Viidennen kurssikerran teemana oli karttakohteiden bufferointi ja laskennalliset analyysit. Itse en kurssikerralle ehtinyt töiden vuoksi, joten pääsin opettelemaan kurssikerran asioita ihan itsenäisesti, mikä osoittautuikin melkoiseksi haasteeksi… Sain kuitenkin kultaakin kalliimpien kurssikavereiden ja työohjeiden avulla laskettua ja analysoitua materiaaleja niin, että saatoin jopa oppia jotakin! Tämä kuitenkin vaati muutamia aikaisia aamuherätyksiä ja useita hermoja riipiviä tunteja GIS-luokan hämärässä. Hard times.
Bufferoinnilla eli puskuroinnilla tarkoitetaan siis keinoa, jolla voidaan tehokkaasti määrittää paras sijainti esimerkiksi uudelle kauppakeskukselle tai koululle. Puskuroinnin avulla voidaan selvittää monia asioita liittyen palveluiden perustamiseen ja niiden kattavuuteen. Tällainen ominaisuus onkin oiva toiminto esimerkiksi yhdyskuntasuunnittelussa. Yksinkertaistettuna bufferoimalla voidaan laskea jonkin säteen sisäpuolella olevien kohteiden lukumääriä ja hyödyntää saatuja arvoja edelleen tarkemmissa laskennallisissa analyyseissä. Seuraavissa tehtäväkuvauksissa tuleekin hyvin esille se, miten erilaisiin tarpeisiin bufferointi sopii.
Itsenäisharjoitukset
Itsenäistehtävissä 1. ja 2. oli tarkoituksena bufferoida Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttien kiitoratoja ja laskennallisesti analysoida, kuinka paljon ihmisiä niiden melualueilla asuu.
Malmin lentokenttä-alue nousi pari vuotta sitten kuumaksi puheenaiheeksi, kun alueen kaavoittamista uudeksi 25 000 ihmisen asuinalueeksi ehdotettiin vuonna 2015. Kaavaehdotus hyväksyttiin vuonna 2016 ja sen rakentaminen aloitetaan näillä näkymin 2020-luvulla. Lisää kaavoitusprosessista ja alueen tulevaisuudennäkymistä voi lukea täältä ja täältä.
Malmin lentokentän melualueiden ja asutuksen tulkintaa helpottaa oheinen Helsingin Ympäristökeskuksen teettämä kartta Helsinki-Malmin lentokentän melualueista. (Kuva 1.) Alla olevasta taulukosta (Taulukko 1.) voi tutkia bufferointi-harjoituksesta saatuja lukuja.
Taulukossa näkyy myös kohta “Juna-asemat” ja “Taajamat”, jolla tarkoitetaan tehtävää 3. ja 4. Tehtävänä oli bufferoinnin ja laskennallisten analyysien avulla selvittää juna-asemien osalta kuinka paljon ihmisiä Vantaan asemien ympäristössä asuu ja minkälainen väestön ikäjakauma alueilla on. Taajamien osalta tehtiin selvitystä siitä, kuinka moni vantaalainen asuu taajamissa ja miten ulkomaalaisia asukkaita on jakaantunut alueelle.
Tanja Palomäki toteaa blogissaan osuvasti, että MapInfo-osaaminen on karttojen tuottamisen osalta jotakuinkin hallussa, mutta tietokantojen yhdistely ja muu muokkaaminen tuottaa usein enemmänkin päänvaivaa. Koska asioita ei vielä hallitse kunnolla, on ohjelman soveltaminen hyvin haastavaa, jos selvää ohjeistusta ei ole.
Lähteet:
Helsingin Ympäristökeskus (2012) Helsinki-Malmin lentoaseman liikenteen aiheuttama vuorokausimelu. (2011) Finavia
http://www.hel.fi/hel2/ymk/meluselvitys/tiedostot/Malmin_lentoaseman_liikeneteen_melu_2011_29052012.pdf
Palomäki Tanja (2017) Tanjan mantsablogi, 5. kurssikerta (Luettu 27.02.2017) https://blogs.helsinki.fi/ptanja/