Helsingin yliopisto
Unohdin siirtää tunnilla tuotetut aineistot OneDriveen, joten päätin jättää blogin kirjoittamisen vasta siihen kun sain seuraavan viikon tunnilla siirrettyä ne. Nyt kun viikon 3 tunnista on jo yli viikko ei asiat ole aivan niin tuoreessa muistissa. Päällimmäiset mietteet viikolta on kuitenkin, että uutta asiaa tuli runsaasti. Ensimmäinen kosketus tuli esimerkiksi QGIS:in prosessointi työkalujen käyttöön ja tietokantaliitosten tekemiseen. QGIS:n puutteellisuus monessa toiminnossa ja esimerkiksi varovaisuus, jota pitää noudattaa ettei ohjelma kaadu ihmetyttää.
Afrikka
Koitin tehtävänantoa selailemalla palauttaa mieleen, mitä kaikkea uutta tehtävään liittyen tuli opittua. Uusia asioita oli esimerkiksi tietokannan siistiminen rivejä yhdistämällä Merge-toiminnolla ja Dissolve-toiminnolla. Lisäksi tutuksi tuli tietokantaliitosten tekeminen, joka kuulemma tulee olemaan todella peruskauraa paikkatietoaineistojen käsittelyssä. Siihen nähden, että toimintoa käytetään runsaasti oli mielestäni erikoista, miten varovainen liitoksen tekemisessä joutui olemaan ettei ohjelma kaadu.
Kuvassa 1 näkyy konfliktien sijoittumista suhteessa luonnonvarojen sijaintiin. En ymmärtänyt täysin kartalla näkyvien pisteiden merkitystä, koska esimerkiksi Angolassa oli attribuuttitaulun tietojen perusteella ollut 69 konfliktia, mutta konflikteja merkkaavia pisteitä näyttäisi olevan Angolassa paljon vähemmän. Ehkäpä siis yksi piste voi merkitä useampaakin konfliktia. Konflikteja näyttäisi esiintyvän paljon maissa, joissa on myös paljon luonnonvaroja. Toisaalta on myös maita, joissa on paljon konflikteja, mutta ei juurikaan luonnonvaroja (esim. Etiopia) ja paljon luonnonvaroja, mutta ei konflikteja (esim. Gabon).
Tietokannoista löytyi lisäksi paljon muutakin tietoa, jota ei tässä kartassa ole esitelty. Sieltä löytyi esimerkiksi tiedot konfliktien tapahtumavuosista, konfliktin laajuudesta, sekä timanttikaivosten että öljykenttien löytämisvuosista, käyttöönottovuosista ja tuottavuusluokitteluista. Lisäksi oli internetin ja Facebookin käyttäjien lukumäärä eri vuosina. Näillä tiedoilla voisi esimerkiksi verrata luonnonvarojen löytövuosia konfliktien alkamisvuosiin. Ilman syvempää perehtymistäni aineistoon, oletukseni on että konflikteja on syttynyt enemmän niinä vuosina kun uusia luonnonvaroja on löytynyt. Oletan näin, koska erilaiset etniset ja poliittiset ryhmittämät epävakaissa maissa luultavasti taistelevat oikeuksistaan luonnonvaroista saataviin rikkauksiin. Toinen mielenkiintoinen vertailu voisi olla Facebookin ja internetin käyttäjien määrä suhteessa konfliktien määrään. Sosiaalisen median roolista esimerkiksi 2010-luvun alussa Pohjois-Afrikasta alkaneessa Arabikeväässä on keskusteltu laajalti.
Tulvaindeksi
Toinen viikon tehtävä oli koropleettikartan tekeminen, jossa muuttujana on tulvaindeksit Suomen valuma-alueilla. Tulvaindeksi kuvaa joen herkkyyttä tulvimiselle ja se lasketaan keskiylivirtaaman ja keskialivirtaaman suhteena. Toisin sanoen siis vertaillaan kuinka moninkertainen joen vuoden suurin virtaama on verrattuna pienimpään virtaamaan.
Päätin yksinkertaistuksen vuoksi jättää kartasta joet ja järvet pois näkyvistä, koska mielestäni niiden kanssa kartta näytti hyvin sekavalta. Järvisyyttä kuvaa ympyrädiagrammi, joka jäi kyllä huonosti luettavaksi pienemmillä valuma-alueilla. Selvästi kartan ulkoasun muokkaamisessa on vielä paljon opittavaa. Olisin lisäksi halunnut merkitä ympyrädiagrammin paremmin legendaan, mutta en keksinyt miten se tehdään.
Kartasta voi havaita, että tulvaherkät alueet sijoittuvat rannikoille. Niissä järvisyysprosentti on pientä, mistä johtuen valuma-alueella on vähemmän vedenvarastointi mahdollisuutta. Lisäksi rannikkoalueiden pienet korkeuserot ja esimerkiksi maankohoaminen altistavat tulville. Topias Vanhatalo tuo esiin blogissaan syitä Lapin suurien jokien verrattain pienille tulvaherkkyyksille. Suuremman järvisyyden ja korkeuserojen lisäksi hän toteaa voimalaitoksien toimivan vedenpinnan korkeutta säätelevänä tekijänä.
Loppupäätelmät viikolta
Omien kokemusteni pohjalta sekä muiden blogeja lukiessa toistuva ongelma tuntuu olevan se, että koulun koneella tehtyjä töitä ei saakaan avattua omalla koneella. Itsellä tällä viikolla se johtui hajamielisyydestä kun en muistanut siirtää tiedostoja tunnin lopuksi. Tähän voisi olla ratkaisuna HY:n kotihakemiston käyttäminen tallennuspaikkana kaikilla koneilla, jolloin ei tarvitsisi siirtää mitään. Täytyykin tutustua sen käyttöönottoon paremmin.
QGIS tuli taas hieman tutummaksi (myös huonot puolet). Vaikkakaan ei aina helppoa, GIS on mielestäni oikein mukavaa puuhaa. Kun tietokantoja joutuu itse käsittelemään ja havainnollistamaan kartalla tulee sen sisältämää tietoa pohdittua tarkemmin ja samalla oma maantieteellinen ymmärrys laajenee.
Lähteet
Vanhatalo, Topias (2022). Concatenate ja epätoivoinen taulukkopaini. TKV MAA-202 BLOGI. Lainattu 14.2.2022, saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/topiasva/2022/02/03/concatenate-ja-epatoivoinen-taulukkopaini/