Saviastian palasia kahden vuosituhannen takaa

Georg Haggrén, Mankbyn keskiaikainen kylätontti

Mankbyn kylätontti sijaitsee kaakkoon viettävässä lämpimässä rinteessä. Kesäkuun alkupuolella rinteeseen ei tänä vuonna juuri aurinko paistanut, mutta samaa voi sanoa koko Suomesta. Alkukesä on ollut märkä ja erityisen kylmä.

Harmaasta ilmasta huolimatta kaivauskohteemme on ollut suojainen. Jäätävä viima ei sinne hevin yllä, kiitos tontin lounaispuolella olevan hevosen säkää muistuttavan kallion. On paljon mahdollista, että kylä on nimetty juuri tämän kallion mukaan, tarkoittaahan ruotsin sana ”manke” juuri hevosen säkää.

Kun Mankbyssä kaivettiin kahtena edellisenä kesänä, oli löytöjen joukossa huokoisia keramiikan palasia paljon keskiaikaa vanhemmista astioista. Osassa näitä paloja on naarmukoristelua, mikä ajoittaa ne yli 2000 vuoden taakse varhaismetallikaudelle – siis pronssikaudelle tai varhaiselle rautakaudelle.

Nämä vuosituhannen verran Mankbyn kyläasutusta vanhemmat keramiikan sirpaleet löytyivät keskiaikaisista kerroksista. Mitään hyvin säilynyttä esihistoriallista kulttuurikerrosta ei paikalta ole ennen tätä kesää voitu osoittaa.

Juhannuksen alusviikko alkoi tuoda valoa Mankbyn myöhemmän kylätontin paikalla sijainneen varhaisimman asutuksen jäänteisiin. Maija, joka vastaa tutkimusryhmämme mittausdokumentoinnista, ehtii kiireiltään vain harvoin itse kaivamaan. Juhannusviikon alussa löytyi kuitenkin parin tunnin rako, jolloin hän selvitti kaivausalueen pohjalla ollutta tummaa läikkää ja alkoi yllättäen nostaa maasta esihistoriallisia saviastian palasia.

Pian selvisi, että paksun hiekkapatjan alla oli säilynyt varhaismetallikautinen kulttuurikerros, johon keskiajan mankbyläisten maansiirtotyöt eivät olleet yltäneet. Samalla varmistui, että Mankbyn suojaisaa rinnettä on käytetty asuinpaikkana jo yli pari tuhatta vuotta sitten. Siellä täällä sijainneita keramiikan sirpaleita ei enää voi pitää satunnaisina irtolöytöinä.

 p6170074-maija-kaivaa

Mankbystä löytynyttä esihistoriallista keramiikkaa on koristeltu naarmutuksin ja tekstiilipainantein. Keramiikkaa on ollut tähän asti hyvin vaikea täsmällisesti tunnistaa. Tänä vuonna on onneksi löytynyt muutama suu- ja pohjareunapala, jotka helpottavat keramiikan identifioimista.

Tuoreiden löytöjen joukossa on myös muutama pala, joissa on vanhahtavaa kuoppakoristelua. Niistä suurimman löysi yksi kurssilaisistamme – espoolainen koululainen, joka oli mukana kaivauksilla jo viime vuonna. Sama nuori mies, joka kaivausten viime hetkillä löysi tuolloin hienon pronssisormuksen. Nyt odotamme jännityksellä, mitä varhaismetallikauden asiantuntijat sanovat keramiikastamme – itse emme sitä paljon tunne, oma asiantuntemuksemme painottuu historialliseen aikaan.

Esihistorialliset keramiikkalöydöt, mahdollinen pronssiveitsi ja maassa yhä olevat varhaiset kulttuurikerrokset kuuluvat asutukseen, joka on ollut Mankbyssä paljon ennen keskiajan mankbyläisiä. Aivan mahdotonta ei ole, että asutus olisi jatkunut paikalla läpi rautakauden, mutta pitkää asutuskatkosta voidaan pitää paljon todennäköisempänä vaihtoehtona. Jos kaivauksilta alkaa kuitenkin löytyä rautakautista esineistöä, täytyy Uudenmaan esihistoriaa alkaa kirjoittaa uudestaan!

Leave a Reply

Your email address will not be published.