjoitustyötä tehdessäni löysin mielenkiintoisen havainnon ekstroverteistä ja introverteistä ihmisistä. On viitteitä siitä, että fysiologinen peruskiihotustila on luonnostaan korkeampi introverteilla ja matalampi ekstroverteillä. Tämän vuoksi ekstrovertit tarvitsevat enemmän ja voimakkaampia kiihokkeita kyetäkseen saavuttamaan optimaalisen olotilan. Siksi he viihtyvät hyvin esim. sosiaalisissa ja aktiivisissa tilanteissa, kun taas introverteilla nämä tilanteet saattavat nostaa kiihotustason liian korkeaksi ja aiheuttaa ahdistusta. (* … Tuli mieleen, että osaavatkohan introvertit myös nauttia pidempään pelkästä olemassa olosta?

*) Lähteenä: Pervin L.A.: The Science of Personality, 2003

Posted on

Päätinpä lukea pääsykokeisiin… Ja lopettaa lukemisen

Innostuin niin Avoimen psykologian opinnoista, että päätin alkaa lukemaan psykan pääsykokeisiin. Kaksi kuukautta jaksoin tankata 450-sivuista tilastotieteen opusta. Eilen printtasin netistä kokeeseen tulevat 10 artikkelia ja niitä silmäiltyäni alkoi näyttää kirkkaalta: Tämä ei olekaan minun juttuni. Artikkelit olivat mm. aiheista Psykofysiikka, Magnetoenkefalografia ja Ihmisaivojen peilausjärjestelmät. Tuli olo, että tämä ei kyllä ole sitä, mitä minä haluan opiskella. Se psykologia, josta minä olen kiinnostunut, ei ole fysiikkaa, tilastotiedettä eikä biologiaa. Voinemme todeta, että pääsykoemateriaali toimi tarkoituksensa mukaisesti: Karsi pois ne, jotka eivät syystä tai toisesta sovellu alalle. Ja luojan kiitos on avoin yliopisto – siellähän voin suorittaa psykasta perusopintojen lisäksi aineopinnotkin!

Päätöstä eilen pohtiessani mielessä pyöri monta asiaa. Päällimmäisenä vaivasi se, että ehdin käyttämään meneillään olevasta vuorotteluvapaastani kaksi kuukautta tähän lukemiseen. Lisäksi nolotti, että ehdin jo kertoa niin monelle lukevani psykan pääsykokeisiin. Tarkemmin pohdittuani tulin siihen tulokseen, että tämä on ollut minulle erittäin tärkeä prosessi läpikäydä. Eipä tarvitse myöhemmin pohtia, olisiko pitänyt. Muistui mieleeni myös aiemmista taloustieteen opinnoistani käsite “uponneet kustannukset”. Tulevaisuuden päätöksiä ei koskaan tulisi perustaa siihen, mitä on jo menneisyydessä tullut tehtyä. Vain tulevaisuus on edessä ja elämättä… Ja so what, jos olen kertonut muille ihmisille lukemisestani. Minullahan oli  hyvin perusteltu syy lopettaa lukeminen.

Ehdin lukemisputkeni aikana pohtimaan myös moraalisia kysymyksiä: Olisiko minulla oikeus viedä joltain nuorelta opiskelupaikka, kun minulla on jo yksi korkeakoulututkinto ja hyvä työpaikka? Tähän en löytänyt yhtä oikeaa vastausta. Toisaalta se on väärin, mutta ihmisellä pitää kai olla oikeus myös muuttaa elämänsä suuntaa vielä “keski-iässäkin”.

Mutta kuulkaas – nyt paistaa upea keväinen aamuaurinko ja minulla on vielä vuorotteluvapaastani neljä kuukautta jäljellä. Taidanpas lähteä Kaivarin rantaan kävelemään ja aurinkoon lueskelemaan – ilman tavoitteita ja päämääriä!

Posted on

Jawohl! Kyllä!

Viimeinen verkkoviestinnän perusopintoihin kuuluva tentti on nyt suoritettu, ja perusopinnot näyttäisivät olevan kokonaan takanapäin. Viimeistä tenttitulosta joudun kuitenkin odottamaan vielä jonkin ajan, mutta uskoisin silti, että nämä kurssit ovat nyt takana. Hyvä niin.  Ei siksi, että ne eivät olisi olleet kiinnostavia, vaan siksi, että ne veivät kuitenkin aika paljon aikaa. Ja aina tämä johonkin käytetty aika on jostain pois. Tällä kertaa se oli pois ylimääräisestä vapaa-ajasta, jota muutenkin meillä kokopäiväisesti työssäkäyvillä ihmisillä on niukasti.

Mutta aina kun saa suoritetuksi jonkun kokonaisuuden, niin heti herää kysymys myös mahdollisesta jatkosta. Myönnän, että näin kävi minulle myös tällä kertaa. Tai no, oikeastaan jo kesken perusopintojen tarkastelin miltä mahdolliset seuraavat opintokokonaisuudet, eli aineopinnot, viestinnän osalta näyttävät.  No, myönnettäköön että kyllä ne minua kiinnostaisivat, mutta olen kuitenkin päätökseni tehnyt, että en ainakaan nyt heti opintojani viestinnän osalta jatka. Ehkä sitten myöhemmin.  

Kokonaan en kuitenkaan ole päättänyt jättää uuden opiskelemista, vaan pyrin kuitenkin useasti kehittämään itseäni erilaisilla itseäni kiinnostavilla kursseilla. Viimeisin näistä on tällä hetkellä avoimessa Kauppakorkeakoulussa parhaillaan kesken oleva kurssi Global Marketing Management, jolle osallistun. Tälle vuodelle ei kuitenkaan ole suunnitelmissa enää muita kursseja, vaan pidän nyt pienen tauon kursseista. Katsotaan sitten uudelleen keväällä, jos jotain kiinnostavaa löytyy ja aikaa riittää. Tai sitten myöhemmin. Olen huomannut myös sen tosiasian, että itsekin itseä kiinnostavia kirjoja lukemalla voi oppia jotain uutta. Mikäli lukuintoa siis riittää marssin kirjastoon.

Mutta mitä mielenkiintoista sitten verkkoviestinnän avoimen yliopistojen kursseilla sitten opin? Sainko jotain sellaista mitä lähdin viestinnästä hakemaan? Nyt jonkin aikaa opintojen päättymisen jälkeen mieleeni tulee ensimmäisenä toimittajan etiikkaan ja sääntöihin liittyvät asiat, jotka opiskelin opintokokonaisuuden alkupuolella. Niistä on tärkeää tietää, varsinkin jos haluaa tulevaisuudessa esim. toimittajaksi, mutta ne eivät olleet viestintäkokonaisuuden sellaista antia, jota minä tulin viestinnältä hakemaan. Itse viestintään liittyvät strategiat/ strategiset kysymykset olivat puolestaan kyllä kiinnostavia. Niitä kuin mielelläni. Mutta kaikkein parasta antia oli mielestäni opintokokonaisuuden viimeinen kurssi, joka käsitteli viestinnän instituutioita. Oli erittäin mielenkiintoista päästä lukemaan erilaisista viestintäinstituutioista, niiden kehityksestä ja ihmisten mediakäyttäytymisestä. Kurssi sisälsi ihan antoisaa tietoa, mikäli joskus työskentelisi vaikkapa markkinointiviestintä-/mediasuunnittelun parissa.  Se myönnettäköön, ettei kurssi sinällään mitään uutta ja ihmeellistä mediainstituutioista tuonut esille, mutta ainakin niihin suhtautuminen on osaltani hiukan muuttunut.

Nyt kun verkkoviestinnän perusopinnot on osaltani suoritettu, lopetan tämän blogin pitämisen myös tähän. Blogin kirjoittaminen oli kiva kokemus, ja sitä oli kiva tehdä myös teidän muiden kirjoittajien kanssa. Kiitän vielä kaikkia blogin lukijoita ja toivotan teille kaikille oikein hyvää loppusyksyä! Ja muistakaa, opiskeleminen kannattaa aina!

Posted on

Valinnanvaraa ja vaihtoehtoja riittää

Heräänkö nyt vai vähän myöhemmin? Menenkö tuttuun ja useimmiten käyttämääni lounasravintolaan vai menenkö jonnekin muualle? Otanko lounaaksi salaattia vai pastaa? Ostanko itselleni vielä jälkiruoaksi jotain pientä hyvää vai ajattelenko tulevaa rantakautta ja linjojani ja jätän kokonaan herkut ostamatta? Menenkö illalla jumppaamaan, otanko töistä palattuani pienet päiväunet, menenkö ulos ulkoilemaan, entä leffaan, entä katselenko pelkästään telkkaria, juoksenko kaupoissa etsimässä jotain uutta kivaa kevättä ajatellen, vai perehdynkö viestinnän lainsäädäntöön viestinnän politiikka ja sääntely- kurssin esseetä varten?

Kuten edellä mainitusta huomaa, kohtaamme päivittäin lukuisia erilaisia valintoja ja vaihtoehtoja. On vain valittava lukuisista erilaisista vaihtoehdoista itselle ne kaikkein sopivimmat ja mieluisimmat vaihtoehdot. Tarjontaa ja kilpailua kun on niin paljon. Toisaalta kova kilpailu tekee monet vaihtoehdot yhä paremmiksi. Useiden toimijoiden on oltava yhä parempia menestyäkseen kilpailussa. Muuten ne yksinkertaisesti putoavat pois pelistä ja eivät selviydy.

On huomattava, että myös eri oppilaitokset kohtaavat kovaa kilpailua oppilaistaan. Saadakseen parhaat mahdolliset oppilaat, niiden on luotava itsestään hyvä brändi. Pelkkä ulkoisen kuvan rakentaminen ei kuitenkaan riitä, vaan niiden on todella myös oltava itsessään hyviä. Muuten hyvä kuva sortuu.

Tällä hetkellä monet eri oppilaitokset ovatkin useiden ihmisten mielessä kun tavoitellaan pääsyä sinne omasta mielestä kaikkein parhaaseen oppilaitokseen omaa tulevaisuutta silmällä pitäen. Pääsykoekurssit ovat jo alkaneet, tai jotkut ovat vasta alkamassa, kirjastot ovat täynnä pääsykokeisiin pänttääjiä.  Kaikilla se sama tavoite silmissä: uusi kovasti haluttu opiskelupaikka.

Joka vuosi moni nuori jää kuitenkin ilman haluamaansa opiskelupaikkaa. Valitettavasti. Opiskelupaikat jaetaan periaatteella ”Nopeat syövät hitaat”.  Mutta omasta mielestäni hätä ei ole tämän näköinen. Aina löytyy vaihtoehtoja. Yksi hyvä ja erittäin kannatettava vaihtoehto on mennä töihin. Työkokemus ja työstä saatu palkka ei ole koskaan pahasta. Lisäksi tätä ns. välivuotta viettäessään voi entistä tarkemmin pohtia, että mitä oikein haluaa oikeasti tehdä työkseen isona, ja mikä se paras mahdollinen opiskelupaikka tätä työelämätavoitetta varten sitten todella on. Ja jos silti haluaa myös välivuotta viettäessään opiskella, niin sekin onnistuu! Avoin yliopisto tarjoaa tästä yhden erittäin hyvän esimerkin. Avoimessa yliopistossa pääset hyvin perehtymään tulevaisuudessa haluamaasi opiskelupaikan opintotarjontaan, ja ainahan on mahdollista päästä tutkinto-opiskelijaksi myös avoimen yliopiston väylän kautta. Ns. välivuosi ei taatusti järkevällä suunnittelulla mene hukkaan!

Ja mitä noihin omiin valinnan vaihtoehtoihini tälle illalle tulee, niin taidanpa tehdä sellaisen valinnan, että tällä kertaa sorrun taas katselemaan telkkaria ja ehkäpä myös hiukan ulkoilemaan.

Mukavaa kevätkeskiviikkoa kaikille!