Seitsemännen kurssikerran pääpointti oli oikeastaan itsenäisesti käyttää niitä taitoja, joita kurssilla oli opittu oman karttatyön tekemiseen. Vaihtoehtoisia toteutustapoja oli kolme, joista päädyin valitsemaan ensimmäisen. Tutkittaviksi teemoiksi päätin valita maatilojen lukumäärän kunnittain suhteutettuna kunnan väestöntiheyteen. Pelkkien maatilojen lukumäärän tarkastelu kartalla ei toimi, sillä ainakin lähtökohtaisesti pinta-alaltaan suuremmissa kunnissa on enemmän tilaa myös maatiloille ja näin ollen enemmän maatiloja. Siksi jaoinkin tarkastelussani maatilojen määrän väestöntiheydellä. Kartta kuvaa siis korrelaatiota pienen väestöntiheyden ja maatilojen lukumäärän välillä.
Maatilojen ja puutarhayritysten lukumäärän löysin helposti Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannasta (Luke, 2019). Tallensin datan, ja avasin tiedoston Excelillä. Suoritin tarvittavat muokkaukset ja yritin lisätä uuden tiedoston QGIS:sään. Tässä kohtaa tulikin ongelmia. Kaikki ääkköset olivat korvautuneet symboleilla, eikä tietokantojen yhdistäminen kunnan nimen perusteella olisi siksi onnistunut. Pienellä googlailulla löysin kuitenkin ratkaisun ongelmaan, kun vaihdoin “encoding” -kohtaan ISO-8859-1:n. Sain tehtyä tietokantaliitoksen, ja seuraavaksi laskin väestöntiheyden.
Väestöntiheyttä laskiessani käytin hyödyksi kunnat2015 -tiedostoa. Laskemalla kunkin kunnan pinta-alan väestön lukumäärän lisäksi, pystyin selvittämään väestöntiheyden. Tämän laskettuani visualisoin tulokset kartalle. Visualisointi onnistui muuten hyvin, mutta jostain syystä Sodankylä leikkautui kartasta pois. Ongelma oli ilmeisesti itselläni omasta koneestani johtuvaa, aivan kuten edellisen kurssikerran tehtävässäkin.
Itse tulokset olivat jotakuinkin odotettuja: pinta-alaltaan suuremmat kunnat olivat maatila-väestöntiheyssuhteeltaan yleensä suuremmissa luokissa. Mielenkiinto keskittyykin tarkastelussa pinta-alaltaan samansuuruisiin kuntiin. Tällöin esimerkiksi Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo sekä Kainuu nousevat esille. Kyseinen tarkastelu on ehkä enemmän eksperimentaalinen, sillä siinä on monta muuttujaa. Esimerkiksi peltopinta-alasta esitys ei kerro välttämättä paljon, sillä jos yhden kunnan alueella olisi vain muutama todella suuri yksittäinen tila, näyttäytyisi se kartalla vaalealla värillä. Useat pientilat taas kääntävät kelkan toiseen suuntaan. Näin maatilojen alueellinen rakenne vaikuttaa lopputulokseen. Alunperin kuitenkin ajattelin, että ainakin Etelä-Pohjanmaan luulisi nousevan esiin, mikä tapahtuikin. Ajattelin myös, että olisin voinut esittää tietoja pylväsdiagrammina, mutta kuten Nea Haukan toinen kartta osoittaa (Haukka, 2020), ei se koko kunnan aineistossa ole kovin helppoa.
Lopulta ei voi kuin kiittää Arttua kurssista, joka oli hyvin antoisa. Harvemminpa jaksaa ilman suurempia tuskailuja keskittyä ilta-aikaan mihinkään kouluun liittyväänkään. Nyt tunnit kuluivat sukkelaan.
Lähteet:
Haukka, Nea. 2020. Loppu hyvin, kaikki hyvin. https://blogs.helsinki.fi/nhaukka/
Luonnonvarakeskus. 2019. Maatalous- ja puutarhayritysten rakenne. http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__02%20Rakenne__02%20Maatalous-%20ja%20puutarhayritysten%20rakenne/?tablelist=true&rxid=001bc7da-70f4-47c4-a6c2-c9100d8b50db