Kansalliskirjaston Tutkijan aamukahvit on puolen tunnin mittainen vapaamuotoinen tilaisuus, joka tänä syksynä järjestetään neljänä marraskuisena aamuna kirjaston Agricola-salissa klo 9.30-10.00. Viimeiset kahvit nautitaan huomenna tiistaina 27.11., kun Fredrik Westerlund puhuu tutkimuksestaan. Tämä kirjoitussarja johdattaa kunkin aiheen pariin, ja tekstit on kirjoitettu yhteistyössä tutkijoiden kanssa.
Aamukahvien tarkoituksena on esitellä kirjaston Eteläsalin 20 tutkijapaikalla työskentelevien tutkimuksia niin toisilleen, kirjaston henkilökunnalle kuin kaikille kiinnostuneillekin. Samalla se tarjoaa tilaisuuden keskusteluun tutkimuksen teon prosessista sekä kirjastosta tutkimuksen teon ympäristönä ja tukijana. Rotundan kahvila palvelee tilaisuuden ajan.
Heideggerin fenomenologia viitoitti filosofin tunteiden tutkimisen tielle
Filosofian tohtori Fredrik Westerlund on työskennellyt Eteläsalin tutkijapaikalla syksystä 2017 saakka. Kansalliskirjasto on työskentely-ympäristönä kuitenkin tuttu jo useiden vuosien ajalta: Westerlund arvioi työskennelleensä kirjastossa aktiivisesti ainakin 10 vuoden ajan. Hän väitteli tohtoriksi aiheenaan Heidegger and the Problem of Phenomenality. Heideggerin fenomenologia kiinnosti häntä jo filosofian perusopintojen aikana, ja väitöstutkimus alkoi muotoutua pian maisteriksi valmistumisen jälkeen vuonna 2002.
Fredrik Westerlund tutki vuonna 2014 valmistuneessa väitöskirjassaan Heideggerin käsitystä siitä, miten eri asiat ilmenevät mielekkäinä, ”fenomeeneinä”, inhimillisessä kokemuksessa. Yli 500-sivuinen työ on sekä historiallinen että systemaattinen. Yhtäältä se tarjoaa uuden tavan tulkita Heideggerin filosofista kehitystä. Toisaalta se tarkastelee kriittisesti Heideggerin ajattelun mahdollisuuksia ja ongelmia. Kun kustannussopimus väitöskirjan julkaisemisesta väitöksen jälkeen tehtiin, Westerlund työskenteli tekstin parissa puolitoista vuotta, pääosin kirjaston tutkijapaikalla. Käytännössä tämä tarkoitti tekstin kirjoittamista kokonaan uudelleen. Teos ilmestyy Bloomsburyn kustantamana todennäköisesti ensi vuoden aikana.
Väitöskirjan ja sen saattamisen julkaisuksi jälkeen Fredrik Westerlundilla oli sanomansa mukaan kaksi mahdollisuutta. Hän saattoi jatkaa Heideggerin fenomenologian parissa profiloitumalla Heidegger-asiantuntijaksi. Toinen vaihtoehto vaati uskallusta ottaa lähtökohdaksi oman ajattelun kehittäminen. Westerlund päätyi jälkimmäiseen.
Filosofinen tutkimus häpeästä
Ei ollut sattumaa, että Westerlund päätyi tutkimaan tunteita ja niistä syntyvien kokemusten rakentumista ihmisten välisessä kanssakäymisessä fenomenologian avulla, sillä eksistentiaaliset ja eettiset kysymykset olivat aina kiinnostaneet häntä. Westerlund on sitä mieltä, että Heideggerin fenomenologinen menetelmä avaa mahdollisuuksia tunteiden tutkimukselle, joten se oli luonteva suunta jatkotutkimukselle. Fenomenologinen suhtautumistapa tarkoittaa sitä, että eri kokemusten yleisiä perusrakenteita kuvaillaan ja analysoidaan reflektiivisesti.
Näin Fredrik Westerlundin tämänhetkinen tutkimusaihe häpeän ja rakkauden kaltaisista tunteista osana ihmisenä olemista alkoi hahmottua. Tutkimuksessa Westerlundin lähtökohta on, että häpeän tunteen kokeminen ei ole kulttuurisidonnaista, vaikka häpeää säätävät arvot ja normit vaihtelevatkin kulttuurista toiseen. Kaikissa kulttuureissa tunnetaan häpeää, kuten rakkauttakin. Varsinkin modernissa länsimaisessa kulttuurissa häpeä tulkitaan usein ikään kuin arveluttavana tunteena, josta voi olla vaikeaa puhua.
Westerlund käsittelee tutkimuksessaan ihmisenä olemista perustavanlaatuisesti sosiaalisena ilmiönä, jossa tunteiden merkitykset syntyvät sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Häpeän kokemus perustuu sosiaalisen hyväksynnän tarpeeseemme, toteaa tutkija. Häpeän tunteminen vaatii myös kykyä nähdä itsensä toisten silmin, hän lisää.
Psykologiassa, samoin kuin filosofiassa, on jo kauan tutkittu ihmisen tietoisuutta. Häpeästä ja sen kokemisesta on kirjoitettu paljon. Psykologinen tutkimus tapahtuu yleensä havainnoimalla tilannetta sen ulkopuolella olevan henkilön näkökulmasta. Westerlundin fenomenologisen tutkimuksen näkökulma taas on itsen, kokemuksen kokijan. Näin hän pyrkii selvittämään, mitkä ovat häpeän kokemukselle oleelliset rakenteet.
Kansalliskirjasto ja tutkimusprosessi
Filosofin työ sisältää sekä itsenäistä ajattelua että keskustelua. Se on ajoittain hyvin yksinäistä, sillä luettavaa on paljon. Toisaalta työhön kuuluu myös dialogisuus – keskustelu paitsi tutkimusyhteisössä, myös sen ulkopuolella. Tunteita tutkittaessa on pakko miettiä myös sitä, miten ne esiintyvät itsessä, sanoo Westerlund. Omien tunteiden reflektoiminen ja keskustelu tunteista avaavat tutkijalle erilaisia kokemisen tapoja. Kansalliskirjasto on siten monipuolinen, filosofille inspiroiva työympäristö.
Tutkimuksen aineistona Westerlundille tärkeitä ovat Kansalliskirjaston Kupolisalin kootut teokset. Häpeästä on kirjoitettu laajasti: Heideggerin lisäksi hyllyt kantavat Freudin, Nietzschen, Husserlin, Kierkegaardin ja monen muun filosofin ja oppineen teoksia kriittisinä laitoksina.
Fredrik Westerlund kertoo huomenna tiistaina tutkimushankkeestaan otsikolla ”Itsensä näkeminen toisten silmin – filosofinen tutkimus häpeästä”. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tapahtumat/tutkijan-aamukahvit-marraskuussa
