Month: March 2020

Kurssikerta numero kuusi alkoi tutustumisella Epicollect5 -sovellukseen. Sovellus oli ennestään jo tuttu, sillä olin käyttänyt sitä Maantieteen didaktiikka -kurssilla. Hankimme sovellusten kysymysten avulla pistemäistä tietoa kumpulasta kurssikerran ryhmämme avulla. Kerättyämme datan latasimme sen verkosta koneelle, ja toteutimme interpoloinnin. Saatu kartta (Kuva 1) ilmentää värein sitä, missä kerättyjen pisteiden avulla lasketusti on turvallista.

Kurssikerran loppupuoli oli pyhitetty hasardien ilmentämiseen kartalla. Itse tutkin maanjäristyksiä eri aikaskaaloilla sekä voimakkuuksilla. Ensimmäisessä kartassa (Kuva 2) esitin yli 8 Richterin järistykset vuosilta 1980-2012. Järistysten määrä on hyvin hillitty, mutta onhan kyseessä kymmenkantainen logaritminen asteikko, jolloin ero toisen kartan (Kuva 3) yli kuuden Richterin järistyksiin samalla aikavälillä on huomattava. Kuuden ja kahdeksan Richterin järistysten välillä on käsittääkseni 100-kertainen ero.

Karttojen tekeminen ei ollut kovinkaan ongelmallista. Suurin haaste oli Excel-datan tuominen QGIS:sään, sillä ilman oikeita valintoja ei ohjelma osannut tunnistaa dataa. Hoksasin lopulta, että omassa datassani erottimena toimi puolipilkku, ja tämän jälkeen onnistuin siirtämään datan kartalle. Haasteeksi tuli kuitenkin huonot värivalinnat, mistä lisää pian. Parhaimmat naurut sain kuitenkin karttojen mittakaavoista…

Viimeiseksi tarkastelin yli viiden Richterin järistyksiä yhden vuoden aikana (Kuva 4). Tässä huomaa jo hyvin, kuinka paljon yleisempiä viiden Richterin järistykset ovat kuuden Richterin järistyksiin verrattuna. Tässä visualisointi onnistui kartoista parhaiten, värin ollessa sentään näkyvä. Suurella näytöllä QGIS:llä työstäessä kaksi ensimmäistä jäivät hyvin huonosti näkyviksi, sillä em. tilanteessa ne vielä näyttivät hyvin erottuvilta. Oppia tämäkin.

Jos miettii lisäparannuksia karttoihini, niin sellainen voisi olla mannerlaattojen rajojen näkyminen kartalla, aivan kuten Joonatan Reunasen blogissa (Reunanen, 2020). Se havainnollistaisi etenkin koulumaailmassa oppilaille sen, mikä yhteys järistyksillä ja mannerlaatoilla on.

Lähteet:

Reunanen, J. 2020. Mun päähän sattuu. https://blogs.helsinki.fi/reunajoo/

Kurssikerran numero viisi teema oli erityisesti oppia hyödyntämään bufferointityökalua tehokkaasti QGIS:ssä. Toki käytimme hyväksemme ja harjoittelimme edelleen jo aikaisemmin opittujen työkalujen käyttöä.

Kurssikerran aluksi harjoittelimme bufferointia ja analyysin tekemistä ensin edellisellä kurssikerralla tehdyn Pornaisten kartan kanssa johdetusti. Tämän jälkeen olikin aika siirtyä itsenäisten tehtävien pariin.

Käytännössä kaikissa tehtävissä hyödynnettiin bufferointia analyysejä tehdessä. Itse bufferointi ei sinänsä tuottanut ylimääräistä päänvaivaa, mutta sen sijaan muiden työkalujen käyttö ei tuntunut olevan erityisen tuoreessa muistissa. Näin ollen kotiin jäikin useampi tehtävä tehtäväksi. Haastavaa oli esimerkiksi se, miten QGIS:ssä saa ensimmäisessä tehtävässä valittua useampia polygoneja tarkasteluun. Tämä oli jo hieman noloa: “select features by” -toiminnolla tietysti. Myös ensimmäisen tehtävän laskeutumisen vaihtoehtoisen suunnan aiheuttaman melualueen laskemisessa oli teknisiä haasteita. Tai oikeastaan: tekniikka puuttui. Päädyin nimittäin mittaamaan viivan pituuden sormia apuna näytöllä käyttäen. Tulos nyt sentään oli edes sinne päin.

Tehtävä 1
Asukkaat HE-M 2km säteellä	56945
Asukkaat HE-M 1km säteellä	8711
HEL-V 2km säteellä	10035
pahimmalla alueella	0,27 %
väh 55db alueella	6,10 %
laskeutumissuunnanvaihtoalue	11631
Asemat
500m päässä asemista	106693
% osuus kaikista asukkaista	1,77 %
työikäisten pros. osuus	68,50 %
Taajamat
asukkaita taajamissa	478371
kouluikäiset (7-16)	2,60 %
ulkom. Osuus yli 10%	41
ulkom. Osuus yli 20%	11
ulkom. Osuus yli 30%	6
Uima-altaat ja saunat
uima-altaan sisältävät rak.	855
asukkaita UA-taloissa	12170
rakennustyypeittäin asukkaita	345, 158, 113, 181
saunoja asutuissa taloissa %	24,20 %

Yleisesti ottaen tulokset olivat jokseenkin yhteneväiset (ehkä oikein?) muiden blogien tulosten, kuten Miina Suutarin kanssa (Suutari, 2020). Mahdollinen pieni heitto saattaa johtua esimerkiksi siitä, että omalla koneellani tehtäviä tehdessäni QGIS ei ole aivan samanlainen kuin yliopistolla. Tästä luulen myös johtuneen sinänsä varsin mielenkiintoisen ongelman, joka tuli eteeni viimeistä harjoitusta tehdessäni. Harjoituksessa piti nimittäin tehdä kartta uima-allas rikkaista alueista. Vektoritiedostossa oli kuitenkin jotain häikkää, tai sitten koneeni QGIS ei avannut tiedostoa kunnolla, sillä ohjelma valitti virheestä tiedostossa. Hetken asiaa ihmeteltyäni löydin työkalun (“check validity” -muistaakseni), joka etsi vektoritiedostosta virheet  (Kuva 1). Ja niitähän löytyi. Kuvassa 2 on zoomattuna kohta, missä ongelma näkyy. Polygonissa on jotakin häikkää, sillä se menee toisen polygonin päälle pienenä suikaleena. Ongelmaa en osannut itse ratkaista, vaikka yritinkin googlailla vektoritiedoston hoitotoimenpiteitä. Näin ollen yksi tehtävän osa jäi tällä kertaa tekemättä, vaikkakin itse tehtävä olisi ollut sinänsä varsin helppo. Kaikilla ei ilmeisesti kuitenkaan ollut ongelmia tiedoston kanssa, esimerkiksi Heini Mäkelä oli onnistuneesti toteuttanut tehtävän (Mäkelä, 2020).

Lähteet:

Suutari, M. 2020. Kerta 5 – buffereita ja analyysejä. https://blogs.helsinki.fi/smiina/2020/02/18/kerta-5-buffereita-ja-analyyseja/.

Mäkelä, H. 2020. Bufferointi ja kohteiden valinta. https://blogs.helsinki.fi/mcheini/2020/02/20/bufferointi-ja-kohteiden-valinta/