Kirjaston johtamista, tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttamista: ylikirjastonhoitajien Georg Schaumanin ja Lauri Tudeerin yksityisarkistot

Oskar E. Tudeerin sopimusasiakirja

Oskar E. Tudeerin sopimusasiakirja

Kansalliskirjaston (Helsingin yliopiston kirjasto 31.7.2006 asti) käsikirjoituskokoelmat koostuvat noin kolmesta hyllykilometristä yksityis-, yhteisö- ja virka-arkistomateriaalia kuin myös käsikirjoituskokoelmia.

Käsikirjoituksien merkitys koettiin erittäin suureksi vielä 1960-luvulla, jolloin kirjastossamme toimi käsikirjoitusosasto yhdenvertaisena kotimaisen ja ulkomaisen osaston rinnalla. Vielä 1940-luvun lopulla käsikirjoitusten ja vanhojen käsialojen tuntemus oli yhtenä kriteerinä kirjastopätevyyksiä määriteltäessä ja oli hyvin yleistä, että yliopistollisia opinnäytteitä varten kierrettiin mm. opiskeluaikana ja lomilla tutustumassa asiakirjoihin niin Pohjoismaiden kuin laajemminkin Euroopan arkistoissa ja museoissa.

Myös Georg Schaumanin ja Lauri Tudeerin arkistoissa näkyvät tutkimukset Kungliga biblioteketissa ja Upsala universitetsbibliotekissa, jotka olivat Saksan arkistojen ja kirjastojen ohella Suomesta katsoen luontevia tutkimuksien historiallisia lähtökohtia. Antiikin tutkijoilla, kuten Tudeerilla, korostuvat tietysti myös Iso-Britannian, Italian ja Kreikan arkistolähteiden merkitykset.

 

Arkistot avaavat kokonaiskuvan ihmisestä

Itse pidän kartunnan runsauden ja monipuolisuuden vuoksi käsikirjoitusten kulta-aikana kirjastossamme säilytettävän materiaalin osalta noin sadan vuoden jaksoa alkaen 1800-luvun puolivälistä. Tähän ajanjaksoon sisältyy myös ylikirjastonhoitajiemme Georg Carl August Schaumanin (1870-1930, ylikirjastonhoitajana 1918-1930) ja Lauri Oskar Theodor Tudeerin (1884-1955, ylikirjastonhoitajana 1930-1954) arkistoaineisto.

O.E.Tudeerin kirjalaskuja

Kirjalaskuja 1870-1880-luvuilta

Usein arkistoihin tutustumaton kuvittelee, että kyseessä on vain ”paperinmakuista” penkomista, mutta läheskään aina niin ei ole, ei välttämättä edes fyysisen materiaalin suhteen: aineiston joukossa on myös esimerkiksi pieniä esineitä ja kuivattuja kasveja. Ylikirjastonhoitajiemme arkistot avaavat arkistonmuodostajiensa työtehtävien ohella ovet myös suvun historiaan, kulttuurilliseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen kuin tieteelliseen tutkimukseenkin. Varsinkin kirjastomme viime vuosisadan alun johtajat olivat hyvin laaja-alaisia vaikuttajia myös oman talonsa ulkopuolella, kuten myös muu henkilökunta.

 

Georg Schauman – valtiollista päätöksentekoa

Georg Schauman toimi koko kirjastouransa Keisarillisen Aleksanterin yliopiston kirjastossa / Helsingin yliopiston kirjastossa. Hän oli jo opiskeluaikanaan Keisarillisen Aleksanterin yliopiston kirjastossa vt. amanuenssina ja opintojen edistyessä amanuenssina (1893-1914) ja saatuaan väitöskirjansa (Studier i frihetstidens nationalekonomiska litteratur, 1910) ja muutaman muun julkaisun valmiiksi kirjastonhoitajana (1914-1918). Kirjaston johtajana ja ylikirjastonhoitajana G. Schauman oli vuodesta 1918 alkaen kuolemaansa asti.

Berndt Otto Schaumanin nimittämiskirja Pyhän Annan ritarikuntaan

Berndt Otto Schaumanin nimittämiskirja Pyhän Annan ritarikuntaan

Kirjastouransa lisäksi Georg Schauman vaikutti vahvasti politiikassa. Säätyvaltiopäiville hän osallistui 1897-1906 ja Suomen itsenäistymisen jälkeen hänet valittiin eduskuntaan v. 1919. Schauman oli kannattanut, toisin kuin pääosin hänen puolueensa RKP, valtiomuotokiistassa tasavaltaa vuonna 1918; asia mistä hän kirjoitti vuonna 1924 kirjankin (Kampen om statsskicket i Finland).

Eduskunnassa hän toimi mm. tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja (1921-1922 ja 1927-1928) sekä ulkoasiainvaliokunnan johdossa (1928-1930) saaden näkyvän asemansa ja äidinkielensä johdosta ajan hengen mukaisesti poliittisia vihamiehiä suomalaisista fasismin kannattajista.

Georg Schaumanin oma arkistoaineisto ei ole suuri, lähinnä kirjeenvaihtoa sekä ”manifest” eli kopiomuistiinpano vuodelta 1905 asioista, jotka johtivat suurlakkoon. Mielenkiintoiseksi Schaumanin arkiston tekee se, että kyseessä on laajahko sukuarkisto alkaen kamarineuvos Carl Schaumanista (1778-1852), edeten Hufvudstadsbladetin perustajan August Schaumanin kautta ja päätyen lopulta eduskunnan ylikirjastonhoitaja, professori Henrik Schaumaniin (1916-1996).

Asiakirja-aineisto kattaa lähes kahdensadan vuoden ajan.

 

Lauri Tudeer – tiedettä ja kulttuuria

Professori ja kreikkalaisen filologian dosentti Lauri Tudeer kulki kreikan kielen ja kirjallisuuden tutkijan, isänsä Oskar Emil Tudeerin jalanjälkiä opinnoissaan ja julkaisuissaan antiikin tutkimuksessa:

  • Die Tetradrachmenprägung von Syrakus in der Periode der signierenden Künstler (väitöskirja 1912)
  • Demosthenes (1919)
  • The Epistles of Phalaris (1931) ym. ym.

Näistä kaikista mainituista julkaisuista ja monista muista tässä mainitsemattomista löytyy arkistosta aineistoa siitä työmäärästä ja intensiteetistä, mitä tutkimus on vaatinut.

Lauri O. Th. Tudeerin matkustusasiakirja vuodelta 1929

Lauri O. Th. Tudeerin matkustusasiakirja vuodelta 1929

Samanaikaisesti, kun Tudeer teki tutkimuksiaan mm. Valtioneuvoston opetusministeriön myöntämien matka-apurahojen varassa, hänellä oli virka Helsingin yliopiston kirjastossa ja lisäksi erilaisia luottamustehtäviä, kuten hyvin aktiivinen toiminta Kansainliiton Suomen osaston (Société Finlandaise Pro Iure Nationum) sihteerinä 1920-1930-luvuilla. Tästä toiminnasta on säilynyt materiaalia useampia arkistokoteloita.

Kansallisteatterin toiminnasta on arkistossa jonkin verran papereita L. Tudeerin johtokunnan jäsenyyden takia. Myös hänen isänsä O. E. Tudeerin jäljiltä on Kansallisteatterin aineistoa: mm. Ida Aalberg-Uexkullin kanssa tehtyjen sopimuksien luonnoksia, tietoa Eino Leinolle maksetuista näytelmien esittämiskorvauksista jne.

Erilainen yhdistystoiminta tuntui olevan lähellä L. Tudeerin sydäntä. Luonnollisena virkaankin liittyvänä toimintana voi pitää toimimista erilaisissa suomalaisissa ja pohjoismaisissa kirjastoalan yhdistyksissä, mutta huomionarvoista on aktiivisuus mm. erilaisissa muissa tieteellisissä ja kulttuuriseuroissa, joista löytyy arkistosta materiaalia:

Lauri O. Th. Tudeerin almanakkoja

Lauri O. Th. Tudeerin almanakkoja

  • Euramerika-yhdistys
  • Fennonia-yhdistys
  • Ranskalais-englantilainen klubi Helsingissä
  • Suomalainen tiedeakatemia
  • Suomalais-englantilainen yhdistys
  • Suomen humanistinen liitto
  • Suomen tieteellisten seurain valtuuskunta
  • Suomi-Ranska -yhdistys
  • Union Académique Internationale jne. jne.

Ajan hengen mukana toiminnassa oli myös suojeluskunta-aate, jonka perintönä aineistossa on Helsingin suojeluskunnan, akateemisen suojeluskunnan ja akateemisen pataljoonan päiväkäskyjä, tiedonantoja ja määräyksiä. Akateeminen pataljoona koostui suurelta osin Helsingin yliopiston professoreista ja opettajista.

Käsikirjoituskokoelmissa säilytettävä aineisto on tilattavissa tutkimuskäyttöön yksilöidysti kirjaston erikoislukusaliin sijoitettujen arkistoluetteloiden avulla.

1 thought on “Kirjaston johtamista, tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttamista: ylikirjastonhoitajien Georg Schaumanin ja Lauri Tudeerin yksityisarkistot

  1. Hei, luin mielenkiinnolla blogisi. Lauri O. Th. Tudeer on äidinisäni. Minulla on hallussani Lauri Tudeerin kirjeet äidilleni sotavuosilta 1940-1943. Lauri Tudeer kirjoittaa niissä myös työhönsä liittyvistä asioita (mm. Viipurin ja Hangon kirjasto-oloista sekä Itä-Karjalan sotasaaliskirjoista). Kirjeet on äskettäin julkaistu toimittamassani teoksessa “Sodan pitkä varjo” (ISBN: 978-952-800-096-9). Alkuperäiset kirjeet (n. 100 kpl) ovat hallussani. Olisiko Kansalliskirjasto kiinnostunut ottamaan ne kokoelmiinsa?

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *