ArcGIS Pron syövereihin
Ensimmäisellä harjoituskerralla lähdettiin jo soveltamaan paljon aikaisemmilta kursseilta opittuja asioita ja lopulta syvennyttiin tuottamaan karttoja ja diagrammeja. Teimme ArcGIS:illä esimerkiksi buffereita ja päällekkäisanalyysejä.
ArcGIS oli itselleni täysin vieras alusta ja sen opetteluun aluksi meni hetki. Kuitenkin se osoittautui yhtä helpoksi ja jopa paremmaksikin kuin aikaisemmin käytössä ollut QGIS. Kaikki tehtävien työvaiheet onnistuivat suhteellisen hyvin ja apua tarvitsi vain pienissä yksityiskohdissa.
Viikon aihe
Viikon aiheena oli päällekkäisanalyysit. Ne ovat operaatioita, joissa käytetään eri karttatasojen sisältämien kohteiden välisiä sijaintisuhteita. Analyysimenetelmiä, joita käsittelimme harjoitustöissä oli Clip ja Intersect. Clip toimii kuten piparkakkumuotti ja poistaa muotin ympärillä olevat asiat. Intersect-tominnolla pyrittiin saamaan kahden alueen yhteiset muuttujat näkyviin ja poistamaan muut. Käytimme näiden menetelmien lisäksi Bufferointia eli etäisyysanalyysiä. Tässä analyysissä luodaan puskurivyöhyke jonkin aineiston (tässä tehtävässä viivan) ympärille.
Aineistona toimi tällä kertaa:
- Helsingin seudun maanpeiteainesto 2020 (HSY) https://kartta.hsy.fi/
- Lahdenväylän ja Vihdintien digitoinnit (HSY:n tieaineiston mukaan)
- Kaupunginosat, HSY https://kartta.hsy.fi/
Prosessi, tehtävä 1:
Ensimmäisessä tehtävässä loimme 250 metrin buffer-vyöhykkeet Vihdintien ja Lahdenväylän ympärille. Tämän jälkeen toimme maanpeiteaineiston, ja testasimme päällekkäisanalyysia. Teimme siis Clip-toiminnolla uuden layerin, jossa oli ainoastaan molempien teiden bufferien sisältämät maanpeitteet. Clip toimi tässä kohtaa hyvin koska tarvittiin juuri bufferin kokoinen piparkakkumuotti ottamaan toisen kartan tiedot muotin sisälle.
Sen jälkeen laskimme uudesta layerista pinta-alat hehtaareissa. Se tehtiin niin, että sovelluksen jo valmiiksi laskema pinta-ala metreissä muunnettiin hehtaareiksi ja tehtiin näin uusi sarake ominaisuustaulukkoon. Näistä tuloksista tehtiin taulukkolaskentaohjelmalla piirakkadiagrammit prosenttiosuuksineen.
Ominaisuustaulukot ovat osiltaan suhteellisen samaa luokkaa. Kuitenkin joissain kohdissa ne eroavat paljon esimerkiksi matalan kasvillisuuden kohdalla, joka on Lahdenväylällä paljon suurempi. Vihdintiellä ei ole ollenkaan peltoja, toisaalta Lahdenväylälläkin todella vähän. Lahdenväylällä on paljon enemmän avokalliota sekä muuta paljasta maata.
Prosessi, tehtävä 2:
Ensimmäisenä siivosimme kaupunginosa-aineistoa niin, että jäljelle jäi halutut alueet ja muodostimme näille oman tason. Sitten teimme Intersect analyysin maanpeite- ja kaupunginosa-aineistoille, jolla yhdistimme maanpeite aineiston kaupunginosien rajojen mukaan. Miksi ei käyttää uudestaan Clip-toimintoa sitten? Siksi käytimme nyt tätä, emmekä Clip-toimintoa, koska halusimme molempien aineistojen datat tästä Intersectionista eli leikkauskohdasta.
Näillä tiedoilla jaoittelimme maanpeiteaineiston vain kahteen luokkaan. Tämä oli varmasti nopeampaa näin, kun että olisimme siivonneet koko maanpeite aineistoa. Laskimella lasketulla koodilla saatiin uudet tulokset. Tätä en olisi osannut ilman suoraa kopiointia ohjeista, sillä pienikin virhe saattoi olla kohtalokas lopputuloksen kannalta. Lopputuloksesta visuoitiin kartta. 
Lopuksi tehtiin diagrammi Toukolan, Kumpulan ja Käpylän maankäytöstä. Tähän laskettiin luonnon sekä rakennetun ympäristön pinta-alat ja vietiin taulukkolaskentaohjelmaan. Sekä kartasta, että graafisesta visuaalista voidaan huomata, että luonto on maankäytössä hieman dominoivampi tekijä. Luokan ‘muu paljas maa’ luokittelu joko luontoon tai rakennettuun ympäristöön on ongelmallista, sillä se voi olla molempia. Lukuun ottamatta teitä ja rakennuksia, paljas maa voi olla vaikka rakennettu leikkikenttä, asfalttia tai muuta aluetta. Siksi kartan kriittinen luku ja metatietojen selvittäminen on aina tärkeää, ennen kuin lähtee tekemään siitä johtopäätöksiä.
Paljon opittu ensimmäisellä kerralla, seuraavaan kertaan!
Sofia Salonen, Geoinformatiikan menetelmät 2 – MAA-221, syksy 2023