Marraskuun Tutkijan aamukahvit, osa 2: henkilökuvassa Jens Grandell

Kansalliskirjaston Tutkijan aamukahvit on puolen tunnin mittainen vapaamuotoinen tilaisuus, joka tänä syksynä järjestetään neljänä marraskuisena aamuna kirjaston Agricola-salissa klo 9.30-10.00. Tässä juttusarjassa esitellään neljä tutkijaa, joiden tutkimuksista tilaisuuksissa kuullaan. Esittelyt perustuvat haastatteluihin.

Aamukahvien tarkoituksena on esitellä kirjaston Eteläsalin 20 tutkijapaikalla työskentelevien tutkimuksia niin toisilleen, kirjaston henkilökunnalle kuin kaikille kiinnostuneillekin. Samalla se tarjoaa tilaisuuden keskusteluun tutkimuksen teon prosessista, kirjastosta tutkimuksen teon ympäristönä ja tukijana. Rotundan kahvila palvelee tilaisuuden ajan.

Jens Grandell tarkastelee suomalaisen liberalismin alkuvaiheita Hufvudstadsbladetin perustajan August Schaumanin kautta

Kuva Janne Rentola.

Historioitsija Jens Grandell on työskennellyt Kansalliskirjaston Eteläsalissa kuluneen syksyn ajan väitöskirjansa ”Från ett årtionde i Finland. August Schauman och det liberala genombrottet 1855–1865” parissa. Hän on virkavapaalla Svenska litteraturskällskapetista (SLS), jossa on työskennellyt Zacharias Topelius Skrifter -projektissa vuodesta 2006 lähtien. Grandell on toimittanut Topeliuksen historian ja maantieteen luentoja, joiden ensimmäinen osa julkaistiin kommentoituna laitoksena vuonna 2017 digitaalisesti. Toinen osa julkaistaan vuonna 2020. Grandell aloitti väitöskirjan tekemisen Helsingin yliopistossa vuonna 2008, mutta on tehnyt sitä pääosin työn ohella. Väitöstutkimuksen on määrä valmistua vuonna 2020.

Jens Grandellin biografisen tutkimuksen kohteena on lehtimies ja yhteiskunnallinen vaikuttaja August Schauman (1826-96). Schaumanin kautta Grandell lähestyy kysymystä suomalaisen liberalismin synnystä 1800-luvun keskivaiheilla, sekä sen osaa aikakauden julkisessa keskustelussa. Hän tarkastelee myös kriittisesti suomalaisen historiankirjoituksen traditiota, joka esittää liberalismin yhtenäisenä liikkeenä. Ajan kansallisia historiankirjoituksen tarkoitusperiä vasten tarkasteltuna tämä toki on luontevaa, Grandell toteaa. Tutkimuksessaan hän ymmärtää liberalismin varsinaisen liikkeen sijasta laajempana yleiseurooppalaisena ilmiönä ja osana suomalaisessa 1800-luvun jälkipuolen julkisessa keskustelussa vaikuttanutta ajatuskollektiivia. Miltä näytti liberalismin ja fennomanian suhde ennen kuin niistä tuli vastakohtia? kysyy Grandell.

Kansa, kieli, historia

Grandellin väitöstutkimuksen kysymyksenasettelut alkoivat muodostua hänen työskennellessä Topeliuksen tekstien parissa. Topelius ja Schauman olivat molemmat aikansa vaikuttajia ja ottivat osaa yhteiskuntakeskusteluun lehtijulkisuuden kautta. Päämääränä heillä oli Suomen sisäisen vapauden edistäminen, mutta menetelmät erottivat heidät tiukasti toisistaan. Topelius rakensi projektiaan saksalaiselle romanttiselle traditiolle, kun taas Schauman ammensi anglosaksisesta liberaalitraditiosta.

Schaumanin ja Snellmanin kieliväittely toi esiin liberaalien ja fennomaanien eroavat tavat ymmärtää avainkäsitteitä kuten kansaa. Tästä artikkelista Papperslyktan-lehdessä henkilökohtaiseksi äitytynyt kiista sai alkunsa. Papperslyktan, 21.02.1859, nro 8, s. 1 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/458553?page=1 Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

August Schauman kuului vanhaan varakkaaseen sukuun ja edusti ruotsinkielistä sivistyneistöä. Opiskeluaikanaan 1840-luvulla hän innostui kansallisuuskysymyksestä. Schauman oli suomenmielinen ja piti suomen kielen aseman parantamista tärkeänä, mutta Topeliuksen tavoin ymmärsi ruotsin kielen kuuluvan historiallisesti Suomen yhteyteen. Kriittinen suhtautuminen Venäjään taas erotti hänen ajattelunsa Topeliuksesta. Liberaalina hän joutui Topeliuksen kanssa väittelyyn Venäjä-kysymyksestä Krimin sodan aikaan Englannin tultua Itämerelle. Snellmanin tavoin myös Schauman päätyi sensuurin kohteeksi.

Kielikysymys alkoi 1850-luvun Suomessa kärjistyä. Varsinainen riita Snellmanin kanssa käytiin Schaumanin ensimmäisessä omassa, vuonna 1858 perustamassa lehdessä Papperslyktanissa vuosikymmenen lopulla. Schauman pysyi kannassaan ruotsin kielen asemasta suomen rinnalla, kun Snellman edusti ruotsin vaikutuksen hävittämiseen pyrkiviä fennomaaneja.

Liberaali Schauman

Ennen oman julkaisun perustamista August Schauman matkusteli laajasti Euroopassa, jossa hän seurasi ajan tavan mukaan ahkerasti muun muassa teatteria. Hän suunnitteli kirjoittavansa itsekin näytelmiä, komedioita, joiden avulla voisi kommentoida Suomen poliittista tilannetta. Tämä ei kuitenkaan sensuurin vuoksi toteutunut, mutta keskustelua herättävä kirjoitustyyli jäi.

Schauman oli laillisuusperiaatteen ja republikaanisuuden kannattaja. Hän ihaili Yhdysvaltain ensimmäistä presidenttiä George Washingtonia, samoin kuin venetsialaista Daniele Maninia (1804-57). Manin oli Italian yhdistymistä ajava tasavaltalaisvaikuttaja, jonka toimintaa Grandell kertoo Schaumanin pyrkineen lehdissään nostamaan esiin, mutta toteaa tämän jääneen suomalaisessa keskustelussa vaille suurempaa huomiota.

Schauman oli oikeusvaltion ja avoimen julkisuuden kannattaja, joka pyrki toiminnallaan vaikuttamaan yhteiskunnassa. Pappreslyktanin jälkeen hän kirjoitti Helsingfors Tidningar -lehdelle vuosina 1860-63 Topeliuksen jätettyä julkaisun. Sen sivuilla kiistely Snellmanin kanssa jatkui. Parhaiten Schauman tunnetaan vuonna 1864 perustamastaan Hufvudstadsbladetista, jota pidetään ensimmäisenä kaupallisesti menestyneenä suomalaisena sanomalehtenä. Schauman vaikutti myös kaikilla valtiopäivillä vuodesta 1863 lähtien ritariston ja aatelin edustajana, ja osallistui vuonna 1880 perustetun Liberaalin puolueen toimintaan. Lisäksi hän pyrki vaikuttamaan yhdistystoiminnan kautta: hän oli yksi vuonna 1885 aloittaneen Suomalais-ugrilaisen seuran perustajajäsenistä, ja mukana myös muun muassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa (SKS), raittiusliikkeessä ja Suomen Matkailijayhdistyksessä.

Liberalismi osana suomalaista ajatuskollektiivia

Liberaalit pelkistyvät usein kielikysymyksen vuoksi ruotsinkieliseen väestöön ja puolueeseen. Jens Grandell tarkentaa, että vaikka yleinen käsitys liberalismin järjestäytymisestä liittyy vuonna 1861 perustettuun Helsingfors Dagblad -sanomalehteen, keskustelua käytiin jo tätä ennen myös liberaaleille keskeisistä näkökulmista. Hän tulkitsee, että vasta Helsingfors Dagbladin aikaan eri ryhmien ajattelussa alkoi olla todellisia, näkyviä eroja, ja liberaalit erotti suhtautuminen kansaan, kieleen sekä Venäjään. Kieli oli liberaaleille vähemmän tärkeä kysymys, kun taas oikeudellinen kehitys vapauden edistämisen nimissä oli agendan kärjessä. Tutkimuksessaan Grandell valottaa suomalaisen historiantutkimuksen niin kutsuttua sokeaa pistettä, jossa varhaisen liberalismin avoin luonne republikaanisine ajatuksineen on jäänyt vähemmälle huomiolle.

August Schaumanilla oli tapana tarkastella yhteiskuntaa kriittisesti kiinnittäen huomiota yksityiskohtiin. Tässä 16.8.1856 päivätyssä kirjeessä hän raportoi veljelleen Ranskan valitettavasta tilasta Napoleon III:en vallan alla. Coll 198.9, B. O. Schaumanin arkisto, Kansalliskirjasto.

Tutkimusta Kansalliskirjastossa

Kansalliskirjaston aineistoista Grandellin tutkimukselle tärkeitä ovat sanomalehtien lisäksi varsinkin käsikirjoituskokoelmat. August Schaumanin kirjeenvaihtoa on hänen oman henkilöarkistonsa lisäksi muun muassa veljen Berndt Otto Schaumanin sekä ystävien, kuten Karl Collanin ja Edvard Berghin, arkistoissa. Ne sisältävät August Schaumanin lähettämiä kirjeitä, jotka oli tarkoitettu ääneen luettaviksi.

Veljensä kanssa August Schauman kävi keskustelua myös sekä tulevaisuudestaan että esimerkiksi tieteestä – veli Berndt Otto työskenteli silloisessa Keisarillisen Aleksanterin-yliopiston kirjastossa, siis nykyisessä Kansalliskirjastossa, vuosien 1848-67 välillä. Grandell kertoo, miten heidän välisessä kirjeenvaihdossa August saattoi suositella kiinnostavaa kirjaa, jonka Berndt Otto sitten tilasi kirjaston kokoelmiin. Myös August työskenteli hetken aikaa yliopiston kirjastossa vuonna 1851, kuljeskellen samoissa saleissa joissa tutkija Grandell tänään hänestä kirjoittaa.

Tervetuloa kuuntelemaan Jens Grandellin esitystä ”Kansalliskirjaston aineistot ja suomalaisen liberalismin läpimurto 1800-luvun jälkipuolella” ensi tiistaina!

https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tapahtumat/tutkijan-aamukahvit-marraskuussa

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *