Kurssin suoritustavasta

Tämä kurssi on suoritusmuodoltaan hyvin erilainen kuin muut. Halusin palata vielä näin toisen vuoden opiskelijana muiden ryhmäläisteni ajatuksiin siitä, miten hienoa on saada mahdollisuus suorittaa kurssi tähän tapaan; keskustellen ja yhteistyössä. Tutkijan ura tai tutkimuskäytännöt ovat harvoin sellaisia, että opiskelijat kiinnostuvat niistä. Luennoilla puhelimet ja edellisen yön unet vievät helposti huomion. Artikkelit jäävät kasvottomiksi, vain tekstiksi paperille. Yhteys tutkijaan tekee niistä konkreettista. Syventyminen artikkeliin näyttää myös sen valtavan, jopa vuosien työmäärän joka muutamaan sivuun on tiivistetty. Meillä ainakin tiimissämme kurssi ja oppimistehtävät ovat aiheuttaneet niin paljon keskustelua, että sille varattu aika on loppunut yleensä kesken. Keskustelua on myös mukava ollut jatkaa näinkin pitkän aikaa, vaikka aluksi kurssin pituus kuulosti liioitellulta.

Henkilökohtaisesti pidän myös kurssin reflektoivasta luonteesta. Meille ei kerrota suoraan ovatko vastauksemme oikein tai väärin. Olemme onneksi melkein aina tiimimme kanssa olleet erittäin tyytyväisiä oppimistehtäviemme lopputuloksiin, ja yleensä niissä näkyy myös koko tiimin työn jälki. Ajatukset prezi-esityksissä eivät ole kenenkään omia vaan yhteisiä. Toisaalta tämä aiheuttaa myös stressiä ensi viikon tutkijatenttiä ajatellen. Emme ole, tai ainakaan minä en ole, aivan varma olemmeko ymmärtäneet kaiken oikein. Toisaalta se on myös luultavasti tutkijatentin tavoite; diskurssi ja toivottavasti lopulta yhteisen ymmärryksen löytäminen noviisin tieteenharjoittajan ja asiantuntijan välillä.

Yliopistossa puhutaan (lue: valitetaan) myös paljon ryhmätöistä, ja esimerkiksi Jodelissa on jo ehditty kommentoida ryhmätöiden teettämistä tälläkin kurssilla. Tottahan se on, että aina ryhmässä työmäärä ei jakaudu tasaisesti ja olisi helpompaa tehdä kaikki vain itse. Mutta toisaalta en itse ainakaan olisi kurssitehtävissä päässyt samaan lopputulokseen tekemällä niitä yksin. Ja uskokaa minua, tulette kuluttamaan luentopenkkejä sekä lukemaan kirjoja yksin aivan tarpeeksi seuraavien vuosien aikana. Katse pitää suunnata myös tulevaan. Työelämässä tullaan tekemään yhteistyötä, ja on hienoa jos niiden tekeminen nyt ärsyttää. Se tarkoittaa, että itseään ja omia ryhmätyötaitojaan pääse kehittämään.

Nauttikaa siis viimeisistä viikoista yhdessä brainstormaten, ja tsemppiä kaikille tutkijatentteihin!

Mamut rokkaa/Jutta