Toimittaja lähti innosta puhkuen reportaasireissulle suomalaisten egyptologien luo Luxoriin. Suomalaistiimi on aloittelemassa viisivuotista kaivaus- ja dokumentointiprojektiaan nimeltään Workers’ huts in the Theban mountains, jossa tutkitaan Kuninkaiden laakson hautoja rakentaneiden työmiesten asumuksia ja elämää laakson laidalla.

Yöjunan tuoma toimittaja vietiin alkulämmittelyksi tutustumaan Karnakin temppeliin. Valtava temppelikompleksi patsaineen, pienempine temppeleineen, obeliskeineen ja lootuspylväineen on elämys jo itsessään, mutta asiantuntevassa seurassa vieläkin hauskempi. Harvoin sitä pääsee kiistelemään siitä, mikä faarao oli kaikista suurin – ja komein.

Projektin johtajan ja akatemiatutkijan Jaana Toivari-Viitalan mieleen ovat Seti I ja Tutmosis III.

– Molempien aikana elettiin kulttuurin kukoistuskautta: taiteet ja käsityöläiset olivat arvossaan, tutkija perusteli.

Valinnan taustalla piilevät varmasti myös ulkohallinnolliset seikat: egyptologien esitellessä faaraoiden kuvissa näkee selvästi paitsi eri aikojen muodikkaita piirteitä myös sukujen ulkonäköeroja. Seti I oli ilmeisen komea mies, Ramsekset taas jäntteriä sotilashallitsijoita ja Tutmosis-suvun faaraot ja faaraotar soukkia ja hentoja. Kuvissa on kuulemma usein vaikea erottaa hyvin samannäköisinä kuvatut Tutmosis III ja tosielämässä ilmeisesti melko muhkea rouva Hapsetsut toisistaan muusta kuin kartusseista: ajan mieshahmoissa on paljon feminiinejä piirteitä. Vapise, David Beckham – metroseksuaalisuus oli cool jo tuhansia vuosia sitten!

Yliopisto-lehdestä voi ensi vuoden alussa lukea pioneerikauden tunnelmia.

Sanna Schildt