Neljännellä kurssikerralla tuotimme kaksi karttaa. joista ensimmäinen (Kuva 1) kuvasi pääkaupunkiseudun asukasmäärää ruudukkona. Ruudukon luominen QGIS:ssä oli helppo tehtävä, ainakin ohjatusti. Viilasimme ruudukkoamme vielä siten, että saimme poistettua karttalehdeltä ruudut, joiden alueella ei sijainnut dataa. Kartan tekemiseen kuitenkin kuului myös attribuuttidatan yhdistäminen “join attributes by location” -komennolla. Jokin tässä hässäkässä meni pahasti pieleen, sillä eteen tuli “python error”, ja homma piti aloittaa alusta. Tällä kertaa kuitenkin suurensimme ruutukoon kaksinkertaiseksi (250–>500m), jolloin datan käsittelyssä ei mennyt koko loppuiltaa. Lopulta sain kartan valmiiksi.
Vuorossa oli oman kartan valmistaminen (Kuva 2) samaan tyyliin, kuin luentokerralla harjoiteltiin. Itse ajattelin tarkastella yli 65 vuotiaiden osuuksia pääkaupunkiseudulla. Tätä varten loin kyseisen sarakkeen atribuuttitaulukossa. Lisäsin myös tiestön kartalle helpottaakseni hieman aluiden tunnistamista. Vinkin tähän sain Vilma Koljosen blogista (Koljonen, 2020). Olikin mielenkiintoista miettiä, miksi esimerkiksi Helsingin Louhela ja Espoon Soukka houkuttelivat vanhempaa väestöä. Isovanhempaninkin sattumalta asuivat juuri soukassa. Karttaan olisi voinut ehkä vielä lisätä paikannimet, niin tunnistamisessa ei tarvitsisi nojautua niin vahvasti omaan tietämykseen.
Koljonen, V. 2020. Geoinformatiikan menetelmät 1. https://blogs.helsinki.fi/vilmakol/