Kurssikerran numero viisi teema oli erityisesti oppia hyödyntämään bufferointityökalua tehokkaasti QGIS:ssä. Toki käytimme hyväksemme ja harjoittelimme edelleen jo aikaisemmin opittujen työkalujen käyttöä.
Kurssikerran aluksi harjoittelimme bufferointia ja analyysin tekemistä ensin edellisellä kurssikerralla tehdyn Pornaisten kartan kanssa johdetusti. Tämän jälkeen olikin aika siirtyä itsenäisten tehtävien pariin.
Käytännössä kaikissa tehtävissä hyödynnettiin bufferointia analyysejä tehdessä. Itse bufferointi ei sinänsä tuottanut ylimääräistä päänvaivaa, mutta sen sijaan muiden työkalujen käyttö ei tuntunut olevan erityisen tuoreessa muistissa. Näin ollen kotiin jäikin useampi tehtävä tehtäväksi. Haastavaa oli esimerkiksi se, miten QGIS:ssä saa ensimmäisessä tehtävässä valittua useampia polygoneja tarkasteluun. Tämä oli jo hieman noloa: “select features by” -toiminnolla tietysti. Myös ensimmäisen tehtävän laskeutumisen vaihtoehtoisen suunnan aiheuttaman melualueen laskemisessa oli teknisiä haasteita. Tai oikeastaan: tekniikka puuttui. Päädyin nimittäin mittaamaan viivan pituuden sormia apuna näytöllä käyttäen. Tulos nyt sentään oli edes sinne päin.
| Tehtävä 1 | |
| Asukkaat HE-M 2km säteellä | 56945 |
| Asukkaat HE-M 1km säteellä | 8711 |
| HEL-V 2km säteellä | 10035 |
| pahimmalla alueella | 0,27 % |
| väh 55db alueella | 6,10 % |
| laskeutumissuunnanvaihtoalue | 11631 |
| Asemat | |
| 500m päässä asemista | 106693 |
| % osuus kaikista asukkaista | 1,77 % |
| työikäisten pros. osuus | 68,50 % |
| Taajamat | |
| asukkaita taajamissa | 478371 |
| kouluikäiset (7-16) | 2,60 % |
| ulkom. Osuus yli 10% | 41 |
| ulkom. Osuus yli 20% | 11 |
| ulkom. Osuus yli 30% | 6 |
| Uima-altaat ja saunat | |
| uima-altaan sisältävät rak. | 855 |
| asukkaita UA-taloissa | 12170 |
| rakennustyypeittäin asukkaita | 345, 158, 113, 181 |
| saunoja asutuissa taloissa % | 24,20 % |
Yleisesti ottaen tulokset olivat jokseenkin yhteneväiset (ehkä oikein?) muiden blogien tulosten, kuten Miina Suutarin kanssa (Suutari, 2020). Mahdollinen pieni heitto saattaa johtua esimerkiksi siitä, että omalla koneellani tehtäviä tehdessäni QGIS ei ole aivan samanlainen kuin yliopistolla. Tästä luulen myös johtuneen sinänsä varsin mielenkiintoisen ongelman, joka tuli eteeni viimeistä harjoitusta tehdessäni. Harjoituksessa piti nimittäin tehdä kartta uima-allas rikkaista alueista. Vektoritiedostossa oli kuitenkin jotain häikkää, tai sitten koneeni QGIS ei avannut tiedostoa kunnolla, sillä ohjelma valitti virheestä tiedostossa. Hetken asiaa ihmeteltyäni löydin työkalun (“check validity” -muistaakseni), joka etsi vektoritiedostosta virheet (Kuva 1). Ja niitähän löytyi. Kuvassa 2 on zoomattuna kohta, missä ongelma näkyy. Polygonissa on jotakin häikkää, sillä se menee toisen polygonin päälle pienenä suikaleena. Ongelmaa en osannut itse ratkaista, vaikka yritinkin googlailla vektoritiedoston hoitotoimenpiteitä. Näin ollen yksi tehtävän osa jäi tällä kertaa tekemättä, vaikkakin itse tehtävä olisi ollut sinänsä varsin helppo. Kaikilla ei ilmeisesti kuitenkaan ollut ongelmia tiedoston kanssa, esimerkiksi Heini Mäkelä oli onnistuneesti toteuttanut tehtävän (Mäkelä, 2020).
Lähteet:
Suutari, M. 2020. Kerta 5 – buffereita ja analyysejä. https://blogs.helsinki.fi/smiina/2020/02/18/kerta-5-buffereita-ja-analyyseja/.
Mäkelä, H. 2020. Bufferointi ja kohteiden valinta. https://blogs.helsinki.fi/mcheini/2020/02/20/bufferointi-ja-kohteiden-valinta/