Kolmannella kurssikerralla harjoittelimme muun muassa karttakohteiden yhdistelemistä helpommin käsiteltäväksi aineistoksi, tiedon käsittelemistä ja tuomista QGIS:ään Excelistä sekä tämän tiedon yhdistämistä jo valmiina oleviin tietokantoihin.
Kurssikerta alkoi sillä, että harjoittelimme edellä esitettyjä toimintoja Afrikan valtioiden tietokannalla. Aluksi en ymmärtänyt varsinkaan sitä, mitä teimme “Select features by value” ja “Merge selected features” -toiminnoilla. Jälkeenpäin ymmärsin, että kyse oli jokaisen valtion pienten osien, kuten saarten ja mannerosien yhdistämistä yhden ID:n alle. Näin tietokannan tietojen käsittely valtioiden välillä tulee helpommaksi.
Excelistä tiedon tuominen ja yhdistäminen valmiiseen tietokantaan sen sijaan oli simppeli toimi. Ainoa haaste oli muokata nimet, joiden perusteella yhdistäminen tapahtui, samoiksi. Jos kyseessä olisi huomattavasti suurempi tietokanta, manuaalista työtä olisi runsaasti. Tällöin helpottaisi, jos tietokantoja pystyisi vertailemaan uudessa ikkunassa ennen varsinaista liittämistä, ja silmäillen tarkastaa, tarvitseeko korjauksia tehdä. Afrikka-harjoituksen lopuksi opettelimme vielä sijaintiperustaisen tiedon (pistemäinen paikkatieto) laskemista polygoneista.
Kuva 1. Valuma-alueiden tulvaherkkyys ja järvisyys Suomessa.
Varsinainen työ kurssikerralla oli tuottaa teemakartta Suomen valuma-alueiden tulvaherkkyydestä (Kuva 1). Työssä käytettiin samoja välineitä, mitä kurssikerran aluksi harjoiteltiinkin. Teemakartan tekeminen onnistui itseltäni melko vaivatta, ja sain teemakartan melko nopeasti valmiiksi tulvaherkkyyden osalta. Järvisyyden lisääminen histogrammina olikin haastavampi tehtävä, mutta katsottuani Youtube-videon aiheesta, löytyi ratkaisu senkin tekemiseen. Pylväitä piti kaventaa varsin paljon, ettei ne peittäisi alleen tulvaherkkyys-dataa.
Oli mielenkiintoista verrata tuottamaani karttaa esimerkiksi Eliaksen (Hirvikoski, 2020) karttaan, jossa oli oli vähemmän luokkarajoja kuin omassani. Näin ollen Eliaksen kartassa lappi näyttäytyi kokonaisvaltaisemmin tulvaherkkänä alueena, kun itselläni näin oli vain aivan pohjoisen Lapin tapauksessa.
Lähteet:
Haldar, A. 2018. QGIS HISTOGRAM. https://www.youtube.com/watch?v=ou-1spfv2M0. Viitattu 6.2. 2020.
Hirvikoski, Elias. 2020. Kolmas. https://blogs.helsinki.fi/eliashir/2020/01/28/kolmas/