Toinen kurssikerta

Toisella kurssikerralla jatkoimme QGIS:llä harjoittelua ja vertailimme erilaisia projekteja. Tutustuimme tunnin aluksi erilaisiin aineistoihin, ja miten niitä voi käyttää QGIS:ssä. Kävimme läpi erityyppisiä rajapintoja, sekä aineistojen tuottajia, joita olikin monia. Harjoittelimme datan siirtämistä QGIS:iin WFS:n avulla. Kun olimme siirtäneet aineiston Suomen kunnista QGIS:iin, harjoittelimme mittatyökalun käyttöä ja tiettyjen alueiden valitsemista. Tämän jälkeen siirryimme vertailemaan erilaisia projektioita.

Projektioissa maapallon pinta levitetään kaksiulotteiselle tasolle kartaksi. Maapallon pyöreydestä johtuen kaksiulotteisella kartalla pinta-alojen, koon ja suuntien vääristymiltä ei voi välttyä. Eri projektioiden avulla pyritään kuitenkin kuvaamaan haluttu kohde mahdollisimman tarkasti, ja minimoimaan mahdolliset virheet. Kuten Meri Lehto blogissaan kirjoittaa, eri projektiot soveltuvat eri tarkoituksiin. Se projektio, mikä parhaiten kuvaa Suomea, ei välttämättä sovellu jonkin toisen alueen kuvaamiseen. Tällöin saman projektion käytöstä toisella alueella voi herättää vääriä mielikuvia alueen todellisesta muodosta.

Käytimme vertailukohteena TM35FIN-projektiota, joka on Suomessa yleisesti käytössä. Kahdeksi eri projektioksi valitsin Mercatorin ja Pattersonin projektiot. Valitsin alueen Suomen kärjestä, jotta pinta-alan ja pituuden erot näkyisivat eri projektioissa. Alla olevassa taulukosta näkyy eri projektioiden arvot. Pituuden suhteen Mercator ja Patterson ovat melkein samat, mutta TM35:n verrattuna hyppäys on suuri. Pinta-alan arvot vaihtelevat myös paljon, ja varsinkin Pattersonin antama arvo pinta-alalle jäi mietityttämään. Miksi se on niin erilainen verrattuna Mercatoriin ja TM35:n? En tiedä onko luku oikea, vai onko minulla käynyt joku virhe aineistoa tehdessä.

Taulukko 1. Projektioiden vertailua

Seuraavaksi tein vertailukartat eri projektioista, tässä tapauksessa Mercatorista ja Pattersonista.

Kuva 1. Mercator-projektion vääristymä verrattuna TM35FIN-projektioon.

Kuva 2. Patterson-projektion vääristymä verrattuna TM35FIN-projektioon.

Molemmissa projektioissa pohjana on vertailun kohteena oleva projektio, jotta muutokset näkyisivat paremmin. Suurimmat vääristymät näyttäisivät tapahtuvan Mercator-projektiossa. Muutokset ovat luonnollisesti pienempiä Etelä-Suomessa, mutta mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä vääristyneemmät luvut ovat. Pohjoisessa luvut ovat jopa seitsenkertaisia alkuperäiseen verrattuna.

Pattersonin projektiossa muutokset taas ovat maltillisempia, vaikka Suomi näyttääkin samanaikaisesti melko venyneeltä ja litistyneeltä. Jälleen kerran etelässä muutokset ovat pieniä, ja ne kasvavat pohjoiseen päin mentäessä. Lukujen muutokset ovat hyvin pieniä Mercatoriin verrattuna. ”Pahimmilla” alueilla muutos on vain kolminkertainen alkuperäiseen verrattuna.

Lopuksi

Olisin halunnut ottaa vertailuun mukaan vielä kolmannen projektion, mutta olin yksinkertaisesti unohtanut kaiken, mitä viime viikon kurssikerralla oli tehty kyseisten vertailukarttojen aikaansaamiseksi. Yritin pitkään kotona tehdä samanlaista karttaa, mutta en osannut sitä edes ohjeiden kanssa. Saamani luvut olivat todella suuria tunneilla tehtyihin verrattuna, enkä ymmärtänyt, mikä voisi olla vialla. Muistan tunnilla asian tuntuneen selkeältä, mutta siitä on ilmeisesti kulunut liikaa aikaa, jotta muistaisin kaikki työvaiheet. En siis voi sanoa tällä hetkellä osaavani tehdä samanlaista karttaa kotona, mikä on itselleni pettymys. Osaan kuitenkin käyttää mittatyökalua ja valita tiettyjä alueita kartalta, sekä ymmärrän projektioita ja niiden merkitystä taas vähän enemmän. Mielestäni tekemäni kartat ovat yksinkertaisia ja selkeitä, ja niistä ymmärtää halutut asiat.

 

Lähteet:

Meri Lehto, https://blogs.helsinki.fi/lehtomer/