Kurssikerta 4 johdatteli tuottamaan ruutukarttoja ja prosessoimaan rasteriaineistoja.
Pääkaupunkiseudun väestötietokannan tarkastelua
Ensimmäisessä harjoituksessa tutkimme pääkaupunkiseudulla tapahtuvaa alueellista jakautumista ruutukarttojen avulla. Oma työni tökkäsi heti alkujaansa, sillä suuri pks-väki aineisto ei auennut oletutulla tavalla: atribuuttitaulukossa rivit (94594kpl) näkyivät, mutta sarakkeet olivat tyhjiä. Ja minä pohdin ja pohdin, tuskaisia öitä vietin ja koitin pähkäillä mikä ongelmana oli. Ja sitten päädyin Microsoftin tukisivustolle, josta oikea vastaus löytyi. Olin huolimattomasti ladannut aineistopaketista vain yhden osan, enkä koko kurssikerran aineistopakettia kokonaan, jolloin vain alle 25MB suuruiset aineistot latautuivat oikealla tavalla. Asia korjaantui lataamalla koko harjoituskerran aineistopaketin uudestaan.
Tehtävä suoritettiin lisäämällä ruudukko kartalle. Tämä ominaisuus löytyi paikasta Vector – Research tools – Create a grid. Ruudukon valinnassa pystyi valitsemaan, kuinka suuria ruutuja halusi käytettävän. Päädyin käyttämään 1km x 1km ruudukkoa, sillä kuvattava alue oli suhteellisen laaja, jolloin neliökilometrin ruudut pystyivät esittämään aineistoa hyvin. Valitsin ruudukkooni neliömuotoisen ruudukon, mutta valittavana olisi ollut myös esimerkiksi kuusikulmio, jota käytti Helmi blogissaan. (Lappalainen-Imbert, H. 2021) Kuusikulmio tuo kivaa visuaalista twistiä muuten yksinkertaiseen työhön. Select by location – ominaisuudella ruudukon sai rajattua vain alueelle, jota haluttu aineisto koski. Näin pystyttiin keventämään kartalla olevaa dataa, jolloin ohjelmistokin pelitti kevyemmin. Join attributes by location yhdisti halutut aineistot yhteen. Tämä toiminto teki kartasta esteettisemmän näköisen.
Päätin treenata hieman aiemmin opittua ja käytin harjoituksessa aiemmilla kurssikerroilla tutuksi tullutta field calculator toimintoa, jolla pystyi laskemaan esiintyvyyden suhteellisen osuuden. Tein ruutukartan esittämään muunkielisen väestön määrää niin suhteellisena kuin absoluuttisenakin.
Kuvasta 1 nähdään muunkielisen väestön osuus suhteessa kokonaisväkilukuun ruudussa. Kartasta erottuu kolme ruutua, joiden alueella muunkielisen väestön osuus yli 66%. Tämä kartta sai silmäni pyörähtämään muutaman kerran, mutta tosiasiassa suhteellinen määrä kertoo vain suhdetta. Jos ruudulla asuu kymmenen henkilöä, joista seitsemän on sattumalta muunkielisiä, se saattaa hetkellisesti vääristää kartasta syntyvää kuvaa. Sen vuoksi tein myös kartan (kuva 2), joka kuvaa muunkielisen väestön absoluuttista määrää. Absoluuttinen määrä kertoo paremmin, mille alueille muunkieliset ovat sijoittuneet. Aino kuvasi blogissaan (Schulz, 2021) ulkomaalaisten määrää ruutukartassa. Ulkomaalaisten ja muunkielisten sijoittuminen kartalla näyttänee hyvin samalta. Suosituin luokitteluväli oli vihreän värinen 4,2-11,3% luokka.
Ruutukartat ovat oivallisia tapoja välittää tietoa kartan muodossa, kun halutaan kuvata eroja pienissäkin mittakaavoissa. Koropleettikartat sopivat paremmin esittämiseen, kun aineisto voidaan jakaa hallinnollisen tai maantieteellisen ominaisuuden vuoksi eri luokkiin, esimerkiksi kuntiin.
Halusin kokeilla käyttää pienempää ruutukokoa. Tarkastelin Kulosaari-Mustikkamaan asutuksen jakautumista 100m x 100m ruutukoolla. Pienellä ruutukoolla pystyy helposti tarkastelemaan pienempiä kohteita. Kuvassa 3 voidaan havaita selvä saarta poikkileikkaava asumaton alue, joka selittyykin saarta halkovalla auto- ja metrokaistalla. 
Pornaisten korkokuvan visualisointia
Kurssin toisessa harjoituksessa editoimme Pornaisten alueen peruskarttalehteä (kuva 4 & 5). Editoinnin tueksi käytimme neliosaista korkeusmalliaineistoa, joka saatiin sulavaksi kokonaisuudeksi Virtual Raster toiminnolla. Lisäsimme karttalehteen Contour ja Hillshade toiminnolla käyriä ja rinnevarjostuksia, jolloin karttalehden kolmiuloitteisuutta saatiin esille. Korkeuskäyrien ja varjostuksien muokkausominaisuudet mahdollistivat tekemään tarkemman karttalehden, kuin peruskarttalehti on. QGIS:in toiminnoilla saa helposti korostettua tai häivytettyä haluamia yksityiskohtia. Harjoitus oli alustus seuraavan kurssikerran työlle.
Ainon kurssiblogi, Schulz, A. Viitattu 21.2.2021
https://blogs.helsinki.fi/scsc/
Helmin kurssiblogi, Lappalainen-Imbert, H. Viitattu 21.2.2021
https://blogs.helsinki.fi/laphelmi/