Viikko 1. QGIS-ohjelmaan tutustumista ja tietokantojen muokkausta

Noniin, ehkä se olisi aika tehdä ensimmäinen blogipäivitys tänne, kun ensimmäisestä tunnista kulunut jo melkein viikko. Hieman tässä ehtinyt jo unohtaa mitä ensimmäisellä kurssikerralla tarkalleen ottaen mielessä liikkui, mutta enköhän pääpiirteittäin saa tähän koottua keskeiset ajatukseni. Kurssilla käytetty QGIS ohjelma on minulle täysin uusi tuttavuus niin kuin varmasti useimmalle, mutta ohjelman peruskäyttö tuntui ensivaikutelman perusteella olevan yllättävänkin suoraviivaista. Jonkin verran harmaita hiuksia aiheutti jotkin printtaustyötilan puutteet ja ei niin intuitiiviset työkalut, sekä toisessa kartassa tietokantojen yhdistely.

Ensimmäisen, Itämeren maiden typpipäästöjä kuvaavan koropleettikartan laatiminen sujui pitkälti opettajan, sekä ohjeet sisältävän tekstitiedoston neuvoja noudattamalla. Ensimmäisenä vaikuttavana ominaisuutena ohjelmassa tuli esille mahdollisuus vaihtaa kartan projektiota lennossa, mikä varmasti helpottaa erilaisten kartta-aineistojen kanssa työskentelyä ja niiden tietojen yhdistämistä. Tulevissa tehtävissä täytyy myös muistaa hallita näytillä datan määrää työtilassa ollessa, sillä ainakin omalla koneellani työtila hidastui merkittävästi kaikkien saatavilla olevien tietojen ollessa näkyvillä. Printtaustyötilassa yllätti positiivisesti, miten helposti kartan peruselementit saa implementoitua printtausnäkymään.

Ensimmäisen karttatyön aikana opin hyvin ohjelman perustyökalujen käytön datan hallinnan ja visualisoinnin osalta. Teettämäni kartta ei mielestäni ole ehkä visuaalisesti nätein mahdollinen, mutta olen siihen kuitenkin tyytyväinen ensimmäisenä tuotoksena.

Ensimmäisen viikon toinen harjoitus liittyi Suomen kuntiin ja niiden tilastoja kuvaavan koropleettikartan laatimiseen. GIS:sistä kiinnostuneena ja yhden kurssin tietokantoja opiskelleena päätin hypätä heti syvään altaaseen, ja tehdä tehtävän vaikeamman toteutuksen, jossa piti itse etsiä netistä kuntien tilastotietoja ja liittää ne osaksi tehtävässä valmiiksi annettua kuntien tilastotietokantaa. Mieleeni tuli välittömästi etsiä tilastotietoa Tiedon esittäminen maantieteessä -kurssilla käytetystä, Tilastokeskuksen ylläpitämästä StatFin-sivustosta, jossa on tarjolla lähes kaikkea mahdollista Suomen tilastotietoa aina kuntatasolle asti. Hetken aineistoa selattuani päätin laatia koropleettikartan vuoden 2015 eduskuntavaalien äänestysaktiivisuuden perusteella.

Olin aluksi epätietoinen, miten ladatun aineiston liittäminen valmiiksi annettuun kuntien tietokantaan onnistuu, mutta pienen tuskailun ja googlailun jälkeen homma kuitenkin valkeni. Ensimmäinen haaste oli saada ladattu tietokanta haluttuun muotoon, missä eri sarakkeet on eroteltu määritellyillä merkeillä, ja tietokannasta on siistitty pois kaikki ylimääräinen sen lukua häiritsevä tieto. Latasinkin tilastotiedot aluksi Excel-tiedostona niin kuin ohjeissa neuvottiin, jonka jälkeen siistin tiedoista kaiken ylimääräisen metadatan pois, kunnes tietokanta koostui vain kuntien nimistä ja niiden äänestysprosenteista. Tämän jälkeen tallensin tiedoston ohjeiden mukaan csv-tiedostona ja avasin sen suoraan QGIS:ssin Browser-valikosta.

Matkantekoon tuli kuitenkin tässä vaiheessa pieni ongelma. Ladattuani tiedoston QGIS:ssiin, ei ohjelma osannut erotella kunnolla eri sarakkeita toisistaan. Ohjelma erotteli automaattisesti pilkun perusteella eri sarakkeet toisistaan, kun taas csv-tiedostossa erottimena on hämäävästi puolipiste (tiedostonimi tulee lyhenteestä “comma separated values”, eli “pilkulla erotetut arvot”, joten puolipisteen käyttö arvojen erottelemiseen ei kuulosta kovin intuitiiviselta). Lopputuloksena minulla oli ohjelmassa sarakkeet, jossa toisessa oli kunnan nimi ja sen äänestysprosenttien kokonaisluvut, ja toisessa äänestysprosenttien desimaalit. Lopulta valikkojen ja foorumien parissa surffailu tuotti tulosta, ja löysin sivun yläreunan Layer-valikosta komennon ”Add Delimited Text Layer” – toiminnon, jossa pystyin määrittelemään tietokannan sarakkeiden erotusmerkin, millä sain lopulta äänestysprosentit ja kuntien nimet omille sarakkeilleen.

Seuraava haaste tulikin tietokantojen liittämisessä toisiinsa. Tämä oli suhteellisen suoraviivaista internetin ohjeiden avustuksella, joskin niiden löytämiseen meni jonkin verran aikaa. Yhdistämiseen käytettiin ohjelmasta löytyvää JOIN-työkalua, jolla pystyy tuomaan suoraan yhden tietokannan sarakkeiden tiedot osaksi toista tietokantaa. Työkaluun syötetään yksinkertaisesti eri tietokantoja yhdistävät uniikit sarakkeet, mitkä tässä tehtävässä olivat kuntien nimet, ja valitaan mitkä sarakkeet halutaan toiseen tietokantaan tuoda, mitkä olivat tässä tapauksessa äänestysprosentit sisältävä sarake.

Näiden toimenpiteiden jälkeen kartan tekeminen sujui samalla tavalla kuin ensimmäisessä tehtävässä. Liitin huvin vuoksi ylimääräisenä tilastotietona karttanäkymään tiedot eniten ja vähiten äänestäneistä kunnista, mikä onnistui printtausnäkymän ”Add Attribute Table” -työkalulla.

Kirjallisuus

Tilastokeskus, StaFin-tilastotietokanta, Vaalikartta-aineisto kunnittain – Eduskuntavaalit 2015, 21.1
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/

Ujaval Gandhi, Importing spreadsheets or CSV files, 21.1 https://www.qgistutorials.com/en/docs/importing_spreadsheets_csv.html

Ujaval Gandhi, Performing Table Joins, 21.1 https://www.qgistutorials.com/en/docs/performing_table_joins.html