Kurssikerta numero kuusi alkoi tutustumisella Epicollect5 -sovellukseen. Sovellus oli ennestään jo tuttu, sillä olin käyttänyt sitä Maantieteen didaktiikka -kurssilla. Hankimme sovellusten kysymysten avulla pistemäistä tietoa kumpulasta kurssikerran ryhmämme avulla. Kerättyämme datan latasimme sen verkosta koneelle, ja toteutimme interpoloinnin. Saatu kartta (Kuva 1) ilmentää värein sitä, missä kerättyjen pisteiden avulla lasketusti on turvallista.
Kurssikerran loppupuoli oli pyhitetty hasardien ilmentämiseen kartalla. Itse tutkin maanjäristyksiä eri aikaskaaloilla sekä voimakkuuksilla. Ensimmäisessä kartassa (Kuva 2) esitin yli 8 Richterin järistykset vuosilta 1980-2012. Järistysten määrä on hyvin hillitty, mutta onhan kyseessä kymmenkantainen logaritminen asteikko, jolloin ero toisen kartan (Kuva 3) yli kuuden Richterin järistyksiin samalla aikavälillä on huomattava. Kuuden ja kahdeksan Richterin järistysten välillä on käsittääkseni 100-kertainen ero.
Karttojen tekeminen ei ollut kovinkaan ongelmallista. Suurin haaste oli Excel-datan tuominen QGIS:sään, sillä ilman oikeita valintoja ei ohjelma osannut tunnistaa dataa. Hoksasin lopulta, että omassa datassani erottimena toimi puolipilkku, ja tämän jälkeen onnistuin siirtämään datan kartalle. Haasteeksi tuli kuitenkin huonot värivalinnat, mistä lisää pian. Parhaimmat naurut sain kuitenkin karttojen mittakaavoista…
Viimeiseksi tarkastelin yli viiden Richterin järistyksiä yhden vuoden aikana (Kuva 4). Tässä huomaa jo hyvin, kuinka paljon yleisempiä viiden Richterin järistykset ovat kuuden Richterin järistyksiin verrattuna. Tässä visualisointi onnistui kartoista parhaiten, värin ollessa sentään näkyvä. Suurella näytöllä QGIS:llä työstäessä kaksi ensimmäistä jäivät hyvin huonosti näkyviksi, sillä em. tilanteessa ne vielä näyttivät hyvin erottuvilta. Oppia tämäkin.
Jos miettii lisäparannuksia karttoihini, niin sellainen voisi olla mannerlaattojen rajojen näkyminen kartalla, aivan kuten Joonatan Reunasen blogissa (Reunanen, 2020). Se havainnollistaisi etenkin koulumaailmassa oppilaille sen, mikä yhteys järistyksillä ja mannerlaatoilla on.
Lähteet:
Reunanen, J. 2020. Mun päähän sattuu. https://blogs.helsinki.fi/reunajoo/