Helsingin yliopisto
Rie Fuse
”Suomen kieli on niin vaikea oppia…” En ole varma, kuinka monta kertaa olen sanonut tämän, kun olen ollut Suomessa, ja se on sanottu minulle monta kertaa. Kielentutkimuksen näkökulmasta mikään kieli ei ole vaikeampi kuin toinen (Heikkinen 2016). Ja väittely tietyn kielen vaikeudesta ei ole hyödyllistä kielenoppimisen kannalta.
Jos joku kokee suomen kielen vaikeaksi, se johtuu yleensä siitä, että suomea verrataan englantiin tai indoeurooppalaisiin kieliin (Länsisalmi 2019: 226). Suomea pidetään vaikeana vieraana kielenä esimerkiksi sijamuotojärjestelmän kannalta. Ajattelutapa, joka rinnastaa kielen vaikeuden sen luonteeseen, voi hämärtää vaikeuden taustaa. Kielen oppimiseen vaikuttaa oppijan oppimiskonteksti, mm. oppijan kokemus muiden kielen oppimisesta, motivaatio tai riittämättömät resurssit.
Jos suomen oppija mainitsee kielen vaikeudesta, kannattaa miettiä, mikä juuri hänellä vaikeuttaa suomen oppimista. Mikä on aiheuttanut vaikeuksia minulle suomen kielen oppimisessa? Ajan ja motivaation hallinta ja eskapismi, jossa en halua kohdata jatkuvan oppimisen tarvetta? On monia syitä, miksi suomen kielen oppiminen on vaikeaa.
Kirjoittaja on Helsingin yliopistossa työskentelevä japanin kielen yliopisto-opettaja, joka haluaisi käyttää suomen puhekieltä, mutta kieli lipsahtaa helposti kirjakieleksi.
Lähteitä
Heikkinen, Vesa 2016: Onko suomen kieli vaikeaa? Kotus-blogi 12.1.2016. https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/blogiarkisto/vesa_heikkinen/onko_suomen_kieli_vaikeaa.19768.blog Viitattu 1.2.2023.
Länsisalmi, Riikka 2019: Japanin ja suomen kielen osaajat nyt ja tulevaisuudessa. Teoksessa: J. Saunavaara & L. Ipatti (toim.) Suomi ja Japani – kaukaiset mutta läheiset. s. 226–236. Edita, Helsinki.
(Tämä teksti on syntynyt Johanna Haapalan ohjaamalla suomen kielen henkilöstökurssilla, jossa inspiroiduttiin Acatiimi-lehden Oivallus-palstasta.)