Moikka!
Meidän ryhmän nimikkotutkimuksessamme on tutkittu suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanojen vertailtavuutta. Tutkimuskysymyksiä on kolme.
Aineistoa ei varsinaisesti kerätty tätä tutkimusta varten, vaan aineistoa on luonnollisesti kerätty, eli se oli olemassa jo ennen tutkimusta. Tutkijat saivat käyttöönsä Ylioppilastutkintolautakunnalta vuosien 2006–2009 ylioppilastutkintoarvosanat, jolloin kokelaita oli 131 089, joista 75 517 oli naisia ja 55 572 miehiä. Lisäksi aineistossa oli kevään 2012 kokelaita, joita oli yhteensä 31 595 (18 243 naisia ja 13 352 miehiä).
Kolmatta tutkimuskysymystä varten oli lisäksi kerätty 35:stä eri satunnaisesti valitusta koulusta 1997 opiskelijan (1147 naisia ja 850 miehiä) kurssivalinnat ja arvosanat. Tilastolliset analyysimenetelmät edellyttävät suurehkoa tapausten lukumäärää, joten meille heräsi kysymys, onko noin 2000 opiskelijan joukko riittävän kattava otos edustamaan koko populaatiota. Aineiston on oltava riittävän laaja, jotta sattuma ei vääristä tuloksia.
Tutkimuskysymyksiä 1 ja 2 varten ylioppilaskirjoitusten arvosanoille annettiin numeerinen arvo, joista laskettiin keskiarvo. Kysymystä 3 varten vastaava keskiarvo laskettiin kurssimääristä ja kurssiarvosanojen keskiarvoista.
Mielestämme aineisto on edustava, koska se kattaa kaikki Suomen näinä vuosina kirjoittaneet kokelaat. Lisäksi, tutkimuksen ajankohta oli suotuisa, sillä vuonna 2006 voimaan astunut tutkinnonuudistus lisäsi valinnan mahdollisuuksia kirjoitettavissa aineissa. Toisaalta täytyy muistaa, että aineistoa ei ole kerätty pitkältä aikaväliltä, joten mielestämme tästä saisi vielä hyviä jatkotutkimusmahdollisuuksia.
Aineistolla on pyritty vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
- Vaikeuttaako ylioppilaskirjoitusten ainevalinnat ylioppilaiden keskinäistä vertailtavuutta ja miten se vaikuttaa kolmannen asteen sisäänpääsy mahdollisuuksiin?
- Oliko havaittavissa systemaattista muutosta (2006–2012) kirjoitettavien aineiden valinnassa? Kertooko muutos siitä, että valintoihin on vaikuttanut mahdollisuus saada parempia arvosanoja helpommista aineista?
- Onko oppilaiden lukiokursseista ja ylioppilaskirjoituksista saamissa arvosanoissa koulujen välisiä eroja?
Tutkimuksessa käytetty aineisto mahdollisti mielestämme hyvin tutkimuskysymyksiin vastaamisen. Tosin aineisto on sekundäärinen, eli se on kerätty alun perin muuta tarkoitusta varten, joten tutkija ei ole saanut käyttöönsä juuri sellaista aineistoa, jonka pohjalta voisi vastata aukottomasti.
Jos tutkimuksessa olisi ollut esimerkiksi avokysymys omista ylioppilaskokeiden valinnoista, niin valintojen syyt eivät olisi pelkän olettamuksen varassa. Nyt tutkimuksessa oletetaan, että esimerkiksi muutenkin ”heikommat opiskelijat” valitsevat terveystiedon kirjoitettavaksi aineeksi vain saadakseen helpommalla hyvän arvosanan verrattuna esimerkiksi aineisiin, joita täytyy opiskella enemmän. Aineiston perusteella ei mielestämme voi päätellä, että se olisi ainoa syy. Esimerkiksi hyvinvointikulttuurin suosiota ei ole otettu huomioon. Monet ovat saattaneet kirjoittaa terveystiedon myös tähdätäkseen hyvinvointialalle.
Maanantaiterveisin,
Lukiotiimi
