Väestötieteen jatko- ja täydennyskoulutusseminaari 2022

Suomen Väestötieteen Yhdistys ry järjestää yhteistyössä Invest-lippulaivan kanssa 46. väestötieteen jatko- ja täydennyskoulutusseminaarin 3.–4.11.2022 Lammin biologisella asemalla.

Seminaariin ilmoittaudutaan oheisella lomakkeella. Ilmoittautuminen päättyy 18.10.

Seminaarin majoituksen, ruokailut ja bussikuljetuksen (meno-paluu) sisältävä osallistumismaksu on 180€ yhdistyksen jäsenille ja 220€ muille osallistujille. Jos varasit ilmoittautumisen yhteydessä yhden hengen huoneen, tulee siitä 15 euron lisämaksu. Jos osallistut seminaariin, mutta et bussikuljetukseen, voit vähentää osallistumismaksusta 15€ per suunta (meno/paluu).

Osallistumismaksu pyydetään suorittamaan 28.10. mennessä Suomen Väestötieteen Yhdistyksen tilille: Nordea Pankki, IBAN: FI69 1031 5001 5323 81. Viestikenttään merkitään ”Lammi + nimi”. Laskun osallistumismaksusta saa tarvittaessa sihteeriltä.

SUOMEN VÄESTÖ UUDEN EDESSÄ: SYNTYVYYS, KUOLLEISUUS, MUUTTOLIIKE

Ohjelma

Torstai 3.11.

8.45 Lähtö Helsingistä (Rautatientori, Mikonkadun tilausajopysäkki)
11.00 Saapuminen Lammin biologiselle asemalle
11.20 Marika Jalovaara: Seminaarin avaus
11.30 Jessica Nisén: Syntyvyys toipuu Suomessa – vai toipuuko?
12.15 Lounas
13.00 Tiia Sorsa: Generations and Gender Suomi -surveyn ensimmäisiä tuloksia: lapsilukuihanteet ja lastenhankinta-aikeet eri väestöryhmissä
13:45 Reija Klemetti: Hedelmöityshoidot Suomessa: trendit ja terveysvaikutuksia
14.30 Kahvi
15:00 Markku Peltonen: Koronapandemia ja kuolleisuus Suomessa
15.45 Heta Moustgaard: Alkoholin merkitys masentuneiden korkean kuolleisuuden selittäjänä
16.30 Väestötieteen edistäjä 2022 -palkinnonjako
17.15 Päivällinen
18.30 Sauna
20.30 Illanvietto

Perjantai 4.11.

8.00 Aamiainen
8.45 Joni Rantakari: Sisäiset muuttoliikkeet Suomessa korona-aikana 2020–2022
9.30 Timo Kauppinen: Muuttoliikkeen rooli pienituloisuuden yleistymisessä suurten kaupunkien lähiöissä
10.15 Kahvi
10.45 Tomas Hanell: Kaupunkikoko ja asukkaiden elämänlaatu EU-maissa: urbaani paradoksi ja sen mahdolliset vaikutukset muuttoliikkeeseen
11.30 Markus Rapo: Väestönmuutostapahtumat koronapandemian aikana
12.15 Lounas
13.00 Kaarlo Reipas: Ennustelaskelmia Suomen eläketurvasta eri väestöskenaarioissa
14.00 Lähtö paluumatkalle
16.00 Paluu Helsinkiin

Puheenjohtajat: Torstaina Tapio Räsänen ja perjantaina Karri Silventoinen.

Puhujat

Marika Jalovaara, professori, Turun yliopisto (SVY:n puheenjohtaja)
Jessica Nisén, Tutkijatohtori, Turun yliopisto
Tiia Sorsa, Tutkija, Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos
Reija Klemetti, Tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Markku Peltonen, Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Heta Moustgaard, Yliopistotutkija, Helsingin yliopisto
Joni Rantakari, Yliaktuaari, Tilastokeskus
Timo Kauppinen, Tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tomas Hanell, Vastaava tutkija, Siirtolaisuusinstituutti
Markus Rapo, Yliaktuaari, Tilastokeskus
Kaarlo Reipas, Ylimatemaatikko, Eläketurvakeskus

Alustusten tiivistelmät:

Syntyvyys toipuu Suomessa – vai toipuuko?
Jessica Nisén, Tutkijatohtori, Turun yliopisto
Esityksessä tarkastellaan viimeaikaisia kehityskulkuja periodi- ja kohorttisyntyvyydessä Suomessa. Lisäksi esitellään tutkimusta, joka pyrkii valottamaan Covid-19-pandemian mahdollisia syntyvyysvaikutuksia. 2010-luvulla syntyvyys laski voimakkaasti ja 1970-luvulta lähtien jatkuneet trendit olivat murroksessa. Pandemialla ennakoitiin olevan negatiivinen syntyvyysvaikutus, mutta lyhyellä aikavälillä tällaista ei havaittu Suomessa. Esitys kattaa myös viimeisimpiä ennusteita tulevasta syntyvyyden kehityksestä, ja tarkastelee ennen pandemiaa tehdyn skenaarioennusteen toteutumista.

Generations and Gender Suomi -surveyn ensimmäisiä tuloksia: lapsilukuihanteet ja lastenhankinta-aikeet eri väestöryhmissä
Tiia Sorsa, Tutkija, Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos
Generations and Gender -kyselytutkimuksessa kerätään tietoa yksilöiden perheistä ja elämänkulusta. Tutkimuksessa on mukana 24 lähinnä eurooppalaista maata ja aineistot harmonisoidaan vertailukelpoisiksi. Tutkimusta on tehty vuodesta 2004 asti, mutta Suomi on vasta nyt ensimmäistä kertaa mukana. Esityksessä kuvailen tarkemmin, millaista tietoa Suomen aineisto sisältää ja esitän siitä ensimmäisiä tuloksia, mm. lapsilukuihanteet ja lastenhankinta-aikeet eri väestöryhmissä.

Hedelmöityshoidot Suomessa: trendit ja terveysvaikutuksia
Reija Klemetti, Tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Koeputkihedelmöityshoitojen lukumääriä ja onnistumista kuvaavia lukuja on tilastoitu vuodesta 1992, luovutetuilla munasoluilla tehtyjä koeputkihoitoja vuodesta 1996, luovutetuilla siittiöillä ja alkioilla tehtyjä koeputkihedelmöityshoitoja vuodesta 2001 ja inseminaatiohoitoja vuodesta 2006. Tilastoinnin aikana omilla sukusoluilla tehtyjen koeputkihedelmöityshoitojen määrä on noussut reilusta 2 000 hoitokerrasta vuodessa noin 8 000 hoitokertaan, mutta omilla sukusoluilla tehtyjen inseminaatioiden määrä on pysynyt melko vakaana. Luovutetuilla sukusoluilla tehtyjen hoitojen määrät ovat nousseet vuoden 2006 noin 1 800 hoidosta vuoden 2021 noin 3 500 hoitoon. Terveysvaikutusten seurantaa on kehitetty, mutta tietoa on vielä vähän. Merkittävintä on se, että monisikiöisten synnytysten osuus on tilastoinnin aikana laskenut 27 prosentista 1,6 prosenttiin, sillä suurin osa terveysriskeistä liittyy monisikiöisyyteen ja/tai ennenaikaisuuteen. Tuoreen pohjoismaisen tutkimuksen mukaan koeputkihedelmöityshoitojen seurauksena syntyneillä tytöillä on muita tyttöjä hieman suurentunut riski varhaiseen puberteettiin ja pojilla puolestaan myöhäiseen puberteettiin.

Koronapandemia ja kuolleisuus Suomessa
Markku Peltonen, Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Koronavirustautiin liittyy korkea kuolleisuus erityisesti iäkkäillä. Ennen rokotteita ainoa tehokas keino vähentää tautiin liittyvää kuolleisuutta oli estää viruksen leviämistä erilaisilla sosiaalisilla rajoituksilla. Pandemian tilaa on seurattu erityisesti tartuntatapausten määrillä, tautiin liittyvän sairaalahoidon kuormituksella sekä tautiin liittyvän kuolleisuuden avulla. Nämä indikaattorit ovat kaikki riippuvaisia siitä, miten hyvin tartunnat tunnistetaan väestössä. Näin ollen testauskäytännöillä ja niiden muutoksilla on suuri merkitys näihin indikaattoreihin. Kokonaiskuolleisuus on testauskäytännöistä riippumaton, ja sen avulla arvioidaan esimerkiksi influenssasta johtuvaa ylikuolleisuutta. Ylikuolleisuuden arvioiseksi ei kuitenkaan ole yhtä yksiselitteistä tapaa, ja se on parhaimillaankin varsin karkea arvio. Esityksessä avataan koronaan liittyvän kuolleisuuden ja ylikuolleisuuden arviointiin liittyvistä haasteista.            

Alkoholin merkitys masentuneiden korkean kuolleisuuden selittäjänä
Heta Moustgaard, Yliopistotutkija, Helsingin yliopisto
Masennusta sairastavien tiedetään kuolevan huomattavasti muuta väestöä nuorempina. Yhtenä tärkeänä syynä ylikuolleisuudelle pidetään epäterveellisiä elämäntapoja, kuten runsasta alkoholinkäyttöä. Näyttöä alkoholinkäytöstä ylikuolleisuuden selittäjänä on kuitenkin ollut vähän. Erityisesti itseraportoidun alkoholinkäytön merkitys on aiemmissa tutkimuksissa osoittautunut pieneksi, mikä voi johtua raportointiharhasta. Tässä esitelmässä käsitellään alkoholinkäytön sijaan suoraan alkoholin aiheuttamia kuolemia masentuneiden lyhyemmän elinajanodotteen selittäjinä. Lisäksi tarkastellaan, voidaanko alkoholipolitiikalla vaikuttaa masentuneiden kuolleisuuteen.

Sisäiset muuttoliikkeet Suomessa korona-aikana 2020-2022
Joni Rantakari, Yliaktuaari, Tilastokeskus
Millaista on ollut Suomen väestön muuttoliike korona-aikana? Mikä ilmiöalueella on muuttunut koronaa edeltävästä ajasta? Esittelyssä Suomen sisäisen muuttoliikkeen trendit vuosina 2020-2022. Tarkastelua eri väestöryhmissä kunta- ja maakuntatasolla

Muuttoliikkeen rooli pienituloisuuden yleistymisessä suurten kaupunkien lähiöissä
Timo Kauppinen, Tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Pienituloisten osuus väestöstä on kasvanut suurten kaupunkien kerrostalolähiöissä 1990-luvun lopun jälkeen. Tässä tutkimuksessa selvitetään, missä määrin muutoksessa on nopeasti kasvaneen pienituloisuuden alueilla ollut kyse valikoivan muuttoliikkeen vaikutuksista ja missä määrin alueella asuvien tulotason muutoksista. Samalla selvitetään, missä elämäntilanteissa tällaisilla alueilla on asuttu, ja kuinka pienituloisuuden muutokset liittyvät eri tilanteisiin työ-, perhe- ja asumisuralla. Aineistona tutkimuksessa on koko väestön kattava yksilötason pitkittäisrekisteriaineisto ja tutkimus koskee Suomen kymmentä väkiluvultaan suurinta kaupunkia

Kaupunkikoko ja asukkaiden elämänlaatu EU-maissa: urbaani paradoksi ja sen mahdolliset vaikutukset muuttoliikkeeseen
Tomas Hanell, Vastaava tutkija, Siirtolaisuusinstituutti
Huolimatta siitä, miten pitkälle kaupungistuminen on edennyt, useimmissa kehittyneissä talouksissa kaupunkialueet vetävät edelleen luokseen maaseudun väestöä sankoin joukoin. Kaupungit kykenevät tarjoamaan muuttajille aineellisia ja aineettomia etuja, joita maaseutualueilla ei löydy. Näissä maissa suurimpien metropolialueiden asukkaiden koettu elämänlaatu on kuitenkin lähes poikkeuksetta alhaisempi kuin vastaavien maiden maaseutuasukkaiden. Tätä ilmiötä kutsutaan urbaaniksi paradoksiksi. Esitelmässä valotetaan ilmiötä empiirisellä aineistolla ja pohditaan, minkälaisia vaikutuksia sillä voisi tulevaisuudessa olla esimerkiksi Suomen sisäistä muuttoliikettä ajatellen.

Väestönmuutostapahtumat koronapandemian aikana
Markus Rapo, Yliaktuaari, Tilastokeskus
Esityksessäni käyn läpi sitä millaisia muutoksia väestönmuutosilmiöissä on havaittavissa koronapandemian aikana. Mitä tapahtui syntyvyydessä, kuolleisuudessa, maahan- ja maastamuutoissa sekä avioliittojen ja avioerojen osalta.

Ennustelaskelmia Suomen eläketurvasta eri väestöskenaarioissa
Kaarlo Reipas, ylimatemaatikko, Eläketurvakeskus
Suomen lakisääteinen eläketurva perustuu työeläkkeeseen sekä Kelan hoitamaan vähimmäiseläketurvaan. Tuleva väestökehitys vaikuttaa eläkkeiden tasoon sekä eläkkeiden rahoitukseen. Kuolevuus vaikuttaa eläkkeisiin sekä suoraan että eläkejärjestelmän automaattisten vakautusmekanismien kautta. Syntyvyys vaikuttaa tulevaisuuden eläkemaksujen maksajien määrään sekä eläkkeiden karttumiseen. Esittelen Eläketurvakeskuksen tuoreen ennustelaskelmaraportin Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2022 mukaisia laskelmia eläketurvan tulevaisuudesta sekä niiden herkkyyttä väestötekijöiden suhteen.

Ehdota seuraavan seminaarin teemaa SVY:n sihteerille svy-sihteeri@helsinki.fiAiempia teemoja.