Neljännellä kurssikerralla perehdyimme ruututeema- ja rasterikarttoihin. Ruututeemakartan tekoa varten opettelimme käyttämään MapInfon Grid-, eli ruututyökalua, jolla saatiin muodostettua ruututeemakartan perustana oleva ruudukko. Ruudukon muodostamisen lisäksi harjoittelimme datan keräämistä jo olemassa olevaan tietokantaan. Tässä harjoituksessa hyödynsimme pääkaupunkiseudun väestötietoja, jotka sitten yhdistettiin kartalle muodostettuun pohjaruudukkoon.
Toteutin oman ruututeemakarttani muun, kuin suomenkielisen väestön sijoittumisesta pääkaupunkiseudulla. Kuten kartassa (Kuva 1.) näkyy, muunkielinen väestö on jakautunut laajalle, mutta selviä klustereita ja keskittymiä kartalla näkyy jonkin verran. Selvää eroa on myös kuntien välillä: muunkielistä väestöä näyttää selvästi olevan enemmän Helsingin ja Vantaan puolella, kuin Espoossa ja Kauniaisissa. Selviä muunkielisen väestön klustereita on havaittavissa esimerkiksi Itä-Helsingissä ja Luoteis-Helsingissä. Espoossa selvänä muunkielisen väestön keskittymänä kartalla näkyy Espoon keskuksen alue pohjoisessa Espoossa, sekä Matinkylä Etelä-Espoossa. Muunkielisen väestön sijoittuminen kulkee pitkälti käsi kädessä ulkomaisten asukkaiden sijoittumisen kanssa. (Jokinen, 2017)
Jos muunkielisen väestön sijoittumista verrataan Helsingin asutuimpien alueiden kanssa, (Kuva 2. Haukka, 2017) voidaan havaita, että muunkielisen väestön keskittymät sijaitsevat pitkälti siellä, minne muukin asutus on jo keskittynyt. Tästä voidaan kenties tehdä positiivinen päätelmä: pääkaupunkiseudun ulkomaalainen tai muunkielinen väestö ei vielä ole segregoitunut, ainakaan hyvin voimakkaalla tavalla. Toisaalta muunkielisen väestön jakautuminen on kartallani selvärajaisempaa ja keskittymät erottuvat selvemmin, kuin kokonaisasukasmäärää kuvaavalla kartalla. Kokonaisasukasmäärää kuvaavalla kartalla asutus näyttää leviävän tasaisemmin Helsingin kantakaupungista loitommalle mentäessä, kun taas muunkielisten sijoittumista esittävällä kartalla klusterit erottuvat selvemmin ja jakautuminen on epätasaisempaa. Tämä saattaa kuitenkin johtua aineistojen erilaisesta luokittelutavasta, värivalinnoista ja erosta ruutukokojen välillä.
Näitä kahta erilaista karttaa katsellessa, voi huomata myös ruutukoon suuren merkityksen. Haukka on kartassaan käyttänyt suurta ruutukokoa, joka luo kartalle selkeämmän kuvion, josta tutkittavan ilmiön jakautuminen on helppo havaita yhdella vilkaisulla. Omassa kartassani käytetty pienempi ruutukoko ilman reunaviivoja taas muodostaa tarkkarajaisempia alueita ja ilmiön tarkempi alueellinen havainnointi mahdollistuu kenties paremmin. Parhaan lopputuloksen muunkielisen väestön sijoittumista kuvaavalle kartalle olisi saanut valitsemalla ruutukoon näiden kahden kartan väliltä.
Lähteet:
Haukka, A. (2017) Kurssikerta 4. Shakkilauta? Ei, vaan ruututeemakartta. (Luettu 13.02.2017) <https://blogs.helsinki.fi/ahaukka/2017/02/08/kurssikerta-4/>
Jokinen, V. (2017) Kurssikerta 4: Ruututeemakartan luominen ja ulkomaiden kansalaiset pääkaupunkiseudulla. (Luettu 12.2.2017.) <https://blogs.helsinki.fi/jokinenv/2017/02/08/kurssikerta-4-ruututeemakartan-luominen-ja-ulkomaiden-kansalaiset-paakaupunkiseudulla/>