Keitä me olemme – sosiaalipsykologian kompassi yhteiskuntaan -radiosarja

6-osainen radiosarja on osa sosiaalipsykologian perusopintoja ja toimii oheismateriaalina opintojaksoilla SP04 Sosiaalipsykologian sovelluksia I ja SP05 Sosiaalipsykologian tutkimuskohteita I (8 op)

Radiosarja on toteutettu yhteistyössä Yle Radio 1 tieteen ja Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston ja sosiaalipsykologian laitoksen kesken.

Ensimmäinen osa:  Monikulttuurisuuden ehdoilla
Haastateltavana sosiaalipsykologian professori Karmela Liebkind. Toimittajana Emilia Cronvall.

Eläminen monikulttuurisessa yhteiskunnassa on meille arkipäivää. Mutta miten suvaitsevaisia arvomme ja asenteemme lopulta ovat? Sosiaalipsykologian professori Karmela Liebkind Helsingin yliopistosta tietää, että ihmiset esittävät mielellään suvaitsevaisempia kuin ovat, sillä harva haluaa tunnustautua ennakkoluuloiseksi tai jopa rasistiseksi. Piilorasismia näkee Liebkindin mukaan kuitenkin yllättävän usein, ja lausahdus “en ole rasisti mutta” on yksi, jopa sallittu, tapa ilmaista sitä. Viattomilta vaikuttavat etniset vitsit ovat myös haitallisia, sillä ne asettavat ihmisiä tiettyihin ryhmiin ja luokittelevat. Harvalle tulee mieleen, että tällaisen arvottamisen toinen, ja se pahin, ääripää ovat sodissa toteutetut kansanmurhat. Suuri kysymys monikulttuurisuuden toteutumisen kohdalla ja avain toimivaan yhteiskuntaan, johon kaikki voivat ja haluavat osallistua, onkin se, miten erilaisuutta opitaan hyväksymään ja myöntämään sen olemassaolo. Mutta kaikella on rajansa. Suvaitsevaisuudelle
täytyy asettaa ehdot, ja toisen ihmisen vahingottamisen on oltava aina kiellettyä olipa kyseessä kuka tahansa. YK:n ihmisoikeusjulistus on hyvä pohja kaikelle toiminnalle, Liebkind muistuttaa.

(24.06)

Toinen osa: Terveen ihmisen jäljillä
Haastateltavana sosialipsykologian yliopistonlehtori, dos. Ari Haukkala. Toimittajana Emilia Cronvall.

Sitran yliasiamiehen Esko Ahon patistelu terveisiin elintapoihin, maksujen uhalla käynnisti syksyn kynnyksellä keskustelun siitä, pitäisikö meitä rokottaa siitä, jos terveytemme hoito ei ole ensiluokkaista. Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian dosentin Ari Haukkalan kanta on selkeä: ihmisiä ei saa asettaa valtiovallan toimesta eriarvoiseen asemaan. Terveyteen liittyvät kysymykset ovat Haukkalan mukaan monimutkaisia, esimerkiksi tupakoitsija voi pyrkiä polttamisella hallitsemaan kielteisiä tunteita kuten masentuneisuutta. Haukkalan mukaan julkinen terveydenhoito voi olla jo nyt eriarvoistavaa, ja hän viittaa viimeaikaisiin tietoihin, joiden mukaan ylemmän toimihenkilöluokan miehet saivat sydänkohtaukseensa parempaa hoitoa leikkauspöydällä kuin sosioekonomisesti alemmalla tasolla olevat. Keitä olemme – sosiaalipsykologian kompassi yhteiskuntaan valottaa tässä sarjan toisessa osassa terveyskäyttäytymistämme.

(24.19)

Kolmas osa: Maatilayrittäjyys tänään
Haastateltavana dos. Kari Vesala Toimittajana Emilia Cronvall.

Suomessa on enää noin 70 000 maatilaa. Erityisesti maanviljelijöihin on kohdistunut viime vuosikymmeninä voimakkaita muutospaineita, niin taloudellisten rakennemuutosten kuin Suomen EU-jäsenyydenkin myötä. Yhä enemmän maaseudulla onkin muuta yritystoimintaa eli 55 000 palvelualan, kaupan ja teollisuuden pienyritystä. Mutta minkälaisia yhteiskunnallisia
ehtoja ja odotuksia maaseutuyrittämisen kenttään tällä hetkellä liitetään? Ja miten maatilayrittäminen voi, kun perinteinen vankka tuottaja-asema on heikentynyt entistä suurempien markkinoiden myötä? Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian dosentin Kari Vesalan mukaan olennaista onkin tällä hetkellä se, minkälaista uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin maaseutuyrittäjillä on. Keitä olemme – sosiaalipsykologian kompassi yhteiskuntaan pohtiikin sitä, miten maaseutuyrittäjän identiteetti muodostuu tilanteessa, jossa tuotantoa koskevat päätökset tehdään EU:n kaukaisissa neuvottelupöydissä. Vesala miettii myös sitä, kannattaisiko suomalaisten erikoistua yhä enemmän ja tuottaa jatkossa esimerkiksi herkkuperunoita pariisilaiskeittiöihin.

(24.24)

Neljäs osa: Arvojen ja moraalin mailla
Haastateltavana prof. Klaus Helkama Toimittajana Emilia Cronvall.

Fortumin optiot ovat saaneet monet miettimään sitä, minkälaisten arvojen keskellä elämme. Jyräävätkö taloudellisten etujen tavoittelu muut inhimilliset päämäärät – vai mistä tässäkin arvokeskustelussa on perimmältään kysymys? Sosiaalipsykologian professori Klaus Helkama pohdiskelee arvoja ja moraalia sarjassa Keitä olemme – sosiaalipsykologian kompassi yhteiskuntaan. Helkaman mukaan on olemassa yleismaailmallisia arvoja, kuten ihmisen käsityksiä hyväntahtoisuudesta tai pahansuopuudesta,mutta äärien välillä arvoista käydään kuitenkin kamppailua. Arvot ja käsitykset moraalista ovat nimittäin muuttuvia. Mutta minkä takia vanhemmat ihmiset toistuvasti väittävät nuorten moraalin heikkenevän? Ja mitä tämän ajan nuoret sitten ajattelevat suurten ikäluokkien moraalista? Tässä sosiaalipsykologian peruskysymyksiä käsittelevän sarjan neljännessä osassa ”Arvojen ja moraalin mailla” Helkama löytääkin ajastamme jopa vallankumouksellisuutta koskien eri sukupolvien arvokäsityksiä.

(23.22)

Viides osa: Työelämän roolijakoja
Haastateltavana yliopistonlehtori Jukka Lipponen. Toimittajana Emilia Cronvall

Minkälainen työpaikka on hyvä työpaikka? Ja minkälainen pomo on pätevä, entäpä mistä aineksista on tehty sopiva alainen? Työorganisaatiot muodostuvat erilaisista ryhmistä, mutta mitä organisaatio tarvitsee toimiakseen tehokkaasti ja vieläpä niin että kaikilla yksilöillä olisi hyvä olla. Yliopistonlehtori Jukka Lipposen mielestä kokemus oikeudenmukaisuudesta on työntekijälle olennainen voimavara ja jaksamisen ylläpitäjä. Keitä olemme – Sosiaalipsykologian kompassi yhteiskuntaan –sarjan viides osa ”Työelämän roolijakoja” pohtiikin nykyistä työkulttuuriamme ja organisaatioita, aikana jolloin tulosjohtaminen on tärkeämpää kuin ennen. Ohjelma kysyy myös, minkälaisena tämänajan tyypillinen pätkätyöläinen työelämän kirjoitetut ja kirjoittamattomat säännöt näkee.

(24.17)

Kuudes osa: Arkitiedon lähteellä
Haastateltavana prof. Anna-Maija Pirttilä-Backmann. Toimittajana Emilia Cronvall

Mitä Aki Kaurismäen elokuvat kertovat suomalaisista? Kuvastaako tangomusiikki suomalaista sielunmaisemaa? Entä miten meille on tullut tavaksi määritellä yhteiskuntaamme talouden termein; mikä paikka on kilpailuyhteiskunta? Keitä olemme – sosiaalipsykologian kompassi yhteiskuntaan kysyy miten me teemme erilaisia arkiteorioita ympäröivästä maailmastamme ja millä nimityksillä kutsumme eri ilmiöitä ja miksi. Professori Anna-Maija Pirttilä-Backmanin mukaan erilaiset arkiteoriat, sosiaaliset representaatiot, auttavat meitä hahmottamaan muuttuvaa aikaa. Sosiaaliset representaatiot luovat järjestystä, mikä taas luo ihmisille tunnetta maailmanhallinnasta ja toisaalta nämä yhteiset nimitykset mahdollistavat yhteisön jäsenten keskinäistä kommunikointia; kun puhumme 60-lukulaisuudesta, moni muistaa sen nuorison vuosikymmenenä. Mutta voiko
yksilö suunnistaa yhteiskunnassa vapaa-ajattelijana, yleisen mielipiteen vaikutusvallan ulkopuolella? Tähän Pirttilä-Backman vastaa myös tässä kuusiosaisen sarjan viimeisessä osassa: Arkitiedon lähteellä.

(24.07)

Tätä verkkomateriaalia ei ole oikeutta ilman tekijän ja julkaisijan lupaa levittää, julkaista, kopioida, saattaa yleisön saataviin tai muuten kaupallisesti hyödyntää. Verkkomateriaaliin linkitettäessä on hyvän tavan mukaisesti käytävä ilmi materiaalin julkaisija ja tekijä.

http://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/sosiaalipsykologia/kompassi.htm